Vesikauhutapaus Englannissa

Vesikauhua ei ole esiintynyt Brittein saarilla vuoden 1902 jälkeen. Sen jälkeen maassa on diagnosoitu ainoastaan 20 rabiestapausta, mutta ne kaikki on siis tuotu ulkomailta. Rabieksen ei pitäisi tarttua ihmisestä toiseen, vaan tartunta saadaan aina eläimen pureman kautta. Tosin viruksen tiedetään tarttuneen silmän kornea-siirteen välityksellä. Siirre oli otettu potilaalta, jonka vasta myöhemmin havaittiin kuolleen vesikauhuun. Ihmisestä toiseen tapahtuva tartunta on siis teoriassa mahdollinen esimerkiksi eritteiden välityksellä.

Pentti Huovinen

Vakava masennus ja työkyky

Masennus heikentää usein työkykyä. Mini-Suomi-tutkimuksen mukaan henkilöistä, joilta oli diagnosoitu masennusneuroosi, 28 %:lla työkyky oli huomattavasti alentunut ja 7 % oli täysin työkyvyttömiä (1). Vakavan masennustilan aiheuttama työkyvyttömyys on vielä yleisempää; näiden potilaiden riski jäädä työkyvyttömiksi on oireettomiin verrattuna viisinkertainen (2). Tuoreen suomalaisen väitöskirjatutkimuksen mukaan psykiatriseen poliklinikkaan työkyvyn arviointiin lähetetyistä vakavaa masennusta sairastavista noin kahdella kolmanneksella työkyky oli merkittävästi alentunut ja täysin työkyvyttömiä oli 40 % (3).

Jouko K. Salminen, Simo Saarijärvi, Jukka Tikka, Sirkku Rissanen, Raimo Raitasalo, Tuula Toikka, Pauli Puukka

Huumeita kokeilleet varusmiehet kesällä 1996

Vuoden 1996 heinäkuussa 19,9 % varusmiehistä oli kokeillut huumeita elämänsä aikana, mikä on enemmän kuin missään aiemmassa vuosina 1968-1996 tehdyssä kyselylomaketutkimuksessa. Huumeita oli tarjottu 45 %:lle, ja 49 % tunsi huumeiden käyttäjän. Ystävä- ja tuttavapiirissä käytetyistä huumeista kannabiksen osuus väheni ja kovien huumeiden, erityisesti heroiinin, amfetamiinin ja LSD:n osuudet lisääntyivät vuodesta 1992 vuoteen 1996. Suomen toinen huumeaalto muuttaa luonnettaan.

Vesa Jormanainen, Timo Seppälä, Timo Sahi

Geeniterapian mahdollisuudet aivokasvainten hoidossa

Geeniterapia on kokeiluvaiheessa oleva uusi hoitomuoto pahanlaatuisiin aivokasvaimiin, joihin sairastuneiden ennustetta kirurgisten ja sädehoitomenetelmien kehitys ei juurikaan ole parantanut. Aivokasvaimet sopivat hyvin geenihoidon kohteeksi, koska ne ovat paikallisia eivätkä lähetä etäpesäkkeitä. Hoito voidaan myös kohdistaa täsmällisesti, sillä pahanlaatuista proliferoituvaa solukkoa ympäröi jakautumaton aivokudos. Merkkigeeninsiirrot ovat onnistuneet odotetusti ja osoittautuneet hyvin siedetyiksi. Hoitotarkoituksessa tehtyjen geeninsiirtojen alustavia tuloksia voidaan odottaa vuoden tai parin kuluttua. Ennen kuin hoitomuodon todellista tehoa voidaan ryhtyä arvioimaan, tarvitaan kuitenkin vielä paljon niin perustutkimusta kuin soveltavaakin tutkimusta.

Anu-Maaria Puumalainen, Matti Vapalahti, Seppo Ylä-Herttuala

Tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien injektiohoidot

Tuki- ja liikuntaelimistön sairauksissa ja kiputiloissa paikallisilla injektiohoidoilla on oma tärkeä asemansa. Erilaiset kortikosteroidivalmisteet ovat markkinoille tulostaan lähtien olleet tärkeimpiä pistoksina annettavia paikallishoitolääkkeitä. Tukielinten kiputilojen puuduttaminen auttaa sekä diagnostiikassa että usein myös terapeuttisesti. Kondroprotektiiveja eli nivelrustoa suojaavia valmisteita on alettu käyttää yhä enemmän myös Suomessa.

Sakari Orava, Martti Kvist

Alkoholi ja perheväkivalta

Perheväkivalta ja runsas alkoholin käyttö liittyvät usein yhteen. Alkoholi lisää väkivallan todennäköisyyttä joko kemiallisen vaikutuksensa tai opittujen käyttäytymismallien kautta. Tutustuminen perheenjäsenten taustaan ja perheen nykytilanteeseen auttaa suunnittelemaan perhekohtaisia ennaltaehkäisyn ja hoidon keinoja. Lääkärin kannattaa ottaa puheeksi sekä päihteiden käytön että väkivallan mahdollisuus avoimesti, neutraalisti ja moralisoimattomasti, koska potilailla on monia syitä salailla näitä ilmiöitä. Hoitoa on tarjottava kaikille osapuolille sekä akuuttitilanteessa että sen jälkeen. Erityisesti on otettava huomioon perheen lasten mahdollinen hoidon tarve, kun he ovat olleet joko perheväkivallan todistajia tai kohteita.

Rauno Mäkelä

Geenihoidon lainsäädännölliset ja eettiset ongelmat

Geeninsiirron sovellutuksia on jo ryhdytty tutkimaan kliinisissä hoitokokeissa myös Suomessa. Aluksi hoitoa kokeillaan vaikeaa, usein kuolemaan johtavaa tautia sairastaviin, joille muut hoitoyritykset eivät ole tuoneet apua. Kun hoidon yksilölliset riskit ja kalleus on asetettu tätä taustaa vasten, kokeilut on katsottu eettisesti hyväksyttäviksi. Geenihoidon eettisiä näkökohtia joudutaan kuitenkin pohtimaan paljon laajemmin etenkin, jos geeninsiirto tulevaisuudessa pystytään tekemään ituradan soluihin, jolloin turvallisuusraja on täysin erilainen kuin somaattiseen solulinjaan kohdistuvassa hoidossa.

Matti Vapalahti, Anu-Maaria Puumalainen, Seppo Ylä-Herttuala

Lääkkeiden hinnat, lääkekorvaukset ja hyvä lääkehoito

Tuotteen hinta on yleensä keskeinen tekijä hankintapäätöksessä, mutta reseptilääkkeiden kohdalla näin ei ole, koska päättäjä, ostaja ja maksaja ovat osittain eri henkilöitä tai tahoja. Kokonaiskustannukset koostuvat lääkkeen hinnasta, käytön määrästä, terveysvaikutuksista ja vaihtoehtotoimintojen kustannuksista. Hinnan avulla on vaikea vaikuttaa terveyden kannalta rationaaliseen lääkitykseen. Lääkekorvaukset ovat yksi tapa vaikuttaa lääkkeen määräykseen. Korvauskäytännön säätely voi kohdistua 1) sairauteen tai tilaan, 2) sairauden tai tilan vaikeusasteeseen tai tyyppiin, 3) lääkeryhmään tai lääkeaineeseen, 4) valmisteeseen (kauppanimeen). Lääkerekisteröinnin perusteiden muututtua löyhemmiksi on korvauskäytännön avulla tapahtuvan säätelyn tarve lisääntynyt. Rationaalisen lääkehoidon kannalta sairauden tai tilan vaikeusasteen tai tyypin säätely on tärkein, mutta hallinnollisin toimenpitein vaikea toteuttaa. Toimenpiteet vaativat Kelalta uutta suhtautumista tutkimuksen ja selvitystyön edesauttamiseen, nykyaikaisempaa koulutus- ja tiedotuskäytäntöä, selkeää roolin määrittelyä ja tarvittavan asiantuntemuksen hankkimista Kelaan.

Elina Hemminki

Ruokamyrkytys- ja vesiperäisten epidemioiden ilmoittaminen muuttuu

Elintarviketurvallisuuden uhkatekijöiden joukkoon on viime vuosina tullut uusia tai jo voitetuiksi luultuja taudinaiheuttajia. Myös elintarvikekaupan vapautuminen ja tuotantoteknologiassa tapahtuneet muutokset ovat voineet lisätä elintarvikkeiden välityksellä leviävien sairauksien riskiä. Ruokamyrkytysten esiintymisen seuranta ja siihen liittyen epidemioiden selvittäminen ja raportointi antavat tärkeää tietoa elintarviketurvallisuuden tasosta. Nopealla ilmoittamisella voidaan rajoittaa epidemian leviämistä ja suunnata tutkimus- ja vastustamistoimet tehokkaasti.

Petri Ruutu, Matti Jahkola, Anja Siitonen, Veli-Mikko Niemi

Sädehoidon asema syöpätautien hoidossa Ruotsissa

Ruotsissa sairastuu vuosittain syöpään noin 40 000 henkeä. Näistä noin puolet on naisia, puolet miehiä. Yhä vielä syöpä koetaan pelottavammaksi ja uhkaavammaksi kuin monet muut sairaudet, joiden kulku voi kuitenkin olla vakavampi. Sekä miesten että naisten kohdalla yleisin kuolinsyy Ruotsissa on verenkiertoelimistön sairaus, ei syöpä. Verenkiertoelimistön sairaudet aiheuttavat yli puolet kuolemista, syöpätaudit vain runsaat 20 %.

Risto P. Roine, Heikki Joensuu

Nikotiinikorvaushoidon vaikuttavuus Systemoitu katsaus Cochrane-tietokannassa

Cochrane-yhteistyössä toimii tutkijaryhmä, joka kokoaa yhteen tutkimustietoa tupakkariippuvuudesta. Tässä referoitavan katsauksen tavoitteena oli arvioida eri nikotiinikorvaushoitojen vaikutusta tupakoinnin lopettamiseen. Tavoitteena oli myös selvittää, vaikuttaako hoidon onnistumiseen hoitopaikka (avohoito vai sairaala), nikotiinikorvaushoidon annoksen suuruus, annostelumuoto tai oheishoitona saatu neuvonta tai tuki.

Helena Varonen

Kohtuujuomisen raamit

On jo laajasti tunnettu asia, että jonkinmoinen alkoholinkulutus vähentää sepelvaltimotaudin riskiä, mutta liika kuitenkin on pahasta. Maailmanlaajuista MONICA-tietokantaa hyväksi käyttäen australialaistutkijat ovat pyrkineet selvittämään, mikä on optimaalinen alkoholinnauttimisen frekvenssi tässä suhteessa.

Robert Paul

VRSA - painajainen on luultua pahempi

Viime lehdessä kerroin uudesta painajaisesta, jota itse asiassa on jo odotettu: vankomysiinille resistentistä MRSA-kannasta (MRSA = metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus). Tällainen todellinen superbakteerikanta on siis löydetty Japanissa. Bakteeri ei ole ongelmallinen vain siksi, että se on resistentti kaikille mikrobilääkkeille, vaan myös siksi, että se on todellinen taudinaiheuttaja myös terveille ihmisille. Näin ollaan palattu aikaan ennen antibiootteja, jolloin lääkärit tuskissaan yrittivät kaikki temput pelastaakseen potilaansa.

Pentti Huovinen

Interferonista mahdollisesti apua moniresistentin tuberkuloosin hoitoon

Gamma-interferonilla on keskeinen rooli elimistön puolustautuessa mykobakteereita vastaan. Se voimistaa makrofagien fagosytoosiaktiivisuutta ja lisää niiden kykyä tappaa syömiään bakteereita. Vaikka atyyppisten mykobakteerien aiheuttamien infektioiden oheishoidossa interferonista on ollut hyötyä, tuberkuloosin hoidossa siitä ei ole kokemuksia. New Yorkin yliopistossa tehdyn alustavan tutkimuksen mukaan gamma-interferonista näyttäisi olevan hyötyä silloin, kun tuberkuloosin lääkehoito on osoittautunut tehottomaksi.

Matti Viljanen

Toksoplasmoosi ruokamyrkytyksenä

Korealaiset tutkijat raportoivat kaksi epidemiaa, jossa toksoplasma tarttui ruoan välityksellä yhteensä kahdeksaan aikuiseen. Toisessa epidemiassa kolme henkilöä sairastui toksoplasmoosiin syötyään päivällisen, joka koostui villisian raa'asta pernasta ja maksasta. Potilaat saivat samanlaisen unilateraalin korionretiniitin, joka ilmeni kolmen kuukauden kuluttua ruokailusta. Toisessa epidemiassa viisi sotilasta sairastui syötyään sian raakaa maksaa. Heidän oireensa ilmeni lymfadenopatiana. Turvonneita imusolmukkeita oli 1-4 kullakin potilaalla ja ne olivat suuruudeltaan jopa 2,5 cm pitkiä.

Pentti Huovinen

Torakka paha allergeeni

Lasten astma on klassisesti usein ulkoisen ärsykkeen aiheuttama. Kaupungeissa on astman esiintyvyys keskimäärin suurempi kuin maaseudulla, joten on luontevaa ajatella, että kaupungeissa olisi jokin allergeeni jota maalla on vähän. USA:ssa on meneillään kansallinen kaupunkien ydinalueitten asukkaiden astmakartoitus. Osana tätä projektia on selvitetty mm. torakka-allergeenin esiintyvyyttä lasten ympäristössä.

Robert Paul

Lääkäreiden tupakointi Suomessa vuosina 1990 ja 1995

Suomalaisten lääkäreiden tupakointi vähenee edelleen. Vuonna 1995 mieslääkäreistä 7 % (10 % vuonna 1990) ja naislääkäreistä 3 % (6 %) ilmoitti tupakoivansa päivittäin. Päivittäin tupakoivien lääkäreiden tupakka-annosten määrä väheni, tupakoinnin lopettamisyritysten ilmoittaneiden osuudet lisääntyivät sekä todennäköisyys jatkaa tupakointia seuraavan viiden vuoden aikana väheni vuodesta 1990 vuoteen 1995. Muutokset olivat suotuisammat tupakoivilla mieslääkäreillä kuin naislääkäreillä.

Vesa Jormanainen, Markku Myllykangas, Klas Winell, Aulikki Nissinen

Geenitekniikat ja lääkekehitys

Lääkemolekyylien biologinen seulonta ja lääkkeen keksiminen perustuu nykyään kemiallisten rakenteiden tehokkaaseen seulontaan. Onnistuneen seulonnan tuloksena saadaan lääkekehittelyn lähtökohta, johtomolekyyli. Sitä parantelemalla toivotaan päästävän lääke-ehdokasmolekyyliin, joka sitten viedään kohti kliinisiä kokeita ja markkinoita. Johtomolekyyliin voidaan päätyä rationaalisen suunnittelun pohjalta tai sitä voidaan etsiä tunnetuista kemiallisista rakenteista kootuista tietokannoista. Toisaalta ns. kombinatorisilla menetelmillä kyetään valmistamaan valtavia erilaisten satunnaisten rakenteiden koosteita, kombinatorisia kirjastoja. Molekyylien seulontamenetelmien kehittyminen mahdollistaa jopa miljoonien erilaisten rakennevarianttien läpikäymisen varsin nopeasti. Uusien lääkkeiden keksiminen ja kehitystyö onkin viime aikoina tehostunut olennaisesti, ja tärkeä osa tässä kehityksessä on ollut geenitekniikoiden soveltamisella.

Ismo Ulmanen, Jukka Tenhunen, Juha-Matti Savola

MS-potilaan lääkehoito

Multippeliskleroosin lääkehoito on kohdistunut pitkälti oireisiin. Sairauden etenemiseen ei lääkkein ole paljonkaan pystytty vaikuttamaan, ja moni alkuun lupaava lääke on vuosien kuluessa osoittautunut tehottomaksi. Nyt tilanne on muuttumassa, sillä lääketeollisuus on kehittänyt ja kokeilee parhaillaan useita lupaavia molekyylejä. Ensimmäiset niistä ovat jo käytössä Suomessa. Pessimismin on aika väistyä MS-taudin hoidosta.

Juhani Ruutiainen

Melatoniini perustutkimuksen valokeilassa

Melatoniini (N-asetyyli-5-metoksitryptamiini) on indoliamiineihin kuuluva peptidihormoni. Se on lajinkehityksessä säilyttänyt yksinkertaisen rakenteensa kaikissa elämänmuodoissa, joista sitä tähän mennessä on tutkittu. Siten myös sen tehtävät saattavat olla eri lajeilla samanlaisia. Nisäkkäillä melatoniini edistää pimeäntuloon liittyvää käyttäytymistä, esimerkiksi ihmisellä nukkumaanmenoa helpottamalla nukahtamista. Melatoniinin tuotanto on suurimmillaan yöllä ja pienimmillään päivällä. Talvella melatoniinin tuotanto on hieman suurempaa kuin kesällä. Se toimii eräänlaisena pimeän signaalina. Melatoniini välittää elimistölle tiedon sekä vuorokauden valoisan ja pimeän että mahdollisesti myös vuodenaikojen vaihdoksista. Melatoniini voitaisiin tämän takia osuvimmin nimetä joko yöhormoniksi tai talvihormoniksi.

Timo Partonen