Aivohalvauksen trombolyysihoidon hyöty edelleen epäselvä

Sydäninfarktin trombolyysihoidon hyödystä ei enää ole epäilystä. Sen sijaan aivoinfarktin kohdalla asia on ollut pitkään epäselvä, ja epävarmuus jatkuu edelleen, vaikka edinburghilaiskollegat ovat tehneet asiaa koskevan meta-analyysin.

Robert Paul

Helikobakteeri syytön sepelvaltimotautiin

Ei ole kulunut kauankaan, kun tällä palstalla referoitiin katsausta infektioiden osuudesta sepelvaltimotaudin synnyssä. Siinä todettiin mahan helikobakteeri-infektion osuus vielä epäselväksi. Perusteena oli, että sosioekonomisia sekoittavia tekijöitä ei ollut luotettavasti suljettu pois. Tuore laaja englantilainen tutkimus osoittaa varovaisuuden olleen aiheellista.

Heikki Arvilommi

Säärihaavan kompressiohoito on paikallaan

Britannian kansallinen terveysjärjestelmä NHS antoi yorkilaistutkijoiden tehtäväksi selvittää, mikä on kompressiohoidon merkitys komplisoitumattoman säärihaavan hoidossa. Tutkijat saivat käsiinsä 24 aihetta käsittelevää satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta, joista kuusi julkaisematonta. Tutkimus sisällytetään Cochranen kirjaston tietokantaan, mikä kuvastaa selvityksen painoarvoa.

Robert Paul

Uusi ehkäistävissä oleva vamma todettu

Tarkkaavaiset brittiläiset käsikirurgit ovat tuoneet julki huolensa uudenlaisesta käsivammasta. Kyseessä on sitä paitsi ehkäistävissä oleva terveysvaara.

Robert Paul

Rinomanometrian viitearvot - onko niitä?

Nenän tukkoisuuden mittaamiseen käytetään monissa korva-, nenä- ja kurkkutautien yksiköissä rinomanometria. Erimerkkisiä koneita markkinoidaan aktiivisesti ja niitä hankitaan yhä useampiin keskuksiin. Koska rinomanometrien mukana ei tule virtausvastusten viitearvoja, on syytä kysyä, ovatko tulokset vertailukelpoiset eri merkkisissä koneissa vai poikkeavatko ne toisistaan merkittävästi. Tätä selvitettiin HYKS:n korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikassa kahden eri valmistajan rinomanometrien tuloksia vertailemalla. Samaa yksikköä olevat arvot poikkesivat merkittävästi toisistaan, vaikka mitattiin samoja henkilöitä samassa istunnossa. Tulos osoittaa, että rinomanometria käytettäessä on saatuja mittausarvoja tarkasteltava suhteessa laitekohtaisiin viitearvoihin.

Seija Vento, Markku Simola, Henrik Malmberg

Työterveyslaitoksessa vuonna 1995 tutkitut vesivauriotyöpaikkojen työntekijät

Kosteusvauriohomeiden aiheuttama ammattitauti todettiin 21:ltä Työterveyslaitoksessa tutkituista 142:sta vesivauriotyöpaikan työntekijästä. Kaikilla tutkimuksiin lähetetyillä työperäisen sairauden epäily kuitenkin oli oireiden ja altistumisen perusteella aiheellinen. Kosteusvauriomikrobien aiheuttamien oireiden ja sairauksien syntymekanismeista tiedetään toistaiseksi vähän. Valtaosa oireista näyttää olevan epäspesifisiä. IgE-välitteistä allergiaa niiden taustalta todetaan käytettävissä olevilla tutkimuksilla aniharvoin.

Aarne Laakkonen, Helena Keskinen, Henrik Nordman, Helena Nousiainen, Maija Hytönen, Brita Grenquist-Nordén, Matti Tuppurainen, Outi Tupasela

Kuntoutusohjelma vaikeahoitoisessa tinnituksessa

Idiopaattinen tinnitus on yleinen oire, joka jossain vaiheessa elämää vaivaa jokaista ihmistä. Noin 0,2 %:lla vaivasta kehittyy hankala, koko elämää varjostava ongelma. Taudin voimakkaan subjektiivisen luonteen sekä siihen liittyvien monien liitännäisoireiden vuoksi kyseessä on myös lääkärille hankalasti käsiteltävä vaiva. Vaikka erilaiset kuntoutusmenetelmät kuten rentouttavat terapiat, akupunktio, hypnoosi ja musiikkiterapia koetaan positiivisesti, hyvin harva potilas haluaa niihin hakeutua omaehtoisesti, kuten tekemässämme selvityksessä kävi ilmi. Tämän vuoksi lääkärinkin on vaikea näitä suositella tinnitusoireen hoitoon. Sen sijaan potilaat hyötyvät selvästi vakavien tautien poissulkuun tähtäävistä tutkimuksista, runsaasti informaatiota sisältävästä asiallisesta opastuksesta sekä vertaistuesta, jota tarjoaa esim. kehittymässä oleva valtakunnallinen tinnitusyhdistystoiminta.

Esa Laurikainen, Reijo Johansson, Eero Akaan-Penttilä

Lääkehoidon mahdollisuudet aivohalvauksen ehkäisyssä

Trombosyyttien aggregaatiota estäviä lääkeaineita käytetään nykyisin rutiininomaisesti aivohalvausten ehkäisyssä potilailla, joilla on ollut ohimeneviä aivoverenkiertohäiriöitä tai aivoinfarkti. Yleisimmin käytetty lääkeaine on asetyylisalisyylihappo, muita kliinistä tehoa omaavia lääkeaineita ovat tiklopidiini ja dipyridamoli. Asetyylisalisyylihapon teho aivohalvausten ehkäisyssä on kuitenkin tutkimuksissa osoittautunut melko vaatimattomaksi. Selvästi parempi teho on saatu asetyylisalisyylihapon ja dipyridamolin yhdistelmällä, ja yhdistelmähoitoa onkin ryhdytty käyttämään yhä enemmän TIA-kohtausten ja aivohalvausten sekundaaripreventiossa. Tiklopidiinia voidaan kokeilla potilaille, joille asetyylisalisyylihappo ei sovi.

Juhani Sivenius

Milloin vanhus tarvitsee unilääkettä?

Vanheneminen muuttaa unta ja nukkumistottumuksia, mutta unen laatu ei välttämättä huonone. Yleisin unihäiriö on unettomuus: siitä kärsii toistuvasti noin 12 % vanhuksista. Erityisesti iäkkäät naiset ja vanhainkodissa asuvat käyttävät runsaasti unilääkkeitä. Unihäiriön taustalla olevat syyt pitäisi selvittää sitä perusteellisemmin, mitä pitempiaikaisesta ongelmasta on kyse. Nukkumiseen liittyvien tapojen korjaaminen tulee aina liittää hoitoon. Lääkehoidossa on otettava huomioon iän myötä tapahtuvat farmakokinetiikan muutokset ja vanhenevan elimistön herkkyys unilääkkeille. Pienet aloitusannokset, lyhyet hoitoajat ja lääkityksen jatkuva arviointi ovat hoidon kulmakiviä. Lääkkeen tarkoituksenmukaiseen antoajankohtaan on kiinnitettävä huomiota erityisesti vanhainkodeissa ja parasta olisi, että unilääkkeitä annettaisiin vain tarvittaessa.

Maaria Seppälä

Valtakunnallisten terveysrekistereiden käyttö laatutyössä Osa 3: Sydäninfarktin sairaalakuolleisuusluvut Ruotsissa ja Suomessa:

Ruotsin sosiaalihallitus julkaisi sydäninfarktin sairaalakuolleisuutta koskevia lukuja, joissa sairaaloita verrattiin keskenään kuolemanriskin suhteen. Tulosten mukaan seitsemässä akuuttisairaalassa sydäninfarktikuolleisuus oli maan keskitasoa suurempi ja 75 henkeä olisi voitu pelastaa, mikäli näissä sairaaloissa kuolleisuusluvut olisivat olleet samalla tasolla kuin muissa. Tutkimus herätti voimakasta kritiikkiä aineiston vakioinnin ja käsittelyn osalta sekä liian pitkälle vietyjen johtopäätösten vuoksi. Sairaaloiden asettamista paremmuusjärjestykseen jonkin mittarin mukaan arvosteltiin ja se koettiin harhaanjohtavaksi. Erilaisten rekistereiden käyttö tietolähteenä on ongelmallista, mutta laatutyön ja sairaaloiden välisen vertailun tarve on ilmeinen. Suomessa on käynnistetty laatuindikaattoreiden kehitystyö yhteistyössä kentän ja tilastoviranomaisen kanssa. Ehkä tulevaisuudessa sairaaloilla on käytössään tietokanta, jossa ne voivat verrata omaa toimintaansa muiden laitosten muodostamaa taustaa vasten (benchmarking).

Mikko Nenonen, Mika Gissler

Laadunvarmistus - hyvä tapa kehittää lääkärintyötä

Terveydenhuollon laadunvarmistus on 1990-luvun aikana noussut Suomessakin keskeiseksi keskustelunaiheeksi (1,2,3). Tähän ovat vaikuttaneet kansainväliset esimerkit, lääketieteellisen tiedon nopea lisääntyminen, terveydenhuollon säästötoimenpiteet ja priorisointikeskustelu sekä lisääntyvä kilpailu terveydenhuollon palvelutarjonnassa. Laatuajattelu on tullut terveydenhuoltoon osin teollisuuden puolelta, jossa laatujärjestelmien kehittämisellä ja laatujohtamisella on pitemmät perinteet. Yhteiskunnan muutosten vuoksi terveydenhuollossa tarvitaan rakenteiden nopeaa ja perusteellista uudelleen arviointia. Kunnilla on vastuu terveyspalvelujen järjestämisestä asukkailleen, ja potilailla on potilaan oikeuksista annetun lain mukaan oikeus hyvään hoitoon (4). Näiden velvollisuuksien ja oikeuksien toteutumiseksi tarvitaan laadukasta palvelutasoa.

Hannu Halila, Esko Kumpusalo, Kari Mattila, Irma Virjo, Liisa Neittaanmäki, Santero Kujala, Riitta Luhtala, Harri Hyppölä, Mauri Isokoski

Tukkuhinnat määräaikaisiksi Lääkekustannusten kasvua yritetään hillitä lailla

Lääkekustannusten kasvun hillitsemiseksi on annettu lakiesitys, jonka mukaan lääkkeiden tukkuhinnat muutettaisiin määräaikaisiksi ensi vuoden alusta. Lääkkeen tukkuhintaa voidaan nykyään muuttaa vain valmistajan anomuksesta, joten käytännössä tukkuhintoja on pelkästään korotettu. Kun kohtuullinen tukkuhinta arvioitaisiin määräajoin uudelleen, lääkkeelle voitaisiin vahvistaa myös aiempaa halvempi hinta.

Lääkäreiden itsemurhakuolleisuus

Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään, että kuolleisuus ja sairastaminen vaihtelevat sosioekonomisen aseman mukaan. Itsemurhakuolleisuus Suomessa on suurta heikosti koulutetuilla, työelämästä syrjäytyneillä miehillä. Odotetusta poiketen lääkäreiden itsemurhakuolleisuus on kuitenkin huomattavan suuri.

Sari Lindeman

Virusinfektio ja MS-tauti

Multippeli skleroosi eli MS-tauti on krooninen keskushermoston autoimmuunisairaus, joka puhkeaa yleensä varhaisessa aikuisiässä. MS-taudin etiologia on toistaiseksi tuntematon, mutta ympäristö- ja perintötekijöillä katsotaan olevan merkittävä osuus taudin synnyssä. Ympäristötekijöistä virusinfektioiden uskotaan vaikuttavan keskeisesti sekä sairauden kehittymiseen että aaltomaiselle MS-taudille tyypillisten pahenemisvaiheiden ilmaantumiseen. Virusinfektioiden osuudesta MS-taudin immunopatogeneesiin on ollut vaikea saada kontrolloituja tutkimustuloksia, koska sairauteen kuuluvat immunologiset tapahtumat saavat yleensä alkunsa useita vuosia ennen kliinisten oireiden puhkeamista. Tässä tutkimuksessa on selvitetty neuroimmunologisten, neurovirologisten ja neuropatologisten menetelmien avulla virusinfektion keskushermoston autoimmuunia demyelinaatiota lisäävää mekanismia MS-taudin kokeellisessa eläinmallissa, EAE:ssa (experimental allergic encephalomyelitis).

Juha-Pekka Erälinna

Etukautta tehtävä luudutus

Tutkimuksessa on jälkitarkastettu sairaala Ortonissa vuosina 1982-90 vatsan kautta luudutetut selkäpotilaat. Aikuisilla (83) luutuminen saavutettiin 104/129 potilaalla (81 %) nikamavälissä 59/83 (71 %) potilaalla. Lapsista (51) vain kolmella potilaalla todettiin luutumattomuus.

Hannu Tiusanen

Molekyylibiologiset menetelmät klamydia-infektion diagnostiikassa

Tutkimuksen tarkoituksena oli verrata erilaisia molekyylibiologiaan perustuvia tekniikoita klamydiainfektion rutiinidiagnostiikassa. Niiden soveltuminen virtsanäytteisiin perustuvaan klamydiainfektion diagnostiikkaan oli myös mielenkiinnon kohteena. Uusien menetelmien käyttöönottoon liittyvien ongelmien kartoittaminen kuului niinikään tavoitteisiin.

Rafael Pasternack

Hormonihoidolla edullinen vaikutus veren rasvoihin

Vaihdevuosien jälkeisen hormonihoidon tiedetään vaikuttavan edullisesti veren lipidiarvoihin. Estrogeenikorvaushoito pienentää koronaaritapahtumien ilmaantuvuuden puoleen verrattuna ilmaantuvuuteen naisilla ilman korvaushoitoa. Sen sijaan ei ole paljonkaan tutkittu, miten estrogeeni-progestiinikorvaushoito vaikuttaa veren rasvoihin postmenopausaalisilla naisilla.

Robert Paul

Kyllä diureettia tarvitaan

Pitkään diureettia käyttäneen vanhuspotilaan lääkäri saattaa harkita lääkityksen lopettamista. Jos potilas on käyttänyt diureettia sydämen vajaatoimintaan, korkeaan verenpaineeseen tai alaraajaturvotuksiin kuukausia tai vuosia ja pysynyt oireettomana, voi kroonisen lääkityksen jatkaminen tuntua turhalta, varsinkin kun diureetit saattavat aiheuttaa haittavaikutuksia, kuten elektrolyyttihäiriöitä ja kihtiä.

Robert Paul

Rotarokote tutkittavana

Kahden erilailla eksoottisen maan, Suomen ja Venezuelan, lapsilla on tutkittu uuden rotavirusrokotteen tehoa. Tulokset julkaistiin samalla viikolla, toinen työ Lancetissa, toinen New England Journal of Medicinessa.

Heikki Arvilommi

Uusi influenssavirus

Tuomiopäivän ennustajia on aina ollut. Infektiotautien saralla uutta mustaa surmaa tai Espanjan tautia on povattu yhä useammin, kun mikrobien muuntelukyvystä on saatu todisteita. Lyhyt kirje Naturessa tarjoaa varoituksen influenssapandemiasta, koska uudenlainen virus on vaatinut ensimmäisen uhrinsa.

Heikki Arvilommi