Glitatsonien turvallisuutta diabeetikoille on luultua vaikeampi arvioida

Kanadassa tehty tutkimus valottaa glitatsonien ja eritoten rosiglitatsonin turvallisuuskysymystä iäkkäiden aikuisdiabeetikoiden kannalta. Hämmentävintä on ehkä se, että riskiryhmien määrittäminen saattaa olla luultua vaikeampaa. Edelleen pätee Lääkelaitoksen suositus, että potilaan on sovittava oman lääkärinsä kanssa glitatsonin käytöstä. Lääkärin kannalta sopimuksen sisältö ei ainakaan helpottunut kanadalaistutkimuksen jälkeen.

Robert Paul

iPS-soluista edistysaskelia kantasolurintamalle

Kokonaan uudesta tavasta saada aikaan kantasoluja, tai oikeastaan niitä vastaavia iPS-soluja (indusoituja pluripotentteja soluja), raportoidaan nyt ilmestyneessä jo neljännessä aihetta käsittelevässä tutkimuksessa. Sen sijaan, että kantasoluja otettaisiin kiistanalaisista alkioista, näissä tutkimuksissa on käytetty lähtökohtana aikuisen kudosta, ihon fibroblasteja. Soluviljelmässä niihin ujutetaan sarja transkriptiotekijöiden geenejä, joilla solut palautetaan perusmuotoonsa uudelleen ohjelmoituviksi. Tarvittava paketti sisältää neljä faktorigeeniä, joista yksi on harmillisesti syövän syntymiseen liittyvä Myc. iPSien on osoitettu olevat ominaisuuksiltaan kantasoluja mm. näyttämällä niiden kykynevän muodostamaan teratoomia eli kantasoluperäisiä kasvaimia

Heikki Arvilommi

Päivystysprosessin tarkastelu tuo apua päivystyspoliklinikan ruuhkiin

Päivystyspoliklinikoiden ruuhkautuminen on yleinen ongelma, jonka kustannustehokasta hallintaa hankaloittaa päivystyksen kuormituksen vaihtelu. Kuormitukseen vaikuttaa kuitenkin joukko säännönmukaisuuksia, joiden tunnistaminen helpottaa toiminnan suunnittelua.

Juho Mattila, Tuula Granfelt, Veli-Pekka Harjola, Leif Holmlund, Arja Koskinen, Eija Mustonen, Mika Paloheimo, Sinikka Pohjola-Sintonen

Sattumaa vai harkintaa - lääkärien erikoisalavalintaan vaikuttavat tekijät

Tavoitteena oli selvittää eri tekijöiden merkitystä erikoisalaa valittaessa. Samalla analysoitiin, onko näissä tekijöissä eroa eri sukupuolta olevien lääkärien, terveyskeskus- ja sairaalalääkärien sekä nuorempien ja vanhempien lääkärien välillä.

Harri Hyppölä, Teppo Heikkilä, Esko Kumpusalo, Irma Virjo, Mauri Isokoski, Hannu Halila, Santero Kujala, Jukka Vänskä, Kari Mattila

Marinesco-Sjögrenin oireyhtymän geenitausta

Marinesco-Sjögrenin oireyhtymä (MSS) on varhaisella lapsuusiällä alkava harvinainen peittyvästi periytyvä sairaus. MSS:n pääoireita ovat pikkuaivojen surkastumisesta johtuva ataksia, kaihi, lihasheikkous sekä liikunnallisen ja älyllisen suorituskyvyn heikkeneminen. Potilailla voi lisäksi esiintyä mm. hypogonadismia, luustomuutoksia, karsastusta sekä lyhyt aikuispituus. Harvinaisten, yhden perintötekijän aiheuttamien sairauksien tutkiminen voi olla apuna yleisempien keskushermostoa rappeuttavien sairauksien tautimekanismien selvittämistyössä.

Anna-Kaisa Anttonen

Ihmiskudosten alfa4-ketjuiset laminiinit ja syöpä

Tyvikalvot ovat soluväliaineen erilaistuneita osia, jotka sijaitsevat solukerrosten ja tiettyjen yksittäisten solujen välittömässä läheisyydessä. Ne tukevat kudosten rakennetta ja vaikuttavat solujen toimintaan solujen pintareseptorien välityksellä. Laminiinit kuuluvat tyvikalvojen päärakenneosiin. Tämän tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena oli selvittää vähiten tunnettujen laminiinien, alfa4-ketjuja sisältävien laminiinien, esiintymistä ihmiskudoksissa.

Noora Vainionpää

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030