Avoin soikea ikkuna aivohalvausriski iäkkäilläkin?

Avointa soikeaa ikkunaa ja paradoksaalista embolisaatiota on pidetty merkittävänä nuorten salasyntyisen aivohalvauksen syynä. Baselissa selviteltiin perusteellisesti 503 peräkkäisen aivohalvauspotilaan vaaratekijöitä. Avoin soikea ikkuna oli huomattavasti yleisempi löydös salasyntyisen aivohalvauksen yhteydessä (n = 227) kuin niillä potilailla, joiden aivohalvaukselle löytyi muu aiheuttaja. Yli 55-vuotiaillakin ero oli huomattava (28 % vs. 12 %,) ja vielä selvempi ero ryhmien välillä oli, jos aukkoon liittyi eteisväliseinän aneurysma (15 % vs. 4 %). Molemmat löydökset säilyivät monimuuttujamalleissakin itsenäisinä aivohalvauksen vaaratekijöinä myös iäkkäillä potilailla. Löydökset viittaavat siihen, että paradoksaalinen embolisaatio saattaa aiheuttaa osan aivohalvauksista iäkkäilläkin potilailla. Embolisaation mahdollistavan eteisväliseinäaukon sulku katetritoimenpiteellä on helppo ja pieniriskinen toimenpide, mutta pitävää näyttöä sen hyödyistä ei vielä ole.

Juhani Airaksinen

Nollatoleranssi tavoitteeksi synnytyssalissakin

Erilaisiin synnytyksen aikaisiin tapahtumiin tarvitaan selkeät toimintaohjeet, todetaan synnytysasfyksioihin johtaneita tapahtumia selvittäneessä ruotsalaistutkimuksessa. Käytännön yhteistyö olisi suunniteltava ja harjoiteltava tarkoin, eikä turvallisuusohjeiden ja hälytysjärjestelmien merkitystäkään pidä aliarvioida. Kirjoittajat huomauttavat, että synnytyssaleissa olisi paljon oppimista lentoliikenteen turvallisuuskulttuurista.

Pertti Kirkinen

ST-nousuinfarktin työdiagnoosi on usein väärä

Joka seitsemäs ST-nousuinfarktin työdiagnoosi osoittautui vääräksi, kun diagnoosin osuvuutta selvitettiin 1 335:n päivystykselliseen pallolaajennukseen peräkkäin lähetetyn potilaan joukossa Minnesotassa.

Juhani Airaksinen

Äkillinen virtsaumpi, pitäisikö hälytyskellojen soida?

Äkillinen virtsaretentio eli virtsaumpi on urologinen hätätila, joka pitää hoitaa viipymättä tyhjentämällä potilaan virtsarakko katetrilla. Yleensä taustalla on eturauhasen liikakasvun aiheuttama virtsatietukos. Äkillisellä virtsaummella on kuitenkin havaittu yhteyksiä myös muihin, vakavampiin sairauksiin, joiden olemassaolosta se saattaa olla ensi varoitus.

Ossi Lindell

Vanhusten hoidon koordinoiminen kannattaa

Geriatrisen hoitotiimin tuki vähentää vanhusten päivystyskäyntejä ja kohentaa terveyttä. Jo aiemmin on havaittu, että hoitokoordinaattorin apu lykkää dementiaa ja depressiota sairastavien vanhusten laitoshoitoa.

Kaisu Pitkälä

Umpilisäkkeena absessi hoituu konservatiivisesti

Perinteisesti umpilisäkkeen absessi tai flegmoni on hoidettu konservatiivisesti antibiootein, tarvittaessa dreneeraamalla ja ns. rauhallisessa vaiheessa tehdyllä umpilisäkkeen poistoleikkauksella. Menetelmä on kiistelty: toiset ehdottavat välitöntä leikkaushoitoa ja toiset epäilevät appendisektomian myöhempää tarvetta. Ongelmaa selvitettiin systemaattisessa katsauksessa, johon kerättiin kaikki Medlinestä vuosilta 1964-2005 löytyneet tutkimukset, joissa oli tutkittu appendiksin absessin ei-kirurgista hoitoa. Meta-analyysillä selvitettiin sairastavuutta välittömän kirurgisen tai konservatiivisen hoidon jälkeen.

Tom Scheinin

Tuberkuloosin uusiutuva laboratoriodiagnostiikka

Uusilla gammainterferonitesteillä tutkitaan, löytyykö potilaan verestä M. tuberculosis -basillin spesifisiä antigeeneja tunnistavia lymfosyyttejä, ts. onko potilas ollut kontaktissa kyseisen bakteerin kanssa.

Tamara Tuuminen, Heikki Repo, Eeva Salo, Pirjo Hakala, Jussi Eskola, Ilkka Seppälä

Vagushermostimulaattori hoitoresistentin depression hoidossa

Vagushermostimulaattoria käytetään lääkehoitoon reagoimattoman epilepsian hoidossa. Stimulaattori asennetaan leikkauksessa ja sitä säädetään hoitovasteen mukaan tietokoneen avulla.

Minna Kaila, Maija-Liisa Lehtonen, Minna Kärkkäinen, Jari Tiihonen

Elämäntavat ja mielenterveyden häiriöt
Mielenterveyspotilaiden somaattista sairastavuutta on mahdollista vähentää muuttamalla elämäntapoja

Mielenterveyden häiriöt ovat yhteydessä moniin epäedullisiin elämäntapoihin, kuten tupakointiin, päihteiden käyttöön ja vähäiseen liikuntaan.

Katariina Korkeila, Jyrki Korkeila

Valmistuvat lääketieteen opiskelijat vailla toimenpidetaitoja

Vuonna 1997 valmistuville lääketieteen opiskelijoille tehdyssä kyselytutkimuksessa paljastui, etteivät opiskelijat kurssiaikana juurikaan olleet suorittaneet joitakin kirurgisia perustoimenpiteitä. Tämän seurantatutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten toimenpiteiden suoritusaste kehittyi kahdeksan vuoden aikana.

Leila Niemi-Murola, Ville Remes, Juha Pekka Turunen, Ari Harjula, Ilkka Helenius

Hyviä tuloksia sekä liki- että kaukotaittoisuuden kirurgisessa korjauksessa

Silmän taittovirhettä voidaan korjata refraktiivisilla toimenpiteillä. Tavallisin ja suosituin menetelmä on laserleikkaus, jossa sarveiskalvon kaarevuutta loivennetaan myopian (likitaittoisuuden) poistamiseksi tai vastaavasti hyperopiassa (kaukotaitteisuudessa) sarveiskalvon kaarevuutta jyrkennetään. Tosin voimakkaan myopian laserkorjauksessa sarveiskalvon liiallinen oheneminen saattaa tuottaa ongelmia, ja myös hyperopian korjauksessa muilla kirurgisilla menetelmillä tulokset ovat osoittautuneet paremmiksi kuin laserleikkauksella.

Annemari Koivula

Opioidien pitkäaikaisen käytön vaikutus aivoihin

Tutkimuksessa selvitettiin pitkäaikaisen opioidien (heroiini ja buprenorfiini) väärinkäytön vaikutusta aivojen rakenteeseen magneettikuvauksella ja toimintaan EEG- ja magnetoenkefalografiatutkimuksilla (MEG). Lisäksi kognitiivista suoriutumista selvitettiin varhaisen vieroitushoidon aikana neuropsykologisilla testeillä. Tutkimukseen osallistui 23 opioidiriippuvaista henkilöä, joista 15 oli myös bentsodiatsepiiniriippuvaisia. Tutkittavilla oli vakava pitkäaikainen opioidiriippuvuus.

Reetta Kivisaari

Munuaisensiirron saanut lapsipotilas tarvitsee räätälöityä lääkitystä

Suomessa oli lokakuuhun 2007 mennessä tehty munuaisensiirto 191 lapselle, ja siirron saaneista lähes puolet oli jo saavuttanut aikuisiän. Lapselle tehtävä munuaisensiirto on tavallista suurempi haaste siksi, että siirteen tulisi kestää toimintakykyisenä useita vuosikymmeniä eikä siirtoleikkauksen jälkeinen hyljintälääkitys saisi haitata lapsen kasvua.

Paula Seikku

Siklosporiini interstitiaalisen kystiitin hoidossa

Interstitiaalinen kystiitti on krooninen rakon kipuoireyhtymä, jonka aiheuttajaa ei varmuudella tunneta. Potilaiden oirekuvaa hallitsee rakon seudun kipu rakon täyttyessä ja kivun väliaikainen helpottuminen virtsatessa. Potilaat joutuvat tyhjentämään rakkonsa tiheästi ympäri vuorokauden. Koska aiheuttajaa taudille ei tunneta, ei täsmähoitoa ole tarjolla. Oireiden vaikeus vaihtelee potilaiden välillä runsaasti, ja ainoastaan vaikeimmissa tapauksissa harkitaan raskaampia hoitoja, kuten esimerkiksi virtsarakon poistoleikkausta. Tätä ei kuitenkaan voida suositella, ennen kuin turvallisemmat hoitovaihtoehdot on todettu tehottomiksi.

Jukka Sairanen

Tärinä heikentää kuuloa

Kivityömiehet, rakennus- ja maataloustyöntekijät ja jopa hammaslääkärit altistuvat tärinälle, joka voi aiheuttaa kuulovauriota. Myös korvaleikkauksissa poran käyttö aiheuttaa sekä melua että tärinää. Mm. sopivat korvaporavalinnat vähentävät tärinäaltistusta korvaleikkauksissa ja suojaavat potilaita korvaleikkauksien aiheuttamilta kuulovaurioilta aiempaa paremmin.

Päivi Sutinen

Vanhenemiseen liittyvät amyloidisairaudet

Teollistuneissa länsimaissa ihmisen odotettavissa oleva elinikä nousee jatkuvasti ja vanhenemiseen liittyvien sairauksien lääketieteellinen ja sosiaalis-taloudellinen merkitys lisääntyy. Näistä sairauksista varmaankin tunnetuin on Alzheimerin tauti, joka samalla on eräs vanhenemiseen liittyvistä amyloidisairauksista.

Maarit Tanskanen

Erektiohäiriö voi ennakoida Parkinsonin tautia

Erektiohäiriöt voivat olla merkki autonomisen hermoston toimintahäiriöstä. Taustalla voi olla diabetes tai muu autonomista hermostoa vaurioittava sairaus, kuten Parkinsonin tauti.

Jaana Suhonen

Lievä ylipaino onkin elinajan ennusteen kannalta edullista

Lihavuuden ja ylipainon tiedetään lisäävän kuolleisuutta sydän- ja verisuonisairauksiin, ja liiat kilot ovat riskitekijöitä myös monille degeneratiivisille sairauksille. Lievästä ylipainosta sen sijaan saattaa olla jopa hyötyä.

Kaisu Pitkälä

Stanssi käteen ja kipeän korvalehtikyhmyn kimppuun!

n Englantilaiskollegat ovat keksineet, mitä tehdä korvalehden kivuliaalle rusto-ihotulehdukselle. Kun seuraava potilas kipeine korvalehtikyhmyineen tulee vastaanotolle, voisi siis katsoa, minkä kokoiseen kertakäyttöstanssiin kyhmy mahtuu. Sen jälkeen korvalehden reuna ja pieni alue korvan takaa puudutetaan lidokaiinilla. Kyhmyn kohtaa porataan stanssilla suorassa kulmassa, kunnes päästään reilusti rustoon asti. Tämän jälkeen pala rustoineen leikataan irti saksilla tai veitsellä ja laitetaan fiksatiiviin patologille lähetettäväksi. Sitten otetaan samankokoisella stanssilla korvan takaa rasvaan asti ulottuva biopsia, joka ommellaan parilla knopilla ohuella langalla tarkasti paikalleen. Päälle asetetaan painesidos pariksi päiväksi. Julkaisussa näkyvät lopputulokset ovat kauniita.

Sirkku Peltonen

Onko rytmihäiriötahdistinpotilas vaarallinen liikenteessä?

Rytmihäiriötahdistimien käyttö äkkikuoleman estämiseksi yleistyy. Pääosa laitteista asennetaan sekundaaripreventiona, kun potilas on onnistuneesti elvytetty kammiovärinästä tai henkeä uhkaavan kammiotakykardiakohtauksen jälkeen. Yhä useammin rytmihäiriötahdistin kuitenkin asennetaan suuressa äkkikuoleman vaarassa olevalle potilaalle jo ennen ensimmäistä, henkeä uhkaavaa rytmihäiriötä. Autoilun kannalta on ongelmallista, että rytmihäiriötahdistin ei useinkaan estä kammiovärinän aiheuttamaa hetkellistä tajunnanhäiriötä ennen onnistunutta defibrillaatiota.

Juhani Airaksinen