Myös Kiinassa kohtuujuominen vähentää kuolleisuutta

Laajaa julkisuutta saanut tieto, että alkoholin kohtuunauttiminen suojaa ennenaikaiselta kuolemalta, on saanut myös kiinalaiset tutkijat liikkeelle. Kiinalais-amerikkalaisessa tutkimuksessa kysyttiin yli 18 200 kiinalaisen miehen alkoholinkäyttötapoja ja selvitettiin, miten miesten kävi lähes kolmen vuoden seurannan aikana. Tutkittavat olivat 45-64-vuotiaita.

Robert Paul

Kattavampi hepatiitti B -rokote

Nykyisin käytössä olevilla hepatiitti B -rokotteilla rokotetuista 10-15 % jää vaille riittävää suojaa. Pääasiallisesti geneettisistä syistä osa ihmisistä on kyvyttömiä kehittämään immuunivastetta rokotteen sisältämälle, viruksen pinnasta peräisin olevalle S-antigeenille. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että koe-eläimille kehittyy immuunivaste kahta muuta viruksen pinnan antigeenia kohtaan (pre-S1 ja pre-S2) geneettisestä taustastaan riippumatta.

Matti Viljanen

Käärme vessassa

Sanotaan, että ammatti vaikuttaa ihmiseen. Kirurgeista kehittyy ihmisinä terävän leikkaavia, filosofit täyttyvät ajatuksilla, lakimiehistä tulee entistä pedanttisempia ja niin edelleen. Mitenkähän on psykiatrien laita?

Pentti Huovinen

Nuoruustyypin diabeteksen komplikaatiot Eurodiab IDDM -tutkimuksessa

Nuoruustyypin diabeteksen mikrovaskulaaristen ja akuuttien komplikaatioiden yleisyyttä selviteltiin Eurodiab-tutkimuksessa, johon osallistui 3 250 potilasta 16:sta Euroopan maasta. Normaali HbA1C-arvo todettiin 16 %:lla potilaista. Albumiinin eritysnopeus oli lisääntynyt alle viisi vuotta diabetesta sairastaneista potilaista 19,3 %:lla, koko aineistossa 30,6 %:lla. Retinopatian esiintyvyys oli koko aineistossa 46 % ja 20 vuotta tai kauemmin sairastaneilla 82 %. Merkkinä autonomisesta neuropatiasta 5,9 %:lla potilaista oli posturaalista hypotensiota ja 19,3 %:lla epänormaali sykkeen vaste seisomaan noustessa. Tutkimusta edeltäneen vuoden aikana 32,2 %:lla potilaista oli ollut yksi tai useampi vaikea hypoglykemiaepisodi ja 8,6 % potilaista oli joutunut sairaalaan ketoasidoosin vuoksi. Mikrovaskulaariset ja akuutit komplikaatiot lisääntyivät diabeteksen keston myötä ja glukoositasapainon huonontuessa. Mikroalbuminuria ilmaantui retinopatiaa sairastaville matalammilla diastolisen verenpaineen arvoilla kuin potilaille, joiden silmänpohjissa ei todettu muutoksia. Verenpaineen hoito olisikin todennäköisesti syytä aloittaa herkästi potilaille, joilla todetaan retinopatia.

Marika Kylliäinen, Pertti Ebeling, Veikko Koivisto

Verenpainelääkityksen kustannuksissa potilas- ja lääkäriryhmäkohtaisia eroja

Kansaneläkelaitoksen reseptitiedoston avulla tarkasteltiin avohoitolääkärien noudattamaa kohonneen verenpaineen lääkehoitokäytäntöä sekä siitä aiheutuvia kustannuksia. Aineiston potilaiden verenpainelääkitys maksoi keskimäärin 1 713 markkaa vuodessa. Miespotilaiden lääkitys oli vuodessa keskimäärin 300 markkaa kalliimpaa kuin naisten. Ero johtui ACE:n estäjien ja kalsiuminestäjien käytön suhteellisesta yleisyydestä etenkin työikäisten miespotilaiden hoidossa. Beetasalpaajat ja diureetit olivat naisten eniten käyttämiä lääkeryhmiä. Kalleinta lääkitystä määräsivät usein erikoislääkärit, erityisesti sisätautilääkärit.

Jaana Martikainen, Timo Klaukka, Pekka Koivisto, Sinikka Rajaniemi

Kraniosynostoosin leikkaushoito tehtävä riittävän varhain

Kraniosynostoosi on sairaus, jossa lapsen kallon saumat alkavat luutua yhteen liian aikaisin jo ennen syntymää. Suotuisan psyykkisen kehityksen varmistamiseksi suurimmalle osalle potilaista tehdään saumojen avausleikkaus ensimmäisten elinkuukausien aikana. Tampereella tehdyssä selvityksessä todettiin, että leikkauksen jälkeen tutkittavien älyllinen suoriutumiskyky lapsuudessa ja nuoruudessa oli vähintään yhtä hyvä kuin vastaavan normaaliväestön. Heidän saamansa tulokset ei-kielellisissä testeissä olivat selvästi paremmat kuin kielellisissä. Tässä tutkimuksessa todettiin, että mitä nuorempana kallonsaumojen avausleikkaus oli tehty, sitä paremmin tutkittava suoriutui älykkyystestissä.

Johanna Multanen, Jaana Roviola-Lehtonen, Marjatta Vanhalakka-Ruoho, Pirkko Nieminen, Eero Somppi

Kuka lohduttaisi Nyytiä? - lapsuusiän masennuksen tunnistaminen

Masennus oireyhtymänä tai mielenterveyden häiriönä on pohjimmiltaan samanlainen lapsilla kuin aikuisilla. Keskeisinä oireina ovat mielialan lasku sekä mielenkiinnon ja mielihyvän menetys. Lapsen mahdollisuus ja tapa eritellä ja ilmaista tunnetilojaan ja tarpeitaan kuitenkin vaihtelee iästä, kehitysasteesta sekä vuorovaikutuksellisista ja kognitiivisista taidoista riippuen. Lapsen masennus ilmenee kullekin ikäkaudelle tyypillisin oirein, joiden selville saamiseksi olisi osattava keskustella lapsen kanssa hänen kehitystasoonsa sopivin sanoin. Masentuneilta lapsilta on muistettava - ja uskallettava - kysyä myös itsetuhoisista ajatuksista ja teoista. Masennuksen nonverbaalisia oireita voidaan arvioida tarkkailemalla lapsen olemusta ja käyttäytymistä eri tilanteissa, erityisesti vanhempien seurassa. Niin masennuksen arvioinnissa kuin hoitoa suunniteltaessakin yhteistyö vanhempien kanssa on ensiarvoisen tärkeää.

Kaija Puura, Tuula Tamminen

Kirkasvalohoidostako apu vanhuspotilaiden unihäiriöihin ja levottomuuteen?

Kirkasvalohoidon vaikutuksia vanhuksiin ryhdyttiin tutkimaan 1990-luvun alkupuolella, kun hoidon suotuisat vaikutukset talvisin toistuvan masennustilan hoidossa olivat käyneet selviksi. Tutkimus on kohdistunut psykiatristen vanhuspotilaiden uni- ja vuorokausirytmin häiriöiden sekä käyttäytymishäiriöiden hoitoon. Öisin vaeltavat, päivisin nukkuvat, ajoittain agitoituneet ja sekavat potilaat aiheuttavat ongelmia niin kotihoidossa kuin laitosoloissakin. Alustavien tutkimusten mukaan kirkasvalohoito saattaa olla uusi lääkkeetön vaihtoehto tällaisten vanhuspotilaiden hoidossa. Lisätutkimukset ovat kuitenkin tarpeen, sillä hoitoaikoja olisi syytä lyhentää ja hoitokertoja harventaa, jotta hoitomyöntyvyys paranisi.

Katri Korpinen, Curt West, Taina Hammaren, Björn Appelberg

Manipulaatiohoidot viranomaisten näkökulmasta

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus valvoo yhdessä lääninhallitusten kanssa terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattitoimintaa. Valvonta tapahtuu viranomaiselle tehtyjen ilmoitusten kantelujen ja muunlaisten yhteydenottojen perusteella, ja nämä yleensä koskevat jonkun tietyn terveydenhuollon ammattihenkilön toimintaa ja antamaa hoitoa. Manipulaatiohoitojakin tarkasteltaessa on siten olennaista niitä antavien ammattilaisten koulutus ja siihen perustuva kelpoisuus ja oikeus manipulaatiohoitojen antamiseen.

Antti Marttila

Kohti savutonta sairaalaa

Sairaalan savuttomuutta pidetään periaatteessa myönteisenä tavoitteena. Keski-Suomen keskussairaalan henkilökunnalle ja potilaille tehdyssä mielipidekyselyssä sairaalalta toivottiin aktiivista tukea potilaiden ja henkilökunnan tupakastavieroitukseen. Tupakointikielto sairaalassa sai eniten kannatusta tupakoimattomilta vastaajilta ja lääkäreiltä.

Jaana Perttunen, Marja Kyrö

Kollegiaalisuus tutkijalääkärin työssä

Kollegiaalisuus on tuttu käsite, mutta sen tarkkaa merkityssisältöä ei monikaan tule pohtineeksi. Kuitenkin se vaikuttaa lääkärin työssä päivittäin. Tutkijan työssä kollegiaalisuudella on erityinen merkitys, koska nykyään tuskin yhtään tutkimusprojektia kyetään toteuttamaan ilman hyvin toimivan ryhmän yhteistä panosta. Keskinäinen kunnioitus, vastuun tasapuolinen jakaminen ja rakentava vuorovaikutus ovat aidon kollegiaalisuuden aineksia.

Ari L. J. Harjula

N-metyyli-D-aspartaattireseptoriantagonistien hermotoksiset ominaisuudet

N-metyyli-D-aspartaattireseptori (NMDA-reseptori) toimii yhtenä eksitatoristen aminohappojen, kuten glutamaatin, sitoutumiskohtana aivoissa. NMDA-reseptorien toimintaa salpaavien yhdisteiden on todettu suojelevan eksitotoksiselta (esim. aivoiskemian, hypoglykemian tai status epileptikuksen aiheuttamalta) hermosoluvauriolta. Tästä syystä NMDA-reseptorin antagonisteja pidetään potentiaalisina terapeuttisina aineina. Niiden kliinisen käytön esteenä on kuitenkin niiden toksisuus: eläinkokeissa ne aiheuttavat hyperaktiivisen, psykoosinkaltaisen käytöshäiriön ja vaurioittavat hermosoluja aivojen posteriorisessa cingulaarisessa ja retrospleenisessa kuorikerroksessa.

Riitta Näkki

Ohutneulanäyte ja kuvantamismenetelmät pään ja kaulan alueen kasvainten tutkimisessa

Pään ja kaulan alueella esiintyvistä ihon tai limakalvon alaisista epäselvistä kyhmyistä ei tule suoraan ottaa koepalaa, vaan muutoksen luonne tulisi selvittää ennen toimenpidettä niin pitkälle kuin mahdollista. Esimerkiksi usein leukakulmassa tuntuvan korvasylkirauhasen kasvaimen poisto vaatii vähintään rauhasen pintaosan leikkauksen kasvohermoa myötäillen. Ellei näin menetellä, on hyvänlaatuisenkin kasvaimen uusiutumistaipumus suuri. Mikäli kyhmy on pään ja kaulan alueen kasvaimen etäpesäke, tulisi samalla suorittaa laajempi kaulan alueen imusolmukkeiden poistoleikkaus.

Timo Atula

Kohdunrungonsyövän ja munasarjasyövän seulonta

Suomalaiseen naisväestöön jo pitkään kohdistuneiden seulontaprojektien (kohdunkaulansyöpä, rintasyöpä) lisäksi - ja näiden seulontojen suotuisten tulosten innoittamana - on paljon pohdittu terveen väestön seulontaa myös muiden syöpien osalta. Tässä tutkimuksessa on arvioitu muutamia kohdunrungonsyövän ja munasarjasyövän seulontaan ehdotettuja varhaisdiagnostiikkaan tähtääviä menetelmiä. Seulontatestin toimivuus eli se, että sen avulla löydetään syöpiä tai niiden esiasteita eikä vääriä positiivisia ole liikaa, on tietenkin edellytys seulonnan lopulliseen päämäärään eli kyseisen syövän aiheuttaman kuolleisuuden pienenemiseen pyrittäessä.

Maarit Vuento

Mononukleaariset fagosyytit ja Yersinian aiheuttama reaktiivinen niveltulehduksen patogeneesi

Reaktiivinen niveltulehdus syntyy suolistotulehduksen tai klamydian aiheuttaman sukupuolitaudin jälkitautina. Artriitti kehittyy 2-3 viikkoa primaari-infektion jälkeen. Nivelien valkosoluista löytyy limakalvolta kulkeutuneita bakteerien osia, jotka todennäköisesti laukaisevat taudin. Yleensä reaktiivinen niveltulehdus paranee muutaman kuukauden kuluessa, mutta suurimmalle osalle jää ajoittaisia vaivoja ja n. 10 %:lle kehittyy reumaa muistuttava invalidisoiva tauti. Suomalaisista 14 %:lla on HLA-B27-kudostyyppi, joka reaktiivisen niveltulehduksen lisäksi altistaa selkärankareumalle ja sydämen johtumishäiriöille, mutta toisaalta esimerkiksi suojaa HIV-infektion saaneita taudin nopealta etenemiseltä.

Maarit Wuorela

Suomalaista leptiinitutkimusta

Viime vuosien suurimpia lääketieteen havaintoja lienee leptiiniä eli lihavuusproteiinia koodaavan geenin löytyminen ensin lihavuuteen taipuvaiselta hiirirodulta ja myöhemmin ihmiseltä. Leptiinin puutteen osoitettiin hiirellä olevan yhteydessä lihavuuteen ja leptiinin antamisen osoitettiin laihduttavan hiiriä. Ihmiselläpä asia ei ole niin yksinkertainen, sillä ihmisen obesiteetti on yhteydessä korkeisiin leptiiniarvoihin. Syyksi tähän on esitetty kudosten, lähinnä aivojen, leptiiniresistenssiä.

Robert Paul

Mainio mutta ehdottomasti tuomittava tutkimus nieluinfektion hoidosta

Brittiläinen ryhmä tutki mikrobilääkehoidon vaikutusta nieluinfektion hoidossa. Tutkittavina oli yli 700 potilasta, joista tehtiin kolme potilasryhmää avoimesti satunnaistamalla. Ensimmäisen ryhmän muodostivat potilaat, joille määrättiin heti penisilliini tai erytromysiini, toisen ryhmän potilaille ei annettu mikrobilääkettä, ja kolmannessa ryhmässä potilaille annettiin hoito, jos tauti ei asettunut kolmen päivän kuluessa. Mitään mikrobiologisia diagnostisia tutkimuksia ei tehty, koska tutkijat eivät usko, että sillä olisi mitään vaikutusta hoitopäätökseen - tai että vaikutus toteutuisi toivotulla tavalla!

Pentti Huovinen

Guillain-Barrén oireyhtymän valinnaishoito

Guillain-Barrén oireyhtymän hoidossa on todettu olevan hyötyä sekä plasmafereesistä (plasmanvaihdosta) että suonensisäisestä gammaglobuliinihoidosta. On kuitenkin esitetty, että plasmanvaihdossa neuropatia palaa hetken päästä, kun myeliiniä vastaan hyökkäävät vasta-aineet virkoavat. Gammaglobuliinihoidon heikkoutena on puolestaan pidetty myös relapsiriskiä, jonka suuruus on epävarma, koska gammaglobuliinilla hoidettuja potilaita on tutkittu suhteellisen vähän verrattuna plasmanvaihtopotilaisiin.

Robert Paul

Kokemuksia ihotautilääkärin ja plastiikkakirurgin yhteistyöstä säärihaavojen hoidossa TAYS:n alueella

Suomessa on arviolta jopa 25 000 sääri-haavapotilasta. Säärihaava voi haitata potilaan jokapäiväistä elämää huomattavasti ja yhteiskunnan kannalta se on terveydenhuollon voimavarojen suurkuluttaja. Tässä tutkimuksessa saatiin plastiikkakirurgin suorittamalla ihonsiirrolla ja ihotautilääkärin kontrolloimalla esi- ja jatkohoidolla 76 % säärihaavoista parannetuksi. Seuranta-aika oli keskimäärin 2 vuotta 7 kuukautta. Potilaan tarvitseman ulkopuolisen avun tarve väheni 90 %:sta 41 %:iin.

Marja-Leena Tuomi, Tapani Lähteenmäki, Tero Sisto, Leea Ylitalo

Mielialaa tasoittavien lääkkeiden kliiniset ja farmakologiset ominaisuudet

Litiumia on käytetty vuosikymmeniä kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa, ja sen kliiniset ominaisuudet tunnetaan tässä hyvin. Sillä on kuitenkin paljon sivuvaikutuksia, eikä sen teho aina ole riittävä. Viime vuosina litiumin vaihtoehdoiksi ovat nousseet epilepsialääkkeinä vanhastaan tunnetut karbamatsepiini ja valproaatti. Ainakin osa potilaista on saanut niistä merkittävän avun, ja hyvän siedettävyytensä ansiosta ne joskus sopivat kaksisuuntaisen mielialahäiriön ensisijaiseksikin lääkehoidoksi.

Esa Leinonen, Erkka Syvälahti