Keskosten ravitsemus imeväisiässä

Lapsen ennenaikaisuuden aste vaikuttaa vastasyntyneen imetyksen onnistumiseen ja kestoon sekä kiinteän lisäruokinnan aloittamisikään. Tämän tutkimuksen mukaan keskosia imetettiin harvemmin ja lyhyemmän aikaa kuin täysiaikaisia lapsia. Alle 33:n sikiöviikon iässä syntyneillä keskosilla oli yleisimmin jokin vaikea-asteinen ruokintaongelma imeväisiässä. Nämä pienet keskoset saivat kiinteää lisäruokaa 1-2 kuukautta suositusikää myöhemmin. Ruokavalion monipuolistaminen voidaan pienillä keskosilla siirtää myöhemmäksi, jotta suun seudun motoriikka ehtisi kehittyä. Keskosten äidit tarvitsevat yksilöllistä ja tehostettua imetysohjausta lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana.

Sari Räisänen, Outi Nuutinen, Kirsti Heinonen, Marja Kalavainen

Psykosomaattiset oireet psykiatrisilla potilailla

Psykosomaattiset oireet osoittautuivat yleisiksi psykiatrisilla potilailla KYS:n psykiatrian klinikassa tehdyssä tutkimuksessa. Masennuspotilaista lähes puolella oli runsaasti psykosomaattisia oireita, neuroosi- ja persoonallisuushäiriöpotilaista runsaalla kolmanneksella ja skitsofreniaa sairastavista neljäsosalla. Runsas psykosomaattinen oireilu oli miehillä ja naisilla yhtä yleistä riippumatta psykiatrisesta diagnoosista. Tyytymättömyys elämään, vähäinen sosiaalinen tuki ja huono subjektiivinen terveydentila olivat yhteydessä runsaampaan psykosomaattiseen oireiluun. Runsaasti psykosomaattisesti oireilevat olivat myös muita masentuneempia psykiatrisesta diagnoosista riippumatta. Psyykkisesti oireilevien potilaiden psykosomaattinen reagointi ilmentää tavallista huonompaa psykososiaalista selviytymistä. Jos psykiatrisella potilaalla esiintyy runsaasti psykosomaattisia oireita, on syytä arvioida uudelleen potilaan kliininen tila ja hoitolinjat.

Mari Hautaniemi, Jukka Hintikka, Vuokko Virtanen, Pirjo Saarinen, Heimo Viinamäki

Auringon ultraviolettisäteilyn vaikutukset ihon autoimmuunisidekudostauteihin

Ihon autoimmuunisidekudostaudeista etenkin lupus erythematosus -ryhmässä esiintyy valoherkkyyttä. Ultraviolettisäteily voi sekä provosoida ihomuutoksia että aktivoida jo olemassa olevia vaurioita. Kirjoittajien työryhmä on äskettäin todennut, että miltei puolella lupus erythematosus -potilaista esiintyy LE-ihottuman lisäksi myös monimuotoista valoihottumaa. Tauteja ei ole aina helppo erottaa kliinisesti toisistaan. Valoprovokaatiolla saadaan ihottumamuutos keinotekoisesti aikaan valtaosassa kummastakin taudista, ja samalla voidaan selvittää iho-oireita aiheuttavan UV-säteilyn aallonpituusalue.

Taina Hasan, Annamari Ranki

Päihdeongelmien hoito kognitiivisen terapian avulla

Kognitiivisessa terapiassa ajatellaan, että henkilön ajatuksilla ja mielikuvilla on suuri vaikutus hänen tunteisiinsa ja käyttäytymiseensä. Päihdeongelman hoidossa on pitkälti kysymys käyttäyttymisen muutoksesta ja siksi kognitiivisen terapian menetelmiä voidaan soveltaa myös siihen. Terapian tavoitteena on muuttaa haitallista käyttäytymistä ohjaavia ajatusvääristymiä. Hoidon onnistumisen kannalta on tärkeää hoitointerventioiden oikea ajoitus, terapeutin kyky motivoida potilas haluamaan muutosta ja työskentelemään sen aikaansaamiseksi. Kognitiivisessa terapiassa käytetään paljon erilaisia tehtäviä, aktiiviseen vuorovaikutukseen perustuvaa motivoivan haastattelun tekniikkaa ja rationaalista ajattelua, jolla korvataan vanhat ajatusvääristymät.

Pekka Tuomola

Skitsofreniapotilaan, hänen omaistensa ja lääkärin kohtaaminen terveydenhuollossa

Skitsofreniaan sairastuminen on traaginen tapahtuma potilaalle ja hänen omaisilleen. Se johtaa perheessä massiiviseen ahdistukseen, joka siirtyy myös hoitaviin ihmisiin. Tässä artikkelissa esitetään skitsofrenian haavoittuvuusteoriaan perustuen keinoja ymmärtää skitsofreniapotilaan muuttunutta logiikkaa eli ajatushäiriöitä. Lisäksi kuvaillaan omaisten reaktioita ja kuinka niihin tulisi suhtautua. Lääkäri voi luoda myönteisen suhteen potilaaseen ja hänen omaisiinsa ja siten varmistaa, että potilasta voidaan tulevaisuudessa hoitaa onnistuneesti terveyskeskuksessa. Keskeistä lääkärin ja potilaan sekä hänen omaistensa kohtaamisessa kriisitilanteessa on tilanteen jäsentäminen niin, että kaikille selviää, mistä on kysymys.

Karl-Erik Wahlberg

Steriloinnit Suomessa: eugeniikasta raskaudenehkäisyyn

Sterilointi on Suomessa muuttunut eugeenisesta toimenpiteestä ehkäisymenetelmäksi. Rotuhygienia oli selkeästi mukana vuoden 1935 ja vielä vuoden 1950 steriloimislaissa. Siitä huolimatta eugeenisten syiden vuoksi tehtiin vähän sterilointeja ja perhesuunnittelu oli koko ajan steriloinnin päätarkoitus. Miesten steriloinnit ovat olleet paljon harvinaisempia kuin naisten ja sukupuoliero on edelleen suurempi kuin muissa Pohjoismaissa. Sterilointien määrä on ajan mukana vaihdellut huomattavasti ja steriloimislakien muutokset eivät juurikaan selitä sitä. Sen sijaan aborttilait ovat olleet tärkeitä sterilointien lukumäärän selittäjänä. Vuonna 1994 tehdyn kyselyn mukaan 9 % naisista käytti sterilointia ehkäisymenetelmänään. Suurin osa naisista oli tyytyväisiä menetelmään, mutta 9 % steriloiduista katui sitä. Sterilointi lienee jatkossakin tärkeä raskauksien ehkäisymenetelmä Suomessa.

Elina Hemminki, Anja Rasimus, Erja Forssas

Terveyttä kaikille -ohjelman vastaanotto terveyskeskuksissa

Vuonna 1986 julkistetun terveyspolitiikan tavoite- ja toimintaohjelman Terveyttä kaikille vuoteen 2000 keskeisiksi toteuttajiksi terveydenhuollossa on nähty perusterveydenhuollon ammattiryhmät. Terveyskeskuslääkärien haastattelujen perusteella ohjelman merkitys terveyskeskustyössä on kuitenkin jäänyt vähäiseksi. Ohjelmaa ei ole mielletty käytännön toimintaan ja muutoksiin johtavaksi asiakirjaksi.

Marita Sihto

Ilkka Taipale ehdottaa selvityksessään: Psykiatriseen avohoitoon 2 000 palveluasuntoa lisää

Suomeen tulisi viiden vuoden kuluessa rakentaa 2 000 palveluasuntoa pitkäaikaisessa hoidossa oleville mielenterveyspotilaille, ehdottaa dosentti Ilkka Taipale. Taipale on selvittänyt, miten palveluasumista pitäisi kehittää, jotta sillä tuettaisiin psykiatrisen hoidon palvelurakenteen muutosta laitoshoidosta avohoitoon. Selvitys tehtiin sosiaali- ja terveysministeriön sekä Mielenterveyden keskusliiton toimeksiannosta.

Suvi Sariola

Elämäntapatekijät ja työikäisten aivoinfarkti

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää alle 60-vuotiaiden aivoinfarktin kronobiologiaa, elämäntapojen merkitystä aivoinfarktin riskiin sekä kartoittaa nuorten aivoinfarktin etiologioita. Potilasaineisto koostui vuosina 1983-90 Helsingin yliopistolliseen keskussairaalaan akuutin ensimmäisen aivoinfarktin vuoksi osastohoitoon otetuista alle 60-vuotiaista miehistä ja naisista.

Helena Haapaniemi

Familiaalisen hyperkolesterolemian molekyyligenetiikka

Veren suuri LDL-kolesterolipitoisuus on tärkeimpiä sepelvaltimotaudin vaaratekijöitä. Kohtalaisesti lisääntynyt kolesteroli johtuu tavallisesti ainakin osittain dieettivirheestä, mutta myös monet useammasta kuin yhdestä geenistä johtuvat perinnölliset syyt saattavat myötävaikuttaa kolesterolin poikkeavaan kertymiseen. Tavallisesti näissä tapauksissa kolesteroliarvot alkavat suurentua aikuisiässä, ja useimmiten sepelvaltimotauti alkaa antaa oireita vasta keski-iässä.

Ulla-Maija Koivisto

Lääkehiilen annostelun aikaviiveen vaikutus hiilen kykyyn estää malliaineiden imeytymistä

Lääkehiili on saavuttanut keskeisen roolin akuuttien lääkeainemyrkytysten ensihoidossa. Myrkytystilanteissa on tyypillistä, että potilas saapuu hoitoon vasta joidenkin tuntien kuluttua lääkkeen yliannostuksen jälkeen, jolloin imeytymistä estävien toimenpiteiden teho ei voi olla täydellinen. Tämän väitöskirjatyön keskeisimpänä tavoitteena oli kuvata lääkehiilen annostelussa tapahtuvan aikaviiveen vaikutusta hiilen kykyyn estää malliaineiden imeytymistä.

Kari Laine

Kanan ja ihmisen immuunijärjestelmät samankaltaiset

Marko Luhtalan väitöstutkimus käsittelee ns. auttajamolekyylejä CD4 ja CD8, jotka ovat tärkeitä immuunipuolustuksen toiminnalle. CD4-T-solut toimivat auttajasoluina ja CD8-T-solut tappajasoluina. CD4-molekyyli toimii ihmisellä mm. AIDS-tautia aiheuttavan HI-viruksen tarttumismekanismina. Taudin tärkein immuunipuutosta aiheuttava mekanismi onkin CD4-auttajasolujen vähäisyys. Tutkimus kuuluu Turun yliopiston lääketieteellisen mikrobiologian ja Turun immunologiakeskuksen laajaan lymfosyyttien tutkimusprojektiin, jossa käytetään koe-eläiminä kanoja.

Marko Luhtala

Passiivisen tupakoinnin sepelvaltimotautiriski

Passiivisen tupakoinnin tiedetään lisäävän sepelvaltimotautiriskiä 30 %. Tämä on yllättävän korkea luku, sillä passiivinen tupakoitsija saa vain noin 1 %:n verran tupakansavua keuhkoihinsa siitä määrästä mitä tupakoitsija. Mistä moinen epälineaarisuus?

Robert Paul

Kasviestrogeenit ja rintasyöpä

Kasviksissa on rakenteeltaan estrogeeneja muistuttavia yhdisteitä, fytoestrogeeneja. Kasvispitoista ruokavaliota käyttävillä tiedetään olevan keskimääräistä vähäisempi vaara sairastua muutamiin syöpiin, kuten rintasyöpään, ja yksi selittävä tekijä saattaisi olla juuri fytoestrogeenit. Fytoestrogeenit ovat vähemmän estrogeenisia kuin steroidaaliset estrogeenit, ja ne voivat kilpailla estrogeenin kanssa sen reseptorista ja saada siten aikaan lievästi antiestrogeenisen vaikutuksen. Jotkut niistä ovat myös antiangiogeenisia, ja ne voivat estää mm. tyrosiinikinaasia ja aromataasia ja ehkäistä siten syövän syntyä. Australialaisessa tutkimuksessa haluttiin selvittää, liittyykö fytoestrogeenien vähäinen saanti ravinnosta vaaraan sairastua rintasyöpään.

Heikki Joensuu

Prionit liftaavat B-solujen kyydissä

Kuru, skrapi, Creutzfeldt-Jakobin tauti (CJD), naudan spongiforminen enkefalopatia (BSE) ja CJD:n uusi variantti ovat tauteja, joiden syntymiseen liittyy prioniproteiinien epänormaali kertyminen aivoihin. Edelleenkin on erittäin kiistanalainen asia, välittävätkö prionit näitä tauteja vai onko niiden taustalla sittenkin jokin vaikeasti havaittava virus. Ruotsin Akatemia näyttää kallistuneen prionien kannalle myöntäessään viime vuonna Nobel-palkinnon prioniteorian keksijälle Stanley Prusinerille.

Matti Viljanen

Silmänpaineongelmat kortisonitabletteja käytävillä

Silmään tiputettavat kortikosteroiditipat nostavat silmänpainetta, ja silmälääkärit seuraavatkin pitkään näitä tippoja käyttävien potilaiden silmänpainetilannetta. Paineen nousun arvellaan johtuvan siitä, että etukammionestekiertoon syntyy vastusta. Etukammiokulman kanavissa on steroidireseptoreita, ja tällä alueella kortikosteroidit voivat aiheuttaa mm. kollageenin, elastiinin tai fibronektiinin ekspression lisääntymistä sekä suurimolekyylisten yhdisteiden kuten polymerisoituneiden glykosaminoglykaanien muodostumista. Summa summarum: etukammion paine nousee, kun kiertoon kasvaa esteitä.

Robert Paul

Irtisanomisten vaikutus työhön jäävien terveyteen

Suomen Raisiossa on tehty uraauurtavaa tutkimusta irtisanomisten vaikutuksesta yrityksen jäljelle jäävän henkilökunnan terveyteen. Tutkimuksen tehneet Työterveyslaitoksen ja Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat selvittäneet, miten Raision kaupungin palveluksessa olevat työntekijät ovat sairastelleet vuosina 1991-95, eli aikana ennen lamaa, laman ja henkilöstövähennysten aikaan (1993) ja tämän jälkeen.

Robert Paul

Sydänlihaksen perfuusion gammakuvauksen uusia mahdollisuuksia: viitearvot ja EKG-tahdistettu yksifotoniemissiotomografia

Sydänlihaksen perfuusion gammakuvaus on keskeinen ei-invasiivinen menetelmä sepelvaltimotaudin diagnostiikassa sekä taudin vaikeusasteen ja ennusteen arvioinnissa. Nyt kerätty perinteiseen yksifotoniemissiotomografiaan (SPET) perustuva kvantitatiivinen viitearvoaineisto on avuksi erityisesti vähemmän kokeneille perfuusiokuvien arvioijille. Kokemukset EKG-tahdistetusta sydänlihaksen perfuusion SPET-kuvauksesta ovat hyviä: tämän uuden menetelmän avulla voidaan perfuusiotutkimuksen yhteydessä arvioida sydämen vasemman kammion koko, ejektiofraktio ja seinämän liike.

Esko Vanninen, Hanna Mussalo, Pauli Vainio, Petri Tuomainen, Aki Ikonen, Raimo Kettunen, Rainer Rauramaa, Jyrki T. Kuikka

Vapaan PSA:n merkitys eturauhassyövän diagnostiikassa

Keski-Suomen keskussairaalassa on otettu eturauhassyövän diagnostiikassa käyttöön uusi PSA-laboratoriotesti, joka pelkän kokonais-PSA-pitoisuuden sijasta mittaa seerumista kokonais- sekä vapaan PSA:n pitoisuuden ja laskee lopputulokseksi vapaan PSA:n prosenttiosuuden kokonais-PSA:sta. Näin saatu molekyylimuotojen suhde on aikaisempaa spesifisempi suure, joka erottaa eturauhassyövän hyvänlaatuisesta eturauhasen liikakasvusta ja prostatiitista. Myöskään ikä ei vaikuta siihen. Uusi menetelmä on osoittautunut käyttökelpoiseksi alkututkimukseksi eturauhassyöpää epäiltäessä.

Outi Nieminen, Seppo Lundstedt, Marja-Leena Ruopuro

Psykiatriset oireet Parkinsonin taudissa

Psykiatriset oireet ovat yleisiä Parkinsonin tautia sairastavilla potilailla. Ne voivat liittyä sairauden aiheuttamiin neuronaalisiin ja hermovälittäjäainemuutoksiin, lääkkeiden sivuvaikutuksiin tai toimintakyvyn huononemisen aiheuttamaan psykologiseen stressiin. Masennus, psykoottiset oireet, ahdistuneisuus ja persoonallisuuden muutokset ovat yleisiä ja monesti vaikeahoitoisia, joskin psykiatrisen lääkehoidon kehitys on lisännyt mahdollisuuksia yksilöllisesti sopivan hoidon löytämiseen.

Esa Leinonen, Maire Santala