Melatoniini - monen sairauden taustatekijä?

Melatoniini opittiin 80-luvulla tuntemaan erityisesti kaamosmasennuksen mahdollisena avaintekijänä. Kaamosmasennuksen havaittiin liittyvän melatoniinierityksen vuorokausirytmin häiriintymiseen. Viime vuosina on havaittu, että myös melatoniinin kokonaiserityksellä voi olla merkitystä monissa sairauksissa. On saatu viitteitä siitä, että rintasyöpä, iskeeminen sydänsairaus sekä mm. MS-tauti olisivat yhteydessä vähentyneeseen melatoniinieritykseen. Toisaalta melatoniinierityksen vähentyminen näyttäisi lievittävän mm. Parkinsonin taudin oireita ja vähentävän epileptisten kohtausten lukumäärää. Melatoniinia koskeva tutkimustyö on kuitenkin vielä alkuvaiheessaan ja tähän mennessä saatuihin tuloksiin on suhtauduttava varauksella.

Jyrki Penttinen

Purentaelimen toimintahäiriöiden diagnostiikka ja hoito

Purentaelimen toimintahäiriöt ovat varsin yleisiä vaivojen aiheuttajia, ja oireet saattavat säteillä kasvojen alueelta muualle päähän sekä niska- ja hartiaseutuun. Niiden mahdollisuus vaikeaselkoisten oireiden syynä tulisi muistaa erityisesti, kun potilaalta puuttuu hampaita tai hänellä on hammasproteesi. Hampaiston ja purennan tarkistus sekä tarvittaessa lähettäminen hammaslääketieteelliseen konsultaatioon voivat säästää potilasta kalliilta tutkimuksilta ja hoidon pitkittymiseltä.

Aune Raustia

Potilasvahinkolain mukaisen korvauskäytännön ongelmia ja periaatteita

Potilasvahinkolain soveltaminen edellyttää sekä lääketieteellistä että juridista arviointia. Olennaisia käsitteitä ovat mm. todennäköinen syy-yhteys, perusteltu hoito, muu potilaan hoidon kannalta yhtä vaikuttava menettely tai sattuneen komplikaation vältettävyys. Jotta näitä käsitteitä voidaan soveltaa, on määriteltävä diagnostiikan ja hoidon asianmukaisuus, hoidon oikea porrastus sekä arvioitava hoidon lopputulos. Potilaan perussairaus tai -vamma vaikuttavat keskeisesti sekä arviointiin että potilaalle maksettaviin korvauksiin.

Jorma Sipponen, Juha Mikkola, Veli Matti Huittinen, Martti Mikkonen

Kasvava säteilyvaara toimenpideradiologiassa

Radiologisia toimenpiteitä ja kardiologisia tutkimuksia tekevien henkilöiden säteilyaltistus on kasvanut. Säteilyaltistusta valvotaan henkilökohtaisten annosmittareiden avulla. Altistusta pyritään vähentämään säteilysuojaimilla. Suojainten käytön vuoksi annosmittarilukema on huomattavasti suurempi kuin henkilön efektiivinen annos. Työntekijöiden säteilyaltistuksen kasvu vaatii nopeasti tehokkaita suojaustoimenpiteitä, ja efektiivinen annos tulisi arvioida nykyistä tarkemmin.

Eija Vartiainen, Olavi Pukkila

Kuntien terveydenhuollon rahoitusta selvitetään Kunnat eriarvoisia, valtionosuuden jakokriteerit kyseenalaisia

Valtionosuusjärjestelmän selvitystyö tuottaa kriittisiä näkemyksiä kuntien terveydenhuollon rahoituksesta. Selvitysmies Heikki Koskelle taustatyötä tekevä erikoistutkija Unto Häkkinen Stakesista ruoti terveystaloustieteen päivillä kuntien tasa-arvoisuutta terveyspalvelujen rahoituksessa. Häkkinen katsoo valtionosuusjärjestelmän ulkopuolisen rahoituksen, kuten sairausvakuutuksen ja Raha-automaattiyhdistyksen tuen, lisäävän kuntien keskinäistä eriarvoisuutta. Hän pitää myös terveydenhuollon valtionosuuksien jakokriteerejä osin perusteettomina.

Yksityiset sairaalat kehittivät oman maksusetelin

Yksityiset sairaalat ryhtyvät entistä aktiivisemmin tarjoamaan palvelujaan kunnille. Kahtatoista sairaalaa edustava Suomen Yksityisten Sairaaloiden Yhdistys on laatinut oman maksusetelijärjestelmän, sopimuslomakkeet, joilla yksityisvastaanotolle hakeutunut potilas voi pyytää maksusitoumusta kunnalta tai terveyskeskuslääkäri lähettää potilaan yksityiseen sairaalaan.

Millainen kolibakteeri aiheuttaa uusiutuvan virtsatietulehduksen?

Virtsatieinfektio uusii puolen vuoden kuluessa ensimmäisestä infektiosta noin joka neljännellä naisella. Onko kenties bakteereissa joitain erikoisen äkäisiä, jotka olisivat toistuvan virtsatietulehduksen syynä. Tähän kysymykseen etsittiin vastausta kahden jenkkiyliopiston terveysasemalla.

Heikki Arvilommi

Krooninen glomerulonefriitti ja raskaus

Raskauden on katsottu olevan riski kroonista glomerulonefriittia sairastavilla naisilla. Jo takavuosina esitettiin kuitenkin, että jos munuaisten toiminta on raskauden alkaessa normaali, ei raskaus kenties olisikaan niin riskikästä. Nämä aavistukset saavat nyt vahvistusta laajasta 15 vuotta kestäneestä ranskalaisesta seurantatutkimuksesta.

Robert Paul

Meta-analyysi paikallisen rintasyövän hoidosta

Paikallisen rintasyövän hoidosta on vuosien saatossa tehty lukuisia satunnaistettuja hoitokokeita. Nyt aiheesta on julkaistu uusi meta-analyysi, joka käsittää tiedot 64 satunnaistetusta tutkimuksesta ja 28 000 potilaasta.

Heikki Joensuu

Ehrlichioosi - pilkkukuume ilman pilkkuja

Ehrlichioita on pidetty pääasiassa eläinpatogeeneina. Jo 1950-luvulla kuitenkin huomattiin, että punkit voivat tartuttaa ehrlichioosin ihmiseen. Modernilla geeniteknologialla osoitettiin muutama vuosi sitten, että kyseessä on eläinpatogeeneista eroava laji, jolle annettiin nimi Ehrlichia chaffeensis. Bakteeri infektoi pääasiassa mononukleaarisia soluja. Sen aiheuttamia infektiotapauksia on Yhdysvalloissa raportoitu yli 400.

Matti Viljanen

Allenin testin parannettu painos

Allenin testi kuuluu tehdä lege artis ennen arteria radialiksen kanylointia ulnaariverenkierron riittävyyden varmistamiseksi. Jos ulnaaripuolella ei verenkierto pelaa, värttinävaltimon punktiota ei saa tehdä. Testi perustuu siihen, että sen jälkeen kun on komprimoitu sekä kyynär- että värttinävaltimo, päästetään ulnaaripuolen kompressio irti ja seurataan, että kapillaariverestys palaa ulnaaripuolen sormiin.

Robert Paul

Karpalomehun antimikrobivaikutukset

Takavuosien arkistoista referoimatta jäänyt artikkeli on edelleen mielenkiintoinen. Kansanviisautena kerrotaan mm. persiljan ja valkosipulin antimikrobivaikutuksista, ja ainakin Yhdysvalloissa myös karpalomehuun on liitetty terapeuttisia voimia. Amerikkalaisilla vanhuksilla selvitettiin, muuttaako päivittäin nautittu karpalomehuannos bakteeriurian ja pyurian esiintyvyyttä.

Robert Paul

Sydäninfarktiin sairastuneiden lääkehoitokäytäntö Suomessa vuosina 1986-1992 FINMONICA-tutkimuksen tuloksia

Sydäninfarktin ja yleensä sepelvaltimotaudin lääkehoitokäytännöt ovat muuttuneet paljon 1980-luvun puolivälin jälkeen. FINMONICAn hoitokäytäntötutkimuksessa selvitettiin sydäninfarktiin sairastuneiden henkilöiden sydän- ja verisuonitautilääkitystä kohtausta edeltäneeltä ja sairaalahoidon ajalta sekä kotiutusvaiheessa annettuja lääkemääräyksiä. Selvimmin lisääntyivät ASAn ja sydäninfarktin liuotushoidon käyttö, jotka yleistyivät varsinkin Lounais-Suomen tutkimusalueella. Liuotushoidon sai siellä 90-luvun alussa lähes puolet varmaan sydäninfarktiin ja ASAa 90 % varmaan tai todennäköiseen infarktiin sairastuneista. ASAn käyttö lisääntyi samoin myös jatkohoidossa sairaalasta pääsyn jälkeen, ja viimeisenä tutkimusvuotena sitä Lounais-Suomessa määrättiin kotiutettaessa 90 %:lle infarktipotilaista.

Heikki Miettinen, Markku Mähönen, Veikko Salomaa, Matti Ketonen, Matti Arstila, Pirjo Immonen-Räihä, Esko Kaarsalo, Seppo Lehto, Harri Mustaniemi, Matti Niemelä, Pertti Palomäki, Pekka Puska, Kalevi Pyörälä, Jorma Torppa, Jaakko Tuomilehto, Tapio Vuorenmaa

Veren kantasolujen autologinen siirto syövän hoidossa

Solunsalpaajahoidon annosintensiteetin lisääminen parantaa eräiden pahanlaatuisten tautien hoitotuloksia, mutta annosten suurentamista rajoittaa hoidon toksinen vaikutus luuytimeen. Tämä haitta voidaan kompensoida palauttamalla luuytimen toiminta solunsalpaajahoidon jälkeen annettavan kantasolusiirteen avulla. Aikaisemmin kantasolut on kerätty luuytimestä, nykyään kuitenkin yhä useammin verestä, koska veren kantasolujen käyttö mm. nopeuttaa hoidosta toipumista. Uusiutuneen non-Hodgkin-lymfooman hoidossa jättiannoksinen solunsalpaajahoito on jo osoittautunut perinteistä hoitoa paremmaksi. Alustavat tulokset ovat rohkaisevia myös myeloomassa ja rintasyövän liitännäishoidossa. Rintasyövästä on tulossa kantasolujen autologisen siirron tärkein aihe.

Tom Wiklund, Liisa Volin, Tapani Ruutu, Heikki Joensuu

Akuutin sydäninfarktin lääkehoitojen sekundaaripreventiivinen hyöty

Sydäninfarktipotilaan kipu hoidetaan opiaateilla ja nitraateilla. Hapetus ja hemodynamiikka hoidetaan yksilöllisesti. ASAa annetaan pureskeltavaksi tai liuotettuna 160-500 mg heti infarktiepäilyn herättyä. Beetasalpaajaa annetaan infarktipotilaalle laskimoon, jollei hänellä ole sille vasta-aihetta. Liuotushoito tulee aloittaa puolen tunnin kuluessa potilaan sairaalaantulosta, jos ST-väli on koholla eikä hoidolle ole vasta-aiheita. Kehittyvän non-Q-infarktin ja epästabiilin angina pectoriksen erottaminen ei ole alkuvaiheessa mahdollista. Niitä epäiltäessä ja ST-välin ollessa iskeemisesti alentunut, aloitetaan ASAhoidon lisäksi herkästi pienimolekyylisen hepariinin anto ihon alle. ACE:n estäjähoito aloitetaan pienellä annoksella suuren (etuseinä)infarktin uhatessa. Nitraatteja annetaan laskimoon, jos potilaalla on kipuja tai sydän on vajaatoimintainen. Magnesiumsulfaatti ei kuulu sydäninfarktin rutiinihoitoon.

Matti O. Halinen

Instabiilin olkanivelen diagnostiikka ja hoito

Olkanivelen instabiliteetti on yleinen vaiva, joka usein aiheuttaa merkittävää haittaa, jopa työkyvyttömyyden. Olkanivelen toistuva anteriorinen luksaatio on nuorten aikuisten vaiva, joka syntyy useimmiten vamman yhteydessä: nivelen tukirakenteet pettävät olkaluun mennessä sijoiltaan. Toistuva posteriorinen luksaatio taas on lasten ja nuorten vaiva, jonka perussyy on rakenteissa. Näillä potilailla on usein joka suuntaan löysä olkanivel, multidirektionaalinen instabiliteetti, ja löysyyttä muissakin nivelissä. Vaikein diagnosoida on olkanivelen piilevä instabiliteetti, jossa nivel on kipeä ja toiminnaltaan huono, mutta ei varsinaisesti mene pois paikoiltaan.

Martti Vastamäki

Mustikka huulessa paranee kylmähoidolla

Nestetyppijäädytykseen perustuva kylmähoito on tehokas, joskin vielä huonosti tunnettu hoitomuoto huulessa sijaitsevan laskimonlaajentuman, "laskimojärven" poistamiseksi. Menetelmä täyttää hyvin esteettisen vaivan hoidolle asetetut vaatimukset: se ei aiheuta vaaraa terveydelle eikä ulkonäölle. Lisäksi se on kustannuksiltaan edullinen.

Raimo Suhonen

Vajaakuntoisuus ja fyysinen ympäristö Asunnonmuutostöiden kustannus-vaikuttavuusanalyysi

Suomessa on tehty paljon asunnonmuutostöitä vajaakuntoisten fyysisen ympäristön parantamiseksi. Näiden muutosten vaikuttavuutta on kuitenkin alettu vasta hiljattain tutkia. Helsingissä tehdyssä selvityksessä kysyttiin arviota asunnonmuutostöiden hyödyllisyydestä niiltä, joiden kotona muutoksia oli tehty. Vastaajista 62 % ilmoitti, ettei pystyisi asumaan kotonaan, ellei muutoksia olisi tehty. Muutostöistä arveli saaneensa paljon hyötyä 77 % vastaajista. Vajaakuntoisten henkilöiden asunnonmuutostöiden merkitys korostuu siinäkin, että laitoshoidon kustannukset ylittävät nopeasti muutostöiden hinnan.

Asko Lukinmaa, Helena Kara, Heikki Takkunen

Kotiruoan suolapitoisuuden mittaus osana äitiysneuvoloiden suolavalistusta

Mikkelissä kokeiltiin ympäristöterveydenhuollon ja neuvolatoiminnan yhteistyötä suolavalistuksen antamiseksi raskaana oleville naisille. Äitiysneuvolan asiakkaat saivat mahdollisuuden tutkituttaa tekemänsä kotiruoan suolapitoisuuden kunnallisessa elintarvikelaboratoriossa. Neuvolan terveydenhoitajat antoivat tulosten perusteella tietoa suolankäytöstä. Terveydenhoitajat pitivät kokeilua myönteisenä, ja yhteistyömalli jää pysyväksi niin, että suolanäytteitä tutkitaan edelleen terveydenhoitajan valikoimilta asiakkailta. Menetelmän vaikuttavuutta ei tutkittu, mutta raskaana olevien naisten arveltiin olevan vastaanottavaisia tämäntyyppiselle valistukselle.

Maria Närhinen

Lyhyet sairauslomat - tarvitaanko todistuksia?

Kunta-alalla noin kaksi kolmasosaa sairauspoissaoloista kestää alle neljä päivää. Nokialla ja Valkeakoskella tehdyn tutkimuksen mukaan näistä lyhyistä sairauslomista noin kolmasosa oli lääkärin todistamia, loput terveydenhoitajan todistamia tai itse ilmoitettuja. Lyhyiden sairauslomien yleisyys oli miehillä yhteydessä ammattiasemaan, mutta naisilla ei. Kun sairauspoissaolojen kontrollia muutettiin niin, että lyhytaikaisesta työkyvyttömyydestä riitti oma ilmoitus, lyhyiden lomien kokonaismäärä ei muuttunut. Sen sijaan lääkärin todistamat lyhyet lomat vähentyivät hiukan ja terveydenhoitajan todistamat huomattavasti. Tulosten perusteella voidaan suositella sairauspoissaolokontrollin liberalisoimista, niin että työkyvyttömyyden olemassaoloa ja kestoa ratkaistaistaessa otettaisiin nykyistä yleisemmin huomioon sairaan henkilön ja hänen työyhteisönsä oma asiantuntemus ja vastuu.

Pekka Virtanen, Anne Kinnunen, Esa Perä-Rouhu