Kahden viikon välein annettu hoito tehoaa aggressiiviseen B-solulymfoomaan parhaiten

Aggressiivisen lymfooman käypä hoito on pitkään ollut syklofosfamidin, doksorubisiinin, vinkristiinin ja prednisonin yhdistelmä (CHOP). Monoklonaalisen vasta-aineen rituksimabin lisääminen hoitoon ja annosvälin lyhentäminen kolmesta kahteen viikkoon ovat osoittautuneet tehokkaiksi diffuusin suurisoluisen B-solulymfooman (DLBCL) hoidossa. Saksalaiskollegat selvittivät, miten kahden viikon välein annettava hoito kannattaisi toteuttaa iäkkäille potilaille. Tutkimuksessa satunnaistettiin 1 222 aggressiiviseen lymfoomaan sairastunutta potilasta (61-80 v) neljään hoitoryhmään: 6 x CHOP-14, 8 x CHOP-14, 6 x R-CHOP-14 ja 8 x R-CHOP-14. Kaikki potilaat saivat valkosolukasvutekijää.

Sirkku Jyrkkiö

E-vitamiinin puutos on riski vanhusten toiminnanvajeille

Italiassa on osoitettu, että seerumin alhainen E-vitamiinipitoisuus ennakoi vanhusten toiminnanvajeita. Ikävä kyllä, jo aiemmin useissa satunnaistetuissa tutkimuksissa on osoitettu, että E-vitamiinilisä ei kuitenkaan paranna ennustetta. Pikemmin suuriannoksinen E-vitamiinilisä saattaa lisätä kuolleisuutta. Nyt tehty InCHIANTI-tutkimus ei kerro, onko E-vitamiinin puutos itsessään haitallista, vai onko se vain merkki toiminnanvajeita aiheuttavista sairauksista.

Kaisu Pitkälä

Keskosten äidit tupakoivat raskausaikana muita yleisemmin

Selvitimme eroaako keskosten ja verrokkien äitien raskauden aikainen tupakointi ja alkoholin käyttö ja miten ne vaikuttavat lasten kehitykseen.

Mikael Ekblad, Jonna Maunu, Petriina Munck, Satu Ekblad, Jaakko Matomäki, Helena Lapinleimu, Leena Haataja, Liisa Lehtonen, Eeva Ekholm, Minna Hannula, Pentti Kero, Jarkko Kirjavainen, Riikka Korja, Harry Kujari, Hanna Manninen, Pekka Niemi, Pertti Palo, Riitta Parkkola, Jorma Piha, Annika Pihlgren, Liisi Rautava, Päivi Rautava, Milla Reiman, Hellevi Rikalainen, Katriina Saarinen, Elina Savonlahti, Matti Sillanpää, Suvi Stolt, Päivi Tuomikoski-Koiranen, Anu Uschakoff Ja Tuula Äärimaa.

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 11/2008 Kommentteja

Hengitysteiden virusinfektiot leukemiaa sairastavilla lapsilla

Hengitysteiden virusinfektiot ovat lasten tavallisimpia sairauksia. Infektiota aiheuttava virus voidaan uusilla menetelmillä löytää lähes kaikissa tapauksissa. Leukemiaa sairastavilla lapsilla on perustaudin ja leukemian hoitojen takia tavallista suurempi infektioalttius ja kuumeilu on tavallista leukemiahoidon aikana. Suurin osa syövänhoidon aikaisten kuumejaksojen syistä jää kuitenkin selvittämättä.

Minna Koskenvuo

Tahdistininfektion vaaratekijät täsmentyvät

Kuumeilu sydämen tahdistimen asennusta edeltävän vuorokauden aikana nostaa operaatioon liittyvän tulehdusriskin yli 5-kertaiseksi, edeltävä väliaikainen tahdistinhoito yli kaksinkertaiseksi ja aikaisen uusintatoimenpiteen tarve yli 15-kertaiseksi. Ensimmäisen tahdistimen asennukseen liittyvä infektioriski oli vain puolet tahdistimen vaihdon riskistä ja antibioottiprofylaksia puolitti toimenpiteen infektioriskit.

Juhani Airaksinen

Levottomat jalat lisää sydänsairauden riskiä

Levottomista jaloista kärsivillä on kaksinkertainen riski saada sydänsairaus tai aivoverenkiertohäiriö verrattuna niihin, joilla ei ole levottomia jalkoja. Epidemiologisen poikkileikkaustutkimuksen mukaan riski on lisääntynyt erityisesti potilailla, joiden oireisto on vaikea ja oireita esiintyy käytännössä ainakin joka toinen yö. Tutkimuksessa analysoitiin 3 433 henkilön (keski-ikä 67,9 vuotta) tiedot. Oireyhtymä todettiin naisista 6,8 %:lla ja miehistä 3,3 %:lla.

Jaana Suhonen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030