Tuberkuloositartunnalle altistumisen aiheuttamat toimet Asiantuntijaryhmän suositus

Kontaktiselvitys on olennainen osa tuberkuloosin leviämisen torjuntaa. Se käsittää tartuttavan tuberkuloosipotilaan haastattelun kontaktien jäljittämiseksi, altistuneiden tarkastukset, informoinnin ja seurannan. Tavoitteena on löytää sekundaaritapaukset ja joissakin tapauksissa tartunnan lähde. Lisäksi arvioidaan latentin tuberkuloosi-infektion hoidon tarve. Ensisijaisesti tutkitaan lähikontaktit, mutta tutkimuksia voidaan laajentaa tilanteen mukaan. Altistuneiden seuranta-aika alkutarkastuksen jälkeen on 1 vuosi, epidemioissa 1-2 vuotta. Altistuneille annetaan tarkastuksen yhteydessä tietoa tuberkuloosista ja neuvotaan hakeutumaan tutkimuksiin, jos tuberkuloosiin viittaavia oireita ilmenee.

Iiris Rajalahti, Håkan Hellberg, Marja-Leena Katila, Pekka Kirstilä, Rauni Ruohonen, Petri Ruutu, Ilmi Rönnemaa, Eeva Salo, Hanna Soini, Marianna Tala-Heikkilä, Kari Liippo

Olkaseudun hermovammat

Olkaseudun hermovamma voi aiheuttaa vaikean säryn ja liikerajoituksen yläraajaan. Useimmiten vammautuu vain yksi hermo. Diagnostiikka perustuu olkaseudun anatomian tuntemiseen, kliinisiin löydöksiin ja ENMG-tutkimukseen. Yleensä vamma pystytään hoitamaan, mutta usein tarvitaan kirurgista hoitoa.

Martti Vastamäki

Missä ovat hoitamattomat psykiatristen erikoisalojen jonot?

Terveydenhuollon tavoitteena on turvata jokaiselle hänen terveydentilansa edellyttämät ja riittävät terveyspalvelut kohtuullisessa ajassa. Jono on vakuuttava mittari operatiivisilla aloilla. Jonottajia on tuhansia ja jonoista saadaan helposti sairaalakohtaisia tai valtakunnallisia tilastotietoja. Lasten ja nuorten psykiatriassa jonotusaikoja seurataan hoitotakuun näkökulmasta. Jonotusaika on hoitoon pääsyn mittari - kuitenkin vain niiden lasten ja nuorten kohdalla, jotka ovat päätyneet erikoissairaanhoidon jonoon. Keskustelussa hoidon saatavuudesta ja oikeudesta hoitoon on puhuttava muustakin kuin jonoista.

Pälvi Kaukonen, Kari Pylkkänen

Terveyskeskuksesta kirjoitettujen lähetteiden tarpeellisuus

Terveyskeskuslääkäri kirjoittaa lähetteen potilaalleen jatkohoitoa tai -tutkimuksia sekä esim. lausuntoa varten. Ajoittain on nostettu esiin kysymys kaikkien lähetteiden tarpeellisuudesta. Nurmeksen ja Valtimon kuntayhtymästä kirjoitettujen lähetteiden tarpeellisuutta arvioitiin tutkimuksessa, jossa oli mukana yli 300 Pohjois-Karjalan keskussairaalaan lähetettyä potilasta. Arvion suoritti kuusi kokenutta erikoislääkäriä. Lähes 70 % lähetteistä arvioitiin tarpeellisiksi. Loput olivat 1-4:n arvioijan mielestä tarpeettomia.

Markku Puhakka, Olli-Pekka Ryynänen, Pertti Palomäki, Veijo Anttonen, Risto Jukola, Jorma Takala

Sairaalaan lähettämisen aiheet ja perusteet

Terveyskeskuksesta sairaalahoitoon tai -tutkimuksiin lähetettävien potilaiden lähetteissä on edelleenkin epätarkkuuksia ja puutteita. Tutkimuksessa selvitettiin Nurmeksen ja Valtimon terveyskeskuksesta Pohjois- Karjalan keskussairaalaan lähetettyjen potilaiden lähetteitä. Noin 40 %:lle potilaista oli lähetteeseen kirjoitettu diagnoosi, mutta noin 60 % potilaista oli lähetetty pelkällä oirediagnoosilla. Eniten ongelmia terveyskeskuslääkäreille tuotti neurologian, keuhkotautien ja lastentautien diagnosoiminen. Kirjoittajat toivovat perusteellisempia tutkimuksia ja enemmän erikoislääkäreiden konsultointia perusterveydenhuoltoon, jotta diagnostiset ja hoidolliset ongelmat jäisivät mahdollisimman pieniksi.

Markku Puhakka, Olli-Pekka Ryynänen, Pertti Palomäki, Veijo Anttonen, Risto Jukola, Jorma Takala

Masennuslääkkeiden, erityisesti sitalopraamin ja fluoksetiinin, käyttö raskauden ja imetyksen aikana

16.5.2003 Turun yliopisto

Tuija Heikkinen

Vähentyneen verenkierron merkitys alaselän kivuliaassa välilevyvauriossa

23.5.2003 Oulun yliopisto

Mauno Kurunlahti

Adrenergisen alfa2B-reseptorin geenivaihtelun merkitys sydäninfarktin ja verenpainetaudin riskitekijänä

23.5.2003 Turun yliopisto

Amir Snapir

Kokeellinen tutkimus istukan geeninsiirrosta ja geenien ilmentymisestä pre-eklampsiaistukassa

23.5.2003 Kuopion yliopisto

Annaleena Heikkilä

STAT6-välitteisen transkription säätely IL-4-signaloinnissa

23.5.2003 Tampereen yliopisto

Marko Pesu

Geenimonistus bakteeri- ja sieni-infektioiden diagnostiikassa

28.5.2003 Turun yliopisto

Kaisu Rantakokko-Jalava

Lyhyesti: Rajatilapotilaan impulsiivisuus vähenee iän myötä

Pienimuotoisessa tutkimuksessa analysoitiin avohoidossa psykoterapiaan otettujen rajatilapotilaiden psykopatologisten piirteiden yhteyttä ikään. Impulsiivisuus oli sitä yleisempää, mitä nuorempi potilas oli (p = 0,002). Sen sijaan affektiiviset, kognitiiviset tai ihmissuhteissa ilmenevät häiriöt eivät olleet yhteydessä ikään. Tutkimus vahvistaa kliinisen kokemuksen, että epävakaasta persoonallisuudesta kärsivän rajatilapotilaan hoitovaikeudet hellittävät vaihdevuosien jälkeen ja varsinkin itsetuhoisuus vähenee. Hoidon yksi tehtävä onkin pitää potilas hengissä yli kuohuvimman keski-iän.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Diabetes altistaa ventilaatiofunktioiden heikkenemiselle

Diabetekseen on todettu liittyvän myös ventilaatiofunktioiden muutoksia. Framinghamin tutkimuksen tähän liittyvässä osassa oli mukana 3 254 henkilöä, joista poimittiin erilleen diabeetikot (n = 280). Aineisto kerättiin vuosina 1971-75 ja ventilaatiofunktiot määritettiin vuosina 1991-94. Luokittelu tehtiin myös tupakoinnin osalta ja ventilaatiofunktiot suhteutettiin ikään, sukupuoleen ja ruumiinrakenteeseen; vertailuaineistona olivat tupakoimattomat ei-diabeetikot. Sekä kohonnut paastosokeriarvo että diabeteksen diagnoosi olivat yhteydessä viitetasoa matalampiin ventilaatiofunktioiden (FEV1, FVC ym.) arvoihin. Yhteys voimistui, jos henkilö tupakoi tai oli joskus tupakoinut. Kirjoittajat pohtivat mm. havainnon yhteyttä keuhkoahtaumataudin syntymekanismeihin.

Hannu Puolijoki

Mammografiaseulonta vähentää rintasyöpäkuolleisuutta

Joka kymmenes nainen sairastuu rintasyöpään elämänsä aikana. Taudin varhaisdiagnostiikkaa on pidetty tarpeellisena, mutta mikä on sen merkitys ennusteen kannalta?

Sirkku Jyrkkiö

Psykoosipotilaan sydäninfarktia ei hoideta kunnolla

Psykiatristen potilaiden kuolleisuus on suurempi kuin normaaliväestön. Ero ei johdu pelkästään väkivaltakuolemista (itsemurhat ja onnettomuudet) vaan myös somaattisista sairauksista johtuvista kuolemista.

Raimo K.R. Salokangas

Fytoestrogeeneilla on vain lumevaikutus kuumiin aaltoihin

Kasvituotteista saatavilla fytoestrogeeneilla on oletettu olevan estrogeenin kaltaista vaikutusta vaihdevuosioireisiin, samalla kun niiden käytön uskotaan pienentävän hormoniriippuvaisen rintasyövän esiintymistä. Soijatuotteet sisältävät runsaasti fytoestrogeeneihin kuuluvia isoflavoneja. Postmenopausaalisille, kuumista aalloista kärsiville naisille tehtiin satunnaistettu, kaksoissokkoutettu ja lumekontrolloitu tutkimus soijatuotteista valmistettujen isoflavonien vaikutuksen mittaamiseksi.

Pertti Kirkinen

Uusia tuloksia montelukastista astman ylläpitohoidossa

Leukotrieenien estäjien asema astman ylläpitohoidossa on vilkkaan tutkimuksen kohteena. Nyt julkaistiin kaksi suurta tutkimusta ja niiden antaman informaation arviointi pääkirjoituksessa.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Astma voi näyttää sepelvaltimotaudilta

Rintakehän sisäisiä sairauksia ei aina ole oirekuvan perusteella helppo erottaa toisistaan (gastroesofageaalinen refluksi, astma, angina pectoris). Itävallassa tutkittiin 41 rintakipupotilaan oirekuvaa ja löydöksiä sen jälkeen, kun lääkkeellä tehostettu (dobutamiini, dipyridamoli) sydämen kaikututkimus oli osoittautunut normaaliksi. Peräti 21:llä potilaista todettiin bronkiaalista hyperreaktiviteettia. Rintakivun vuoksi tutkimuksiin hakeutuvilla oirekuvan takana voi siis olla muukin kuin sepelvaltimotauti - potilaat kun kuvaavat oireitaan vaihtelevasti.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Transkraniaalinen magneettistimulaatio auttaa kuuloharhoissa

Toistuvasti annettua transkraniaalista magneettistimulaatiota (TMS) on käytetty mm. masennuksen hoidossa, joskin tehosta on saatu ristiriitaisia tuloksia. Tuoreessa amerikkalaistutkimuksessa hoitoa kokeiltiin kuuloharhoihin. Vasempaan ohimo-päälakilohkoon suunnattua stimulaatiota päivittäin saaneilla skitsofreniapotilailla kuuloharhat vähenivät viikon kestäneen hoitojakson aikana merkitsevästi (p < 0,001) mutta lumehoitoa saaneilla eivät. Hoitovaikutus säilyi 52 %:lla vähintään 15 viikon ajan eikä neuropsykologisia haittavaikutuksia havaittu. Toistuva TMS johtaa kohdealueen aivokudoksen aktiviteetin heikkenemiseen (hermosolujen ärtyvyyskynnys kohoaa). Kun TMS suunnataan aivojen ohimo-päälakialueelle, johon lokalisoituu puheen havainnointi, näyttää sisäisenä puheena generoituva harha-aistimus heikkenevän ja häviävän. Tarkkaa vaikutusmekanismia ei vielä tunneta, mutta TMS näyttää tuovan oleellista helpotusta huonosti lääkehoitoon reagoivien ääniharhojen hoidossa.

Raimo K.R. Salokangas

Nikotiinikorvaushoidon kustannustehokkuus 35-65-vuotiailla tupakoijilla Suomessa

Tupakoinnin lopettamisyrityksiä nikotiinikorvaushoidon avulla ja ilman sitä sekä lopettamiseen liittyviä kustannuksia ja säästöjä arvioitiin mallintamalla kirjallisuuden ja kliinisten tutkimusten perusteella 35-65-vuotiaiden suomalaisten tupakoijien ryhmässä. Tutkimuksessa tupakoinnin lopettamistehokkuutta ja lopettamisella säästettyjä elinvuosia sekä kustannussäästöjä on verrattu nikotiinikorvaushoidon käytön kustannuksiin. Nikotiinikorvaushoito todettiin erittäin kustannustehokkaaksi tavaksi säästää elinvuosia. Nikotiinikorvaushoidon nettokustannustehokkuus oli miehillä keskimäärin 700-1 000 euroa ja naisilla 1 300-2 700 euroa säästettyä diskontattua lisäelinvuotta kohti.

Elina Eskola, Kristiina Patja