Uusien epilepsialääkkeiden farmakokinetiikka

Tällä vuosikymmenellä epilepsian hoitoon on tullut viisi uutta lääkeainetta, joista neljä poikkeaa rakenteeltaan täysin perinteisistä valmisteista. Myös toisiinsa verrattuna niissä on melko paljon eroja. Kliinisiä etuja ovat pääosin vähäiset yhteisvaikutusten riskit, sekä lineaarinen, annoksesta riippumaton farmakokinetiikka. Artikkelissa esitetään uusien epilepsialääkkeiden tärkeimmät farmakokineettiset erityispiirteet.

Tapani Keränen

Keski-ikäisten miesten terveyskäyttäytymisen ja terveyden vaaratekijöiden muutokset 1980-94 - ravitsemus- ja liikuntaohjauksen vaikutukset

Kansaneläkelaitoksen tutkimuskeskuksen tulokset osoittavat, että ryhmissä annetulla ravitsemus- ja liikuntaohjauksella voidaan vaikuttaa keski-ikäisten miesten elintapoihin ja terveyteen.

Jukka Marniemi, Ritva Seppänen, Olli Impivaara, Jorma Järvisalo, Juhani Mäki, Ilkka Vuori

Vuoristosairaus

Elämysten etsiminen vie suomalaisia vuoristoon kiipeilemään ja retkeilemään. Vuoristossa liikkuvan pitää tuntea vuoristosairauden oireet, joita alkaa esiintyä 2 500 metrin yläpuolella. Oireita ovat päänsärky, ruokahaluttomuus, pahoinvointi, hengenahdistus ja tihentynyt sydämen syke. Pitkälle edenneessä sairaudessa uhkaavat hengenvaaralliset keuhkoödeema ja aivoödeema. Asetatsolamidi ja deksametasoni tehoavat vuoristosairauteen, mutta tehokkain hoito on laskeutuminen alemmaksi. Vuoristosairautta voidaan ehkäistä totuttautumalla korkeaan ilmanalaan asteittain.

Mikko Lintu, Hannu Hirsimäki, Pertti Mustajoki

Olkakipu diagnostisena ongelmana

Rasituksen tai vamman aiheuttamat olkanivelen vaivat ovat työikäisillä varsin tavallisia. Alle 35-vuotiailla olkavaivojen yleisin syy on olkanivelen jonkinasteinen instabiliteetti, 35-50-vuotiailla taas olkanivelen ahtaus eli impingement-oireyhtymä, ja yli 50-vuotiailla yleisin syy on kiertäjäkalvosimen repeämä. Rasitukseen liittyvät vaivat paranevat useimmiten itsestään, kun rasitusta vähennetään. Jos kipu pitkittyy, tarvitaan tarkempia tutkimuksia ja hoitoa. Olkapotilaan tutkimisen perusta on huolellinen inspektio ja palpaatio, mutta diagnoosin tueksi voidaan tarvita kuvantamistutkimuksia, sitä enemmän, mitä vähemmän kokemusta lääkärillä olkapotilaista on. Kalliit erikoistutkimukset eivät kuitenkaan aina ole edes hyödyksi, saati sitten tarpeen.

Martti Vastamäki

Katastrofipsykiatria Suomessa

Katastrofipsykiatrian toimintamallia ryhtyi Suomessa kehittämään lääkintöhallituksen asettama työryhmä vuonna 1990. Työryhmän vuonna 1993 antamien suositusten toteutumista selvittäneessä kyselyssä kävi ilmi, että toiminta on käynnistynyt paikallistasolla hyvin. Terveyskeskuksiin on perustettu kriisiryhmiä nopeaan tahtiin. Myös järjestöjen vapaaehtoisia kriisiryhmiä on perustettu viime vuosina hyvin paljon. Sen sijaan aluetasolla, sairaanhoitopiireissä, valmiudet eivät ole kehittyneet yhtä hyvin. Valtakunnalliseen koordinaatioon ja alan systemaattiseen seurantaan olisi myös syytä panostaa.

Kari Pylkkänen

Riesasta rutiiniksi Kokemuksia laadunhallinnan kehittämisestä perusterveydenhuollossa

Laadunhallinnan teoria ja käytäntö eivät vielä ole juurikaan kohdanneet suomalaisessa perusterveydenhuollossa. Tähän mennessä laatutyö on ollut lähinnä mittarien kehittämistä tilanteen kartoittamiseksi. Pelkkä mittaaminen ei kuitenkaan kovin merkittävästi laatua paranna, vaikka se saattaakin herättää kiinnostusta laatutyöhön. Porvoonseudun terveyskeskuksessa laadunhallinta on edennyt seurantajärjestelmän rakentamisesta laadun parantamisen keinojen, mm. hoito-ohjelmien ja tiimityön kehittämiseen.

Tuula Heinänen, Pertti Soveri

Reseptiselvitys Kymen läänissä

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus pyysi Kymen lääninhallitusta tekemään Kymen läänin alueelta kuukauden ajalta epäselvien ja puutteellisten lääkemääräysten selvitystyön. Reseptiselvitys koski toukokuuta 1993. Kyseisenä aikana Kymen läänin apteekeissa käsiteltiin ja toimitettiin yhteensä 152 140 reseptiä. Tarkistussoitto reseptin johdosta jouduttiin tekemään lääkemääräyksen antaneelle lääkärille 745 tapauksessa. Yleisimpinä tarkistukseen johtaneina syinä olivat epäsevyydet lääkkeen vahvuudessa, puutteellisuudet lääkehoidon kestoajassa, annosteluohjeen epäselvyys ja epäselvä käsiala. Valtaosa resepteistä oli asianmukaisesti ja huolellisesti laadittuja. Potilasturvallisuuden lisäämiseksi on kuitenkin syytä aina korostaa huolellisuuden merkitystä reseptiä laadittaessa.

Kirsti Riihelä, Antti Marttila

Terveys- ja sosiaalitaseet: vaarat ja mahdollisuudet kirjanpitokäytännössä

Ensi vuoden alusta lähtien muuttuu julkinen kirjanpitokäytäntö samanlaiseksi kuin yksityisellä sektorilla. Tällöin terveys- ja sosiaalitoimen virka- ja luottamusmiehet saavat tottua käsittelemään kannattavuuslaskelmia, maksutuottoja ja taseita. Muutos on EU:n hallinnollisten menettelytapojen mukainen ja se tekee sektoreiden keskinäisen vertailun helpommaksi. Uuteen järjestelmään on valtionhallinnon puolella tarkoitus siirtyä portaittain ja kokeilujen avulla. Lääkärikunta on vielä melko huonosti perehtynyt tähän uuteen käytäntöön, vaikka sillä tulee olemaan keskeinen vaikutus monien toimintaan. Kirjoittajat pelkäävät, ettei tapahtuvaan muutokseen ole kunnissa valmistauduttu riittävällä vakavuudella ja jo ensi keväänä voi tulla ikäviä yllätyksiä, kun tulosvastuulliset eivät hallitse liikekirjanpidon peruskäsitteitä.

Seppo Jaatinen, Ilkka Vohlonen

Nykyaikaisten virtsakivien hoitomenetelmien tehokkuus ja kustannukset

Suomessa on noin 3 500 uutta virtsakivipotilasta vuodessa. Virtsakiviä on eniten työikäisillä. Miehillä virtsakivitauti on kolme kertaa yleisempi kuin naisilla. Virtsateiden kivistä 60 % poistuu itsekseen aiheuttaen usein kovaakin vatsan ja selän alueen kipua. Kirurgista toimenpidettä vaativien virtsakivien hoito on viimeisten 15 vuoden aikana täysin muuttunut. Hoitoa vaativista virtsakivistä 80 % hoidetaan nykyään kehon ulkoisella iskuaaltomurskauksella (extracorporeal shock wave litho-tripsy, ESWL), jossa kiveen kohdistetaan suurienergisiä paineaaltoja röntgen- tai ultraäänikontrollissa. ESWL-hoidon jälkeen kiven muruset poistuvat itsekseen vaihtelevan ajan kuluessa.

Kari Lehtoranta

Virtsarakkosyövän ennusteelliset tekijät

Virtsarakkosyöpä on länsimaiden yleisin virtsateiden pahanlaatuinen kasvain ja Suomessa se on miesten kolmanneksi yleisin syöpämuoto. Vuosittain maassamme todetaan noin 800 uutta tapausta. Tupakointi on yksittäisistä riskitekijöistä tärkein, sillä siitä johtuu lähes puolet kaikista tapauksista. Perinteisesti on huonon ennusteen merkkinä pidetty kasvaimen invasiivisuutta, huonoa erilaistumisastetta, monilukuisuutta ja varhaista uusiutuvuutta. Uudempia ennustetekijöitä ovat DNA ploidisuus ja mahdollisesti p53 ekspressio.

Mika Raitanen

Mikrobien rakenneosien ja aineenvaihduntatuotteiden osoittaminen kaasukromatografialla ja massaspektrometrialla

Bakteerien tai bakteeriperäisten rakenteiden osoittamiseksi on mikrobiologisessa diagnostiikassa ja tutkimustyössä kehitetty lukuisia menetelmiä klassisen bakteeriviljelyn rinnalle. Eräs uusimmista menetelmistä mikrobeista peräisin olevien merkkimolekyylien havainnoimiseksi on kaasukromatografia ja yhdistetty kaasukromatografia-massaspektrometria (GC-MS). Tutkimuksen tavoitteena oli ko. menetelmää käyttäen etsiä mikrobeille ominaisia merkkimolekyylejä suoraan potilasnäytteistä tilanteissa, joissa mikrobin osoittaminen klassisia mikrobiologisia menetelmiä käyttäen on ongelmallista.

Leena Lehtonen

Varhaislapsuuden neuronaalinen seroidilipofuskinoosi

Infantiili neuronaalinen seroidilipofuskinoosi, INCL, on resessiivisesti periytyvä, lysosomaalinen suomalaiseen tautiperintöön kuuluva kertymäsairaus, joka johtaa aina vaikea-asteiseen psykomotoriseen kehitysvammaan. Tauti on diagnosoitu Suomessa 137 potilaalta ja muualla maailmassa noin 100 potilaalta. Taudin geeni on paikallistettu kromosomiin 1. Tautia aiheuttavan häiriön on todettu olevan rasvatähteitä eri valkuaisista poistavassa entsyymissä, palmitoyyli proteiini tioesteraasissa. Potilaiden keskimääräinen elinikä on 11-13 vuotta.

Sanna-Leena Vanhanen

Suomalainen tautiperintö - muisto 4 000 vuoden takaa

Me suomalaisethan olemme erikoista väkeä. Kieli on kummallinen ja ihmisetkin poikkeavia, jollei muuten niin ainakin tautikirjoltaan. Suomalaisilta löytyy ainakin 30 geneettistä sairautta, joita ei juurikaan muualta tavata.

Heikki Arvilommi

Ehkäisytabletit ja aivohalvausriski

Jo e-pillerien alkuvuosista tiedetään, että niiden käyttöön liittyy lisääntynyt iskeemisen aivohalvauksen riski. Vuosikymmenien varrella e-pillerien laadussa ja käyttötavoissa on tapahtunut muutoksia: tablettien estrogeenipitoisuus on pienentynyt ja niitä vältetään antamasta vanhemmille naisille. WHO on toiminut toimeksiantajana maailmanlaajuisessa e-pillerien aivohalvausriskiä selvittäneessä tutkimuksessa, johon osallistui 21 tutkimuskeskusta 21 maasta, ei kuitenkaan yhtään Pohjoismaista.

Robert Paul

Mädältä haiseva mies

Ihmisen ihossa on perushaju, joka osaksi tulee ihon mikrobifloorasta. Jokainen on myös tavannut ainakin hikisenä pahanhajuisen lähimmäisen. Haju ei äkkiä ajatellen ole ehkä suuren suuri lääketieteellinen ongelma. Tapausselostus Lancetissa kuitenkin osoittaa, miten pienestä haju ja elämän laatu voivat olla kiinni.

Heikki Arvilommi

Seerumin testosteronitaso ja eturauhassyöpä

Androgeenien on jo pitkään epäilty olevan yhteydessä eturauhassyövän kehittymiseen. Androgeeneja tarvitaan eturauhasen kasvuun ja ylläpitoon, ja suurina annoksina niiden on havaittu aiheuttavan jyrsijöille eturauhassyöpää. Ihmisen seerumin hormonitasojen ja eturauhassyövän välistä yhteyttä koskevien tutkimusten tulokset ovat kuitenkin olleet vaikeasti tulkittavissa.

Heikki Joensuu

Bakteereita maan uumenissakin

Juuri kun olemme toipuneet merten syvyyksistä löytyneiden bakteerien aiheuttamasta hämmästyksestä, maan uumeniin poriensa avulla tunkeutuneet tutkijat kertovat bakteereita löytyvän jopa kilometrien syvyydestä kallion sisästä. Bakteereita voi löytyä jopa miljoonia grammassa kiveä. Mitä syvemmälle mennään, sitä vähemmän bakteereita kivessä pesii. Bakteerien on arveltu päässeen syvälle kallioon pohjaveden mukana paikoin jo miljoonia vuosia sitten.

Matti Viljanen

Potilaat spontaanien haittatapahtumien raportoijina

Niin meillä kuin muuallakin EU-maissa haittatapahtumien raportointi on terveydenhuollon ammattilaisten tehtävä. Tämä järjestelmä toimii erittäin hyvin, kun kyseessä on jo pitkään markkinoilla ollut lääkevalmiste. Tilanne on kuitenkin toinen, kun lääke on uusi, sillä kliinisissä lääketutkimuksissa todetut haittatapahtumat on selvitetty yleensä varsin tarkoin rajatuissa tutkimispopulaatioissa. Kun lääke sitten pääsee yleiseen käyttöön, saattaa esille tulla jokin aiemmin tuntematon haitta.

Robert Paul

Huumeita kokeilleet siviilipalvelusmiehet vuonna 1995

Varusmiesten huumekokeiluja on seurattu kyselytutkimuksin jo vuodesta 1968 lähtien. Siviilipalvelusmiesten osalta ei vastaavaa seurantaa ole aiemmin tehty. Nyt tehdyssä kyselytutkimuksessa ilmeni, että varusmiehiin verrattuna siviilipalvelusmiehet ovat kokeilleet yli kaksi kertaa yleisemmin huumeita, ja että noin neljäsosa siviilipalvelusmiehistä käyttää niitä säännöllisesti. Tavallisimmin käytettyjä huumeita ovat kannabisvalmisteet ja erilaiset lääkkeet. Huumeiden käytölle altistavia tekijöitä ovat huumeiden käyttö tuttavapiirissä, pitkäaikainen työttömyys siviilissä sekä alkoholin käyttö ja tupakointi.

Timo Koponen, Juhani Niemelä, Jukka-Pekka Hiltunen, Jussi Kauhanen

Mikrobien superantigeenit - dermatologisia näkökohtia

Superantigeenit ovat ryhmä mikrobiperäisiä proteiineja tai mikrobien toksiineja, jotka aiheuttavat voimakkaan tulehdusvaikutuksen kudoksessa. Ihotaudeissa superantigeeneilla on selkeä merkitys mm. atooppisen ekseeman ja psoriaasin aktivoitumisessa ja pahenemisessa, mutta myös harvinaisemmissa taudeissa, kuten stafylokokin aiheuttamissa toksinen sokki ja scalded skin -syndroomissa sekä Kawasakin taudissa.

Jaana Panelius, Jorma Keski-Oja