Kun rintaan koskee, vaikka sepelvaltimot ovat avoimet

Rintakivut ovat potilaalle huolestuttava ja hälyttävä oire. Sepelvaltimotaudin lisäksi niitä voivat aiheuttaa monet erilaiset sairaudet. Vaikeita rintakipuja sairastaville tehdyt varjoainekuvaukset ovat osoittaneet sepelvaltimot avoimiksi jopa kolmasosalla tutkituista. Vaikka potilaan ennuste näissä tapauksissa on yleensä hyvä, tulos ei useinkaan lievitä hänen oireitaan. Monissa tapauksissa oireisiin onkin löydettävissä muu syy ja niitä helpottava hoito.

Timo Hirvonen, Juha Hartikainen, Esko Janatuinen, Karl-August Lindgren, Heimo Viinamäki

Lapsen akuutti hengenahdistus

Lapsi, jolla on äkillinen hengenahdistuskohtaus, on tavallinen potilas päivystysvastaanotolla. Lapsen tilan vakavuutta arvioitaessa on kiinnitettävä huomio hengitystiheyteen, uloshengityksen vaikeuteen sekä lapsen yleiseen vireyteen. Ensisijainen hoito on b-sympatomimeetti. Paras teho saadaan antamalla lääke nebulisaattorilla. Antibioottien käyttöön tulee suhtautua äärimmäisen kriittisesti. Hoidon teho on arvioitava ennen kotiutusta, ja vanhemmille annetaan selkeät ohjeet jatkohoidosta.

Minna Kaila

Masennuslääkkeet kroonisen kivun hoidossa

Pitkittynyt kipu on ongelma sekä potilaalle että hoitavalle lääkärille. Vaikka kroonisten kipupotilaiden oireet ovat usein samankaltaisia, taustalla on hyvin erilaisia tekijöitä. Tavanomaiset kipulääkkeet eivät välttämättä auta, eikä siirtyminen opioidijohdoksiinkaan yleensä ratkaise ongelmaa. Kipupotilaat eivät mielellään kokeile psyykeen vaikuttavia lääkkeitä, vaikka masennuslääkkeet auttavatkin useimpien oireita. Lääkkeiden kiusalliset sivuvaikutukset alkavat nopeasti mutta oireet lievenevät hitaasti. Lääkärin on helpompi motivoida potilastaan, jos hän tuntee hyvin masennuslääkkeiden käytön kivun hoidossa. Koska krooniseen kipuun on erittäin vaikea vaikuttaa hoidolla, on antidepressanttien antama vaatimatonkin kivunlievitys potilaiden kannalta merkittävää.

Eeva Hallikainen

Uuden vuoden ilotulitusräjähteiden aiheuttamat silmätapaturmat

Uuden vuoden vastaanottoon liittyvä iloinen rakettien pauke voi merkitä joillekin myös suurta murhetta. Vuosittain sattuu valitettavan paljon ilotulitusräjähteiden aiheuttamia tapaturmia. Viime vuodenvaihteessa kiinnitettiin mm. television ja lehtien välityksellä varsin tarmokkaasti suuren yleisön huomiota näiden räjähteiden aiheuttamiin silmätapaturmiin. Ottaen huomioon tämän tiedotuksen halusimme tarkistaa, miten paljon viime vuodenvaihteessa sattui ilotulitusräjähteiden aiheuttamia silmätapaturmia.

Sirkka-Liisa Rudanko, Klas Winell

Munasarjasyövän hoito ja ennuste

Munasarjasyöpä on edelleen yksi suurimmista gynekologian haasteista. Levinneen munasarjasyövän 5-vuotisennuste on ainoastaan 8- 23 %, ja kaikki asteetkin huomioiden potilaista on viiden vuoden kuluttua elossa vain 35-40 %. Väitöskirjatyössä selvitettiin tämän sairauden hoitoon ja ennusteeseen liittyviä tekijöitä vuosina 1977-90 HYKS:n Naistenklinikalla hoidettujen 560:n munasarjasyöpää sairastaneen potilaan sairauskertomustietojen perusteella.

Pekka Venesmaa

Raskaudenaikainen tupakointi altistaa varhaiselle kuolemalle

Oululaiset yleislääketieteilijät ja kansanterveystieteilijät selvittivät raskaudenaikaisen tupakoinnin yhteyttä äitien mortaliteettiin. Asiaa tutkittiin yli 12 000 vuonna 1966 synnyttäneen naisen aineistosta, joka käsitti 96 % Oulun ja Lapin läänin senvuotisesta synnyttäjäkohortista. Kaikista naisista tiedettiin tupakointianamneesi neuvolakäyntitietojen perusteella ja 99,5 %:sta saatiin myös kuolinsyytiedot. Seuranta-aika oli 28 vuotta.

Depot-neuroleptien paikalliskomplikaatiot

Brittikollega oli huomannut, että depot-muotoisista neurolepteistä näyttää aiheutuvan paikalliskomplikaatioita. Siksi hän lähti seuraamaan asiaa prospektiivisesti. Otokseen tuli 224 potilasta, joita hän seurasi yli 5 000 potilasviikon ajan. Kaikkiaan 47 potilasta (19,3 %) sai tutkimusaikana jonkin ohimenevän paikallishaitan ja 18 (8,3 %) sai kroonisen haitan. Haittoja seurasi kaikkiaan 69 injektiosta: 31 injektion yhteydessä oli poikkeuksellista kipua, 19 tapauksessa lääkettä valui pistosaukosta kliinisesti merkittäviä määriä, 11 injektiosta seurasi inflammaatio ja kahdesta kehittyi ihonystermä, joka tosin hävisi seurannan aikana. Haittavaikutuksia lisäsivät suuret lääkemäärät ja injektiovolyymit, potilaan ikä yli 50 vuotta ja jotkut lääkevalmisteet.

Perusteellinen selvitys Etelä-Ruotsin Lymen taudista

Lymen borrelioosin keskimääräinen vuotuinen ilmaantuvuus oli vuosina 1992-93 Ruotsin seitsemän eteläisimmän läänin alueella 69 tapausta/100 000 asukasta. Se on suurempi kuin useimmat aiemmin Euroopasta ja Amerikastakin julkaistut ilmaantuvuusluvut. Taudin ilmaantuvuudessa oli suuria paikallisia eroja: pienimmillään ilmaantuvuus oli 26, suurimmillaan 160/100 000 asukasta. Valtaosalla potilaista (94 %) tauti ilmeni vain yhden oireen muodossa. Taudin ilmenemismuodot olivat yleisyysjärjestyksessä erythema migrans 77 %, neuroborrelioosi 16 %, artriitti 7 %, akrodermatiitti 3 %, lymfosytooma 3 %, kardiitti 0,3 %. Yleisin neuroborrelioosin ilmene-mismuoto oli kasvohermohalvaus (6,6 %). Meningiitti ilman aivohermohalvausta esiintyi vajaalla 4 %:lla potilaista. Borrelioosin ilmaantuvuudessa ei ollut eroa sukupuolten välillä. Alle kouluikäisillä ja 60-75-vuotiailla ilmaantuvuus oli jonkin verran suurempi kuin muissa ikäryhmissä. Diagnooseja tehtiin kaikkina vuodenaikoina, vähiten kuitenkin tammi-huhtikuussa. Erythema migrans -diagnooseja tehtiin eniten elokuussa.

Matti Viljanen

Misoprostolin mahaa suojaava vaikutus tulehduskipulääkkeitä käyttävillä nivelreumapotilailla

Tulehduskipulääkkeiden tunnettu haitta on niiden ulserogeeninen vaikutus. Äärimmäisissä tapauksissa tulehduskipulääkkeet voivat aiheuttaa ventrikkeliperforaation, pylorusstriktuuran arpeutumien vuoksi ja tietenkin meleenan ja hematemeesin. Misoprostoli on synteettinen prostaglandiini ja sitä käytetään juuri prostaglandiinin estäjien eli tällä hetkellä käytössä olevien tulehduskipulääkkeiden mahahaitan ehkäisemiseksi.

Liuskakokeiden merkitys hematurian diagnostiikassa

Liuskakoe on todennäköisesti punasolujen laskentaa herkempi menetelmä hematurian tutkimisessa. Negatiivinen tulos liuskakokeen jatkotutkimuksena tehdyssä virtsan sakan punasolujen laskennassa ei läheskään aina sulje pois hematuriaa. Toisaalta liuskakokeen epäspesifisyys vähentää varsinkin heikkojen positiivisten tulosten luotettavuutta. TYKS:n sisätautien klinikasta vuoden ajalta kootussa 6 766 virtsanäytteen aineistossa oli 31 potilaan yhteensä 33 näytettä, joissa liuskakokeen tulos oli vahvasti positiivinen mutta virtsan sakan punasolujen laskentalöydös normaali. Valtaosalla näistä potilaista oli todettavissa hematuriaa selittävä syy. Positiivista liuskakoetulosta ei ole syytä väheksyä, vaan mahdollisen hematurian syy tulee selvittää.

Pertti Koskinen, Markku Asola, Jorma Forsström

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 35/1995 Kommentteja

Giardiaasi varteenotettava mutta harvinainen suolistoinfektio Suomessa

Sadalta vatsavaivojen vuoksi gastroskopiaan lähetetyltä potilaalta selvitettiin Vaasassa muiden epäilyjen ohessa myös giardiaasin mahdollisuus. Tähystyksen yhteydessä otettiin biopsialla ohutsuolen limakalvonäytteet, jotka käsiteltiin kahdella värjäysmenetelmällä. Mikroskopiassa ei tullut esiin yhtään Giardia lamblian trofotsoiittia. Tauti ei siis näytä olevan Suomessa merkittävä ongelma, joskin se on muistettava silloin, kun potilaan vatsavaivat voivat olla ulkomailta saatuja.

Hans Björknäs, Henrik Markkula, Rauli Mäkelä

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 35/1995 Kommentteja

Nuorten nuuskankäyttö ja tupakointi - suusyövän riskitekijöitä

Tutkijoiden mukaan suun alueen syövät ovat lisääntymässä länsimaissa etenkin nuorilla aikuisilla. Tupakoinnin ja alkoholinkäytön on jo kauan ajateltu olevan suusyövän etiologian tärkeimpiä tekijöitä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin lomakekyselyllä lukiolaisten tupakointia sekä nuuskan ja alkoholin käyttöä. Tutkimukseen osallistui 793 oppilasta lukion 1. ja 2. luokalta Etelä-Suomesta. Vastanneista 28 % ilmoitti tupakoivansa ja 9 % käyttävänsä nuuskaa. Alkoholia käytti 80 % vastanneista. Huumausaineita ainakin kerran kokeilleita oli odottamattomat 10 % tutkimukseen osallistuneista.

Marina Merne, Jaakko Tiekso, Stina Syrjänen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 35/1995 Kommentteja

Alaraajojen eripituisuus

Alaraajojen eripituisuus on lapsilla yleistä, ja sen syyt ovat moninaiset. Pienestä pituuserosta ei ole haittaa, mutta merkittävät erot pitäisi hoitaa kasvuiän aikana. Kun vika todetaan ajoissa, se on mahdollista hoitaa niin, ettei eripituisuudesta koidu ongelmia aikuisiällä. Tavallisin kirurginen hoitokeino on pitemmän raajan kasvun jarrutus. Suurien pituuserojen käypä hoito on pidennys, joskus käytetään eri hoitomuotojen yhdistelmiä.

Timo Parvinen, Markku Alanen, Timo Hurme

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030