Sirolimuusi parantaa Kaposin sarkooman elinsiirtopotilaalla

Elinsiirron saaneilla potilailla on suurentunut syöpäriski. Kun immunosupressiivinen lääkitys on jatkunut 20 vuotta, on 40 %:lla potilaista todettu syöpä. Elinsiirron saaneilla todetaan iholla ilmenevää Kaposin sarkoomaa 500 kertaa useammin kuin muulla väestöllä. Kaposin sarkooma on yleensä itsepäisesti alaraajojen iholla uusiutuva tauti, jota ei yleensä voida kirurgisesti parantaa, ja sädehoidonkin apu jää usein palliatiiviseksi.

Sirkku Jyrkkiö

Harhan mekanismi selkiytyy

Kuuloharhan perimmäinen luonne on epäselvä. Kannatusta saaneen hypoteesin mukaan kuuloharha syntyy, kun itse tuotettu sisäinen puhe tulkitaan väärin ulkoa tulleeksi puheeksi. Kilpailevan teorian mukaan kyse on aivojen kuulokuoren primaarista aktivaatiosta. Aivojen kuvantamistutkimukset ovatkin osoittaneet, että sekä puheen tuottamiseen että sen aistimiseen liittyvät aivoalueet aktivoituvat kuuloharhan yhteydessä, mutta avoin kysymys on ollut, onko kyse yhtäaikaisesta vai peräkkäisestä aivotapahtumasta.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Salisyylihappo takrolimuusin kyytipoikana psoriaasin hoidossa

Takrolimuusivoide ei ole osoittautunut tehokkaaksi plakkipsoriaasin hoidossa, vaikka sillä onkin vaikutusta taipeiden ja kasvojen psoriaasiin. Tehon puute plakkipsoriaasissa johtuu ilmeisesti puutteellisesta penetraatiosta ihoon. Tässä 12 viikkoa kestäneessä vain 24 potilaan tutkimuksessa 6-prosenttista salisyylihappoa levitettiin iholle geelinä kahdesti päivässä. Geelin kuivuttua sama alue voideltiin 0,1-prosenttisella takrolimuusivoiteella. Kontrollina toimi potilaan kehon toinen puoli, johon levitettiin salisyyligeeliä ja pelkkää voidepohjaa ilman takrolimuusia. Salisyylihappogeelin ja takrolimuusin yhdistelmällä saatiin tilastollisesti merkitsevä ero psoriaasiläiskien paranemisessa. Tämän tutkijalähtöisen kokeen jälkeen jäädään odottelemaan farmakologista varmistusta lisääntyneen tehon mekanismista.

Sirkku Peltonen

Lyhyesti: Ei ole kolonoskopian voittanutta

614 potilasta, joilla oli ulosteessa piiloverta tai näkyvää verta, raudanpuuteanemia tai paksusuolensyöpä sukurasitteena, tutkittiin kolmella eri tavalla: varjoainekaksoiskontrastikolografialla, varjoainetehosteisella tietokonekolografilla sekä kolonoskopialla. Yli 10 mm:n kokoisista leesioista näkyi ensin mainitulla 48 % (95 %:n luottamusväli 35-61 %), toiseksi mainitulla 59 % (46-71) ja viimeksi mainitulla 98 % (91-100 %). Jos leesio oli 6-9 mm:n kokoinen, olivat lukemat 35 % (27-45 %), 51 % (41-60 %) ja 99 % (95-100 %). Uusi menetelmä, jossa yhdistetään kolografia ja tietokonekuvaus, ei siis päihitä kolonoskopiaa, joka on tarkin ja täsmällisin paksunsuolen tutkimusmenetelmä.

Robert Paul

Turvonnut nivel - miten teen diagnoosin, miten hoidan?

Ennusteeltaan vaikein krooninen niveltulehdustauti on nivelreuma. Koska potilaan ennusteeseen voidaan vaikuttaa vain varhaisella ja tehokkaalla niveltulehduksen hoidolla, on diagnoosiin pyrittävä viivyttelemättä.

Riitta Luosujärvi, Markku Hakala

Miten perinteisiä reumalääkkeitä pitäisi käyttää nivelreuman hoidossa?

Nivelreuman hoitostrategiat ovat kehittyneet parin viime vuosikymmenen aikana yhä aktiivisemmiksi ja vaikuttavammiksi.

Markku Korpela, Pekka Hannonen

Milloin valitaan biologinen hoito reumasairauteen?

Käytössä olevat uudet biologiset hoidot vaikuttavat spesifisesti tulehdusreaktion keskeisiin välittäjäaineisiin estäen TNF-alfa:n (etanersepti, infliksimabi ja adalimumabi) tai interleukiini-1:n (anakinra) vaikutusta.

Anna Karjalainen, Marjatta Leirisalo-Repo, Timo Möttönen

Onko nivelreuman ennuste parantunut?

Nivelreuman ennusteen mittareina voidaan käyttää potilaiden toimintakyvyn, työkyvyn, vammaisuuden ja siitä johtuvan avuntarpeen muutoksia sekä nivelten radiologisia löydöksiä, taudista johtuvien komplikaatioiden hoitotarvetta ja kuolleisuutta.

Markku Kauppi, Oili Kaipiainen-Seppänen

Systeemiset sidekudostaudit ja käytännön lääkäri

Systeemiset sidekudostaudit ovat etiologialtaan tuntemattomia, kroonisia sairauksia, joiden kliininen kuva on hyvin monimuotoinen ja joissa esiintyy runsaasti immunologisia poikkeavuuksia.

Heikki Julkunen, Marja Hietarinta

Tiekartta vaskuliitteihin

Vaskuliittien tiekartassa tärkein sääntö on pysähtyä miettimään vaskuliitin mahdollisuutta yllättäen kehittyneessä ja hyppäyksittäin etenevässä yleisoireisessa monielinvauriossa, jonka voi selittää verisuonien seinämien vaurioilla.

Tom Pettersson, Yrjö T. Konttinen

Lääkäri 2003 - uutta tutkimustietoa lääkäreistä

Lääkäri 2003 -tutkimus on jatkoa Nuori lääkäri 88, Lääkäri 93 ja Lääkäri 98 -tutkimuksille.

Jukka Vänskä, Harri Hyppölä, Hannu Halila, Irma Virjo, Esko Kumpusalo, Santero Kujala, Mauri Isokoski, Kari Mattila

Verenkäyttö vertailussa - VOK-hanke Verivalmisteiden optimaalinen käyttö

Verivalmisteiden käyttötavat ja indikaatiot vaihtelevat sairaaloittain myös Suomessa.

Riikka Palo, Timo Ali-Melkkilä, Risto Hanhela, Tom Krusius, Esa Leppänen, Eija Mahlamäki, Vesa Perhoniemi, Allan Rajamäki, Jukka Rautonen, Anu Räsänen, Markku Salmenperä, Eeva-Riitta Savolainen, Sari Sjövall, Martti Syrjälä, Anri Tienhaara, Esa-Matti Tolppanen, Matti Vähämurto, Tiina Mäki

Lyhyesti: Myös tioboloni lisää rintasyöpävaaraa merkittävästi

Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että hormonikorvaushoito lisää rintasyöpäriskiä, etenkin jos käyttöä on jatkunut yli viisi vuotta. Tanskalaisesta aineistosta selvitettiin, kuinka suuri ero eri hormonikorvausmuotojen välillä on syöpäriskin suhteen. Hormonikorvauksen käyttöä ja rintasyöpään sairastumista tutkittiin 10 874 sairaanhoitajan kohortissa. Kuuden vuoden seurannan aikana suurin rintasyöpäriski oli niillä naisilla, jotka käyttivät jatkuvaa estrogeenin ja progestiinin yhdistelmää (riskikerroin 4,27) ja tibolonin käyttäjillä (riskikerroin 4,16). Pelkkää estrogeenia käyttävillä rintasyöpäriski oli kaksikertainen (riskikerroin 1,96). Progestiinivalmisteiden välillä ei tässä aineistossa osoitettu olevan eroa rintasyöpäriskin suhteen. Tibolonia on pidetty melko turvallisena hormonikorvaushoidon vaihtoehtona, mutta tämän tutkimuksen tuloksen perusteella tiboloninkin suhteen tulee noudattaa samaa varovaisuutta kuin muidenkin hormonikorvaushoitojen kanssa.

Sirkku Jyrkkiö

Lisätietoa intensiivisen statiinihoidon tehosta

TNT-tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, kannattaako sepelvaltimotautipotilaiden kolesterolin hoidon tavoitteita kiristää entisestään. Tutkimukseen valikoitui 10 001 pallolaajennuksen tai ohitusleikkauksen läpikäynyttä potilasta (keski-ikä 61 vuotta), jotka pääsivät 10 mg:n atorvastatiiniannoksella LDL-tavoitteeseen alle 3,4 mmol/l ilman merkittäviä sivuvaikutuksia. Potilaat satunnaistettiin tämän jälkeen joko 10 mg:n tai 80 mg:n annoksella tapahtuvaan atorvastatiinihoitoon lähes 5 vuoden ajaksi.

Juhani Airaksinen

Neurofibromatoosidiagnoosin voi tehdä yleislääkärin vastaanotolla

Neurofibromatoosi 1, aiemmin tunnettu von Recklinghausenin tautina, on vallitsevasti periytyvä oireyhtymä, joka on perinnölliseksi taudiksi hyvin yleinen. Arviot NF1:n prevalenssista ovat liikkuneet 1/10 000:n ja 10/10 000:n välillä, ja insidessinä on pidetty 1:2 500-1:3 500. Saksassa tehdyn, yli 150 000 koulutulokasta käsittäneen tutkimuksen perusteella prevalenssi tarkentuu nyt lähelle 1:3 000:ta. Kirjoittajat osoittavat, että 95 % NF1-potilaista on mahdollista diagnosoida yleislääkärin vastaanotolla kahden helposti nähtävän iho-oireen perusteella: Jos 6-vuotiaan lapsen iholla on vähintään kuusi yli 5 mm:n läpimittaista maitokahviläiskää, on muistettava katsoa lapsen kainaloihin. Jos näistä löytyy pisaman näköisiä ruskehtavia läikkiä, diagnoosi on varmistettu. Jos lapsen vanhemmalla on neurofibromatoosi tai lapsella on ollut sääriluun valenivel, riittää toinen iho-oireista. Tutkimuksen tuloksia soveltamalla pitäisi Suomessa saada diagnosoitua 5-vuotisneuvolassa noin 15 NF1-lasta vuodessa, mutta tämä seula näyttää edelleen vuotavan. NF1-diagnoosi ennen koulun aloittamista on tärkeä, koska jopa 60 %:lla NF1-lapsista on oppimisvaikeuksia.

Sirkku Peltonen

Akupunktio auttaa raskaana olevien naisten lantion alueen kiputiloissa

Yli kolmasosa raskaana olevista naisista kärsii lantion ja alaselän kiputiloista. Niiden syynä oletetaan olevan hormonaalisista muutoksista johtuva nivelsiteiden löystyminen näillä alueilla. Kivut sijoittuvat useimmiten sakroiliaalinivelten ja symfyysin alueelle. Vaiva pysyy osalla naisista myös lapsivuodeajan jälkeen. Perushoito on näissä tilanteissa potilasneuvonta ja lantiorenkaan tukiside.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Leskeytyminen heikentää muistia

Tutkimusten mukaan puolison menettäminen johtaa stressitilaan, jolla on negatiivisia vaikutuksia niin fyysiseen kuin psyykkiseenkin terveyteen. Vanhusväestöön kohdistuvassa seurantatutkimuksessa selvitettiin puolison kuoleman vaikutuksia leskeksi jääneen muistisuorituksiin. Kolmen seurantavuoden aikana leskeytyneillä muistisuoritukset laskivat merkitsevästi enemmän kuin avioliitossa elävillä. Lähtötilanteen depressiivisyys voimisti muistin heikkenemistä. Voidaankin päätellä, että puolison kuolema johtaa stressitilaan, jolla voi olla pysyväisluonteisia haitallisia vaikutuksia myös muistisuorituksiin. Välittävänä mekanismina voi olla stressin seurauksena kohonnut kortisolitaso ja sen aiheuttamat toksiset vaikutukset oppimisen ja muistin kannalta tärkeään hippokampukseen. Äskettäin leskeksi jääneille olisikin syytä järjestää tukea ja ohjausta. Tämä saattaisi myös hidastaa muistisuoritusten heikkenemistä ja siten säilyttää omatoimisuutta.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Hengityselinoireet vahva kuolleisuutta ennustava tekijä

Britit tutkivat 14 458:n yli 75-vuotiaan kohdalla hengityselinoireiden (yskä, yskösten nousu, hengityksen vinkuminen) yhteyttä kuolleisuuteen. Yskösten nousua talviaamuina oli 27 %:lla; yllättävää on, että se yhdistyi peräti 1,35:n suuruisella vaarasuhteella kuolleisuuteen, hengityselinperäiseen kuolemaan riski oli vielä suurempi: 2,01. Myös muilla tutkituilla oireilla oli yhteyttä kuolleisuuteen, mm. hengityksen vinkumisella vastaavat riskisuhteet olivat 1,45 ja 2,86. Havaintona oli, että näiden oireiden esiintyminen ikääntyneillä on tavallista ja niillä on kuoleman osalta vahvaa ennusteellista arvoa.

Hannu Puolijoki

Orlistaatti lihavuuden itsehoitolääkkeeksi

Lihavuuden hoitoon tarkoitettu rasvan imeytymistä vähentävä orlistaatti (Xenical, Roche) on vapautettu reseptittömään myyntiin sekä Australiassa että Uudessa Seelannissa. Apteekin tulee varmistaa, että ostaja on todella ylipainoinen (BMI 30 tai yli) ja noudattaa vähärasvaista ruokavaliota, sekä lupaa harrastaa mm. liikuntaa. Ostajan henkilötiedot rekisteröidään apteekissa. Apteekkihenkilöstö on saanut lisäkoulutusta selviytyäkseen uudesta tehtävästään. Kuukauden lääkehoito maksaa noin 90 euroa. Orlistaatti on ollut ehdolla itsehoitolääkkeeksi myös Ruotsissa, kuten tällä palstalla on kerrottu (SLL 2002;57:2785). Yhdysvalloissa Xenicalin edustajana toimiva GlaxoSmithKline on samoin hakemassa lääkettä itsehoitoon.

Juhana Idänpään-Heikkilä

Atyyppisiin neurolepteihin lisävaroituksia Yhdysvalloissa

Yhdysvaltojen lääkevalvontaviranomainen (FDA) tiedottaa lääkäreille, hoitohenkilöstölle ja potilaille varoituksista, jotka liitetään kaikkiin nk. atyyppisiin neurolepteihin. Lääkkeitä on käytetty vanhusten dementiaan liittyvien käytöshäiriöiden hoitoon, vaikkei tämä ole FDA:n hyväksymä käyttöaihe. Yhteensä 17 lumekontrolloidun ja neljästä valmisteesta tehdyn tutkimuksen analyysi osoitti kuolleisuuden olevan neurolepteillä hoidetuilla noin 1,6-1,7-kertainen lumelääkkeeseen verrattuna. Sydämen vajaatoiminta, äkillinen kuolema ja pneumonia olivat kuolinsyistä yleisimpiä. Laatikoidut erityisvaroitukset tullaan liittämään aripipratsoliin (Abilify, BMS), ketiapiiniin (Seroquel, AstraZeneca), klotsapiiniin (Suomessa Clozapine, Alpharma; Froidir, Orion Pharma; ja Leponex, Novartis), olantsapiiniin (Zyprexa, Lilly), risperidoniin (Risperdal, Janssen-Cilag) ja tsiprasidoniin (Geodon, Pfizer). FDA epäilee saman ongelman liittyvän myös vanhempiin neurolepteihin, joista on saatu samankaltaista tutkimustietoa. FDA selvittelee liitetäänkö varoitukset kaikkiin neurolepteihin.

Juhana Idänpään-Heikkilä