Miten infektiotauti leviää?

Tuberkuloosi on nousemassa entistä tärkeämmäksi taudiksi kaikissa teollistuneissa maissa. Kauan on tiedetty, että tuberkuloosi tarttuu potilaasta toiseen. Vähemmän on uhrattu ajatukselle, mitä reittiä tuberkuloosibasilli leviää ja kuinka suuri osa jonkin alueen taudeista on saman bakteerin aiheuttama. Multiresistentin tuberkuloosin levitessä taudin kulkuun ja tartuntareitteihin on kuitenkin kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Torjuntatoimia on mahdoton ajatella ilman tarttumisteiden tuntemista.

Sydänlihaksen perfuusion gammakuvaus sepelvaltimotaudin tutkimuksena

Sydänlihaksen perfuusion gammakuvausta käytetään maassamme vaihtelevasti sepelvaltimotaudin diagnostiikassa, vaikeusasteen arvioinnissa, hoidon suunnittelussa ja seurannassa. Kirjoittajat vertailivat Kuopion yliopistollisessa sairaalassa 99mteknetium-sestamibi-merkkiaineella tehtyjen gammakuvausten löydöksiä ja käytännön merkitystä koronaariangiografian ja kliinisen kuormituskokeen antamaan informaatioon. Tulosten perusteella he esittävät suosituksensa tutkimuksen käyttöaiheista.

Esko Vanninen, Juha Hartikainen, Matti Mäntysaari, Jyrki Kuikka Martti Helin=, Esko Länsimies

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 31/1993 Kommentteja

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden muutokset Suomessa

Suomalaisten sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijätaso on laskenut viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana huomattavasti. Seerumin kolesterolin ja verenpaineen tasot sekä miesten tupakointi vähenivät selvästi 70-luvulla, jolloin seuranta koski vain Itä-Suomea. Riskitekijöiden väheneminen oli tällöin selvempää Pohjois-Karjalassa kuin Kuopion läänissä. Riskitekijöiden lasku hidastui 80-luvun alkupuolella erityisesti miehillä, mutta viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana on jälleen havaittu riskitekijätasossa, erityisesti seerumin kolesterolitasossa, uutta selvää alenemista. Tähän on mitä ilmeisimmin vaikuttanut viime vuosien aktiivinen kolesterolikampanja. Riskitekijöiden erot maan eri osien välillä ovat tasoittuneet.

Pekka Puska, Erkki Vartiainen, Jaakko Tuomilehto, Pekka Jousilahti Heikki J. Korhonen, Markku Tamminen, Aulikki Nissinen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 31/1993 Kommentteja

Iäkkään aivohalvauspotilaan kuntoutus

Hoitavan lääkärin näkökulma iäkkäiden aivohalvauspotilaiden hoitoon on ollut perinteisesti lääketieteellinen. Päähuomio ei ole aina kiinnittynyt potilasta subjektiivisesti eniten vaivaamiin ongelmiin. Kirjoitus on syntynyt erään iäkkään aivohalvauspotilaan ja hänen omaistensa pyynnöstä, ja sen tarkoituksena on kiinnittää huomiota aivohalvauspotilaan hoidon keskeisiin käytännön ongelmiin.

Matti Valtonen, Reijo Tilvis

Diabeetikon jalkahaavan kävelykipsihoito

Diabeetikon jalkahaavan hoitona on viime vuosina yhä useammin käytetty kävelykipsiä. Hoitotulokset ovat hyviä, mutta kipsin käyttöön liittyy huomattava komplikaatioriski. Jos potilaat valitaan oikein, heille annetaan riittävästi tietoa ja diabeetikon jalan erityispiirteet tunnetaan, kipsiin liittyviä ongelmia voidaan välttää. Kokemus kipsisaappaan valmistuksesta on ensiarvoisen tärkeätä.

Jorma T. Lahtela, Juha Nevalainen, Jari Peltonen

Yellow fever makes comeback

Some diseases just won't lie down. The West thought it had tuberculosis licked, but back it has come, with some help from the AIDS virus and its crippling effect on immunity. Now, it seems, yellow fever, "conqueror of armies", a disease that terrorized the American and European seaport populations in the 18th and 19th centuries, killing up to 50 % of its victims after a mercifully few days of bleeding and pain, is also making a comeback.

Tarvitaanko apteekkipäivystystä? Selvitys yöpäivystyksen potilaiden lääkkeiden tarpeesta

Päivystysjärjestelyt ovat kalliita ja raskaita paitsi terveydenhuollon toimipisteille, myös apteekeille. Monilla paikkakunnilla apteekit ovatkin jo pyrkineet lyhentämään päivystysaikojaan. Oulussa yöllä päivystävän apteekin asiakkaista 1991 tehty selvitys osoittaa, että päivystysaikaan haetaan vähäisessä määrin hyvin suppeaa lääkevalikoimaa, lähinnä mikrobilääkkeitä ja niiden tukena käytettäviä valmisteita. Jos lääkitys aloitettaisiin suoraan vastaanotolta saatavalla päivystyspakkauksella, apteekkien kallis yöpäivystys voitaisiin lopettaa.

Ann-Mari Hannula, Matti Moilanen

Astmapotilaille enemmän tietoa ja vastuuta hoidostaan

Nykyistä aktiivisemmalla itsehoidon ohjauksella parannettaisiin monien astmapotilaiden elämänlaatua ja säästettäisiin yhteiskunnan lääke- ja muita hoitokustannuksia. Yksilöllisen hoitosuunnitelman ja asiantuntevan neuvonnan avulla potilaat yleensä oppivat taudin pahetessa arvioimaan hoidontarpeensa, tehostamaan tarpeen mukaan lääkitystään ja hakeutumaan ajoissa hoitoon. Hyödyllinen apuväline kotiseurannassa on uloshengityksen huippuvirtausmittari. Äskettäin on potilaiden käyttöön valmistettu myös astman hoitokortti, johon lääkäri merkitsee tärkeimmät pahenemisvaiheiden hoito-ohjeet.

Timo Keistinen

Laparoskooppisen kirurgian koulutus

Endoskooppisen kirurgian nopea kehitys ja käyttööntulo vaatii ripeitä järjestelyjä nykyisen kirurgipolven täydennyskouluttamiseksi. Yliopistoklinikoiden ja Suomen Kirurgiyhdistyksen laparoskooppisen työryhmän odotetaan ottavan ohjat käsiinsä laparoskooppisten menetelmien koulutus- ja laatuvaatimusten määrittämisessä. Käytännön koulutuksessa hedelmällisintä olisi laaja yhteistyö sairaaloiden, Suomen Kirurgiyhdistyksen sekä laite- ja instrumenttituottajien välillä.

Antero Hulkko

Vitamiinit ja rintasyöpäriski

Eräiden vitamiinien on arveltu vähentävän vaaraa sairastua rintasyöpään. Näihin kuuluvat vitamiinit C, E ja karotenoidit, joilla on antioksidanttiominaisuuksia, sekä A-vitamiini, joka on solujen erilaistumisen säätelijä. Ruokavalion ja vitamiinien käytön vaikutusta rintasyövän ilmaantuvuuteen on nyt tutkittu lähes 90 000 amerikkalaista sairaanhoitajaa käsittävästä aineistosta. Ravinnon laadun arviointi perustui yksityiskohtaiseen kyselykaavakkeeseen, ja rintasyövän ilmaantuvuutta seurattiin kahdeksan vuoden ajan tutkimuksen alkamisesta.

MRSA:n aiheuttama enterokoliitti

Lontoolaiset kollegat raportoivat mielenkiintoisen tapauksen Lancetin palstoilla. Potilas on 71-vuotias monisairas. Hänellä on mm. Crohnin tauti, jonka vuoksi hänelle oli tehty hemikolektomia, sekä lääkitty verenpainetauti ja munuaisten toiminnanvajavuus. Potilaalla oli sairaalaan tullessa rintakipuja, kutinaa ja virtsan määrä pienentynyt. Hemoglobiini oli 83, kreatiniini heikentynyt aikaisemmin mitatusta (324-747) ja virtsasta löydettiin tulehdussoluja. Potilaalla oli jo tullessa myös vesiripuli. Virtsan ja ulosteen bakteeriviljelyt olivat negatiiviset. Hoidoksi aloitettiin kefuroksiimi.

Donerade äggceller vid behandling av barnlöshet

Kvinnor som från födseln saknar egna äggceller, eller som senare drabbas av ovariell insufficiens eller är bärare av genetisk sjukdom, kan numera behandlas med donerade äggceller. Äggcellerna erhålls från friska, frivilliga donatorer. Sådana behandlingsprogram har genomförts vid Befolkningsförbundets barnlöshetsklinik och erfarenheterna från det första året presenteras. Graviditetsfrekvensen per embryoöverföring var 30 procent och per infertilt par 48 procent, vilket är högre än vid provrörsbefruktningar med egna celler. Behandlingen är enkel för mottagaren men krävande för donatorn och förutsätter därför absolut uppföljning på hög nivå och grundlig handledning.

Viveca Söderström-Anttila, Outi Hovatta

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 30/1993 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030