Kasvohermohalvaus yleinen lasten neuroborrelioosissa

Kasvohermohalvaus ja aivokalvotulehdus ovat yleisiä neuroborrelioosin oireita lapsilla, ilmenee endeemiseltä punkkialueelta Norjasta julkaistusta lasten neuroborrelioosin taudinkuvaa käsittelevästä tutkimuksesta.

Heikki Arvilommi

Unihäiriö ennakoi uutta masennusta

Unihäiriö on yleinen masennuksen oire ja unihäiriön korjaantuminen hoidon myötä ennakoi yleensä myös masennuksen väistymistä. Toisaalta unihäiriö voi olla myös ennakko-oire masennuksen puhkeamiselle.

Raimo K. R. Salokangas

Vain lääkealtistus selvittää ihoreaktion todenperäisyyden

Lääkkeen aiheuttaman ihoreaktion luotettava selvittäminen vaatii valvottua lääkealtistusta.

Sirkku Peltonen

Maahanmuuttajataustaiset nuoret haaste kouluterveydenhuollolle

Maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat melko uusi asiakaskunta suomalaisessa terveydenhuollossa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan tilannetta kouluterveystarkastuksia tekevän lääkärin näkökulmasta.

Elina Hermanson, Anni Lommi

Mitä HPV-rokotteilta voidaan odottaa?

- Kohdunkaulan syöpä on ehkäistävissä, mutta papa-seulonnoin toteutettavan sekundaariprevention tuloksia on vaikeaa enää parantaa organisoidun seulonnan maassa, kuten Suomessa.

Jorma Paavonen

Ryhmätulospalkkaus tehosti diagnoosien merkintää Espoossa

Espoon perusterveydenhuollossa otettiin vuonna 2005 käyttöön tuloskorttimenetelmä, jonka käytännön työkaluna on tuloksellisen toiminnan laatukriteeristö ja siihen liittyvät tulospalkkauksen perusteet. Yksi laatukriteereistä on diagnoosien kattava merkintä sairauskertomuksiin lääkärissäkäynneillä.

Tuomo Lehtovuori, Timo Kauppila

Näkövammaiset vanhukset käyttävät näönkuntoutuspalveluja vähän

Näkökyky on yksi merkittävimmistä toimintakykyyn vaikuttavista tekijöistä. Väestön vanhenemisen myötä erityisesti iäkkäiden näkövammaisten määrä lisääntyy. Heikentyneen näön aiheuttamat toiminnan rajoitukset lisäävät palvelujen ja apuvälineiden tarvetta sekä johtavat helpommin erityisesti iäkkäiden näkövammaisten laitoshoitoon. Näköongelmaisten henkilöiden elämänlaadun ja itsenäisen suoriutumisen parantamiseksi tarvitsemme nykyistä syvällisempää tietoa näön vaikutuksista toimintakykyyn. Palvelujen kehittämistyöhön tarvitaan nyt puuttuvat tiedot näkövammaisten määrästä, avuntarpeesta ja nykyisten palvelujen riittävyydestä.

Arja Laitinen

Luuston kasvu ja kehitys

Viime vuosikymmenen aikana monet luonnontieteelliset alat ovat olleet murrosvaiheessa uusien entistä hienostuneempien tutkimusmenetelmien kehityttyä. Geenien, molekyylien ja reseptorien tutkimisesta on tullut myös luututkimuksen pääsuuntaus. Usein tämä kuitenkin tuntuu tapahtuvan sen kustannuksella, että unohdetaan luuston perustehtävä liikkumisen mahdollistavana tukirankana ja siten sen tärkeimmät ominaisuudet: lujuus ja jäykkyys.

Olli Leppänen

Keuhkoverenkierron sairauksien geenitausta

Primaarinen pulmonaalinen hypertonia (PPH) eli nykyisen tautiluokituksen mukaan idiopaattinen pulmonaalinen hypertonia on harvinainen, etenevä keuhkoverenkierron sairaus, joka johtaa keuhkoverenpaineen nousuun ja sydämen oikean puolen vajaatoimintaan. Suurin osa sairastuneista sairastaa ns. sporadista tautimuotoa, mutta noin 6 %:ssa tapauksista samassa perheessä on useampia sairastuneita. Vuonna 2000 todettiin PPH:lle altistavia mutaatioita BMPR2-geenissä (bone morphogenetic receptor type 2) sekä sporadista että suvuittaista PPH:ta sairastavilla potilailla. BMPR2 koodaa BMPRII-reseptoria, joka on osa TGFβ-signalointireittiä (transforming growth factor β). Saman signalointireitin geenien, endogliinin ja ALK1:n (activin like receptor type I) mutaatioiden on todettu altistavan perinnölliselle hemorragiselle telangiektasialle (HHT), jonka oireita ovat mm. toistuvat nenäverenvuodot ja joissain tapauksissa myös pulmonaalihypertonia.

Marja Sankelo

Polven tekonivelinfektioiden esiintyvyys ja riskitekijät

Tekonivelleikkaus on vakiinnuttanut asemansa pitkälle edenneen, useimmiten nivelrikon tai nivelreuman aiheuttaman polvinivelvaurion hoitona. Vuonna 2006 Suomessa tehtiin 10 411 polven ensitekonivelleikkausta.

Esa Jämsen

Luustolääke rintasyövän liitännäishoitona mietityttää

Tsoledronihappo vähentää rintasyövän uusiutumisriskiä kolmanneksella verrattuna pelkkään hormonaaliseen hoitoon, osoittaa tuore tutkimus. Löydös on mielenkiintoinen, mutta sen kliininen soveltaminen mietityttää.

Sirkku Jyrkkiö

Liraglutidi on lupaava diabeteslääke

Liraglutidi on uusi, lupaava diabeteslääke. Siihen ei liity vakavia haittoja, tosin pankreatiitin ilmaantumista on syytä vahtia. Toiseen GLP-analogiin eksenatidiin verrattuna liraglutidin etuna on annostelu kerran päivässä.

Robert Paul

Kylmäspray helpottaa kanylointia

Lihaskipujen ja pikkuvammojen ensiapuun tarkoitettu kylmäspray saattaa tuoda odotettua apua kanyylin asettamisen liittyvään kipuun.

Katariina Korkeila

Virtsaputken divertikkelissä voi piillä vaara

Joka kymmenennessä naisten virtsaputken poistetussa divertikkelissä todetaan normaalista poikkeavia rauhasrakenteita. Nyt tehdyssä tutkimuksessa 6 %:ssa poistetuista divertikkeleistä oli invasiivinen adenokarsinooma. Leikkausta edeltäneissä radiologisissa tutkimuksissa kasvaimia ei voitu havaita.

Ossi Lindell

Onko hypertyreoosin radiojodihoito turvallista?

- Hypertyreoosin vuoksi hoidetuilla potilailla on lisääntynyt riski sairastua ja kuolla sydän- ja verisuonisairauksiin vielä vuosikymmeniä hypertyreoosin hoidon jälkeen.

Saara Metso

Yli 80-vuotiaiden kohonneen verenpaineen lääkehoito kannattaa

- Kontrolloiduissa hoitotutkimuksissa oli aiemmin vain vähän, jos ollenkaan yli 80-vuotiaita. Siksi kohonneen verenpaineen hoidon hyöty tässä ikäryhmässä on jäänyt epäselväksi.

Riitta Antikainen, Timo Strandberg, Jaakko Tuomilehto

Nuorten aleksitymia on yhtä yleistä kuin aikuisten

- Aleksitymialla tarkoitetaan persoonallisuuden piirteistöä, johon liittyy huono kyky tunnistaa ja ilmaista tunteita, vähäinen mielikuvitus ja taipumus ulkokohtaiseen ajatteluun.

Max Karukivi, Lea Hautala, Kirsi-Maria Haapasalo-Pesu, Pirjo-Riitta Liuksila, Matti Joukamaa, Simo Saarijärvi

Vaikuttaako avohoidon DRG-ryhmittely sairaaloiden palvelutuotannon määrään ja tuottavuuteen?

Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella sairaaloiden palvelujen määrän, tuotantokustannusten ja tuottavuuden kehitystä vuosina 2003-2006 käyttäen palvelutuotannon vakioinnissa kahta erilaista DRG-ryhmittelijää.

Kirsi Vitikainen, Miika Linna

Lääkärivajeella yllättäviä vaikutuksia terveyskeskuksissa

Suomalaiset terveyskeskukset toimivat kohtuullisesti lääkärivajeesta huolimatta. Lääkärivajeella on osittain myös myönteisiä vaikutuksia terveyskeskusten toimintaan, koska sen myötä toimintoja järjestetään aktiivisesti uudelleen ja tehtäviä priorisoidaan.

Ulla Saxén

Solunsiirrot ja geenihoidot tulossa sydäntautien hoitoon

Pitkälle edennyt sydämen vajaatoiminta on hyvin vaikeahoitoinen tauti. Vanhuusväestön suhteellinen lisääntyminen lisää taudin merkittävyyttä ja sydänlihaksen solusiirtoja on ehdotettu uudeksi vaihtoehtoiseksi hoitomuodoksi. Huolimatta parantuneesta lääkehoidosta ja kehittyneistä pallolaajennus- ja leikkausmenetelmistä, loppuvaiheen sepelvaltimotauti on lääketieteellinen haaste. On arvioitu, että geenihoito olisi seuraava merkittävä hoitomenetelmä vaikeassa sepelvaltimotaudissa.

Tommi Pätilä