1. Lääkärilehti
  2. Tieteessä
  3. Lääkärien arviot potilastietojärjestelmistä ovat parantuneet hieman
Alkuperäis­tutkimus 34/2018 vsk 73 s. 1814 - 1819

Lääkärien arviot potilastietojärjestelmistä ovat parantuneet hieman

LÄHTÖKOHDAT: Lääkärien arvioita potilastietojärjestelmistä on kartoitettu vuosina 2010 ja 2014. Tämä tutkimus jatkaa seurantaa ja tarkastelee lisäksi organisaatioiden välistä tiedonkulkua.

MENETELMÄT: Sähköinen kyselylomake lähetettiin keväällä 2017 alle 65-vuotiaille Suomessa asuville lääkäreille. Potilastietojärjestelmiä arvioitiin kouluarvosanoin (4–10) ja tiedonkulkua seitsemän väittämän avulla.

TULOKSET: Arvosanojen keskiarvo oli parantunut edelliseen tutkimukseen verrattuna; sairaaloissa työskentelevien lääkärien antamat arvosanat olivat korkeampia kuin aiemmin. Tietojen saatavuus toisesta organisaatiosta koettiin edelleen heikoksi lukuun ottamatta laboratorio- ja radiologisia tuloksia. Tilanne ei ole juuri parantunut vuodesta 2014, vaikka Kanta-palvelut ovat tulleet laajalti käyttöön.

PÄÄTELMÄT: Potilastietojärjestelmissä on havaittavissa pientä parannusta. Kehittämistyötä on kuitenkin jatkettava ja potilastietojen saatavuutta sujuvoitettava, jotta terveydenhuoltojärjestelmä toimii tehokkaasti, erityisesti tulevan sote-uudistuksen jälkeen.

Lääkärien arviot potilastietojärjestelmistä ovat parantuneet hieman Kuva 1 / 5
         

Potilastietojärjestelmien käyttöönoton tavoitteena on ollut potilaan hoidon laadun parantaminen, työnteon tukeminen ja sujuvoittaminen, tiedonkulun helpottaminen sekä potilasturvallisuuden parantaminen (11 Goldschmidt, P. G. HIT and MIS: Implications of health information technology and medical information systems. Communications of the ACM 2005;48:69–74.,22 Pereira R, Duarte J, Salazar M, Santos M, Abelha A, Machado J. Usability of an electronic health record. International Conference on Industrial Engineering and Engineering Management (IEEM) 2012;1568–72.). Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tiedonhallinnan strategia (33 Sosiaali- ja terveysministeriö, Kuntaliitto. Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palvelujen tukena – Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020. (siteerattu 14.11.2017). urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3548-8.) edellyttää, että tietojärjestelmien käyttäjäkokemuksia seurataan säännöllisesti, jotta tavoitteiden saavuttamista voidaan arvioida ja mahdollisia kehityskohteita tunnistaa.

Suomessa lääkärikunnan kokemuksia potilastietojärjestelmistä on kartoitettu vuosina 2010 ja 2014 (44 Vänskä J, Viitanen J, Hyppönen H ym. Lääkärien arviot potilastietojärjestelmistä kriittisiä. Suom Lääkäril 2010;65:4177–83.,55 Vänskä J, Vainiomäki S, Kaipio J, Hyppönen H, Reponen J, Lääveri T. Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä 2014: käyttäjäkokemuksissa ei merkittäviä muutoksia. Suom Lääkäril 2014:69:3351–8.). Lääkärit ovat olleet arvioissaan melko kriittisiä, ja kokonaisarvosana järjestelmille on ollut molempina vuosina alle 7 (asteikolla 4–10). Tuotemerkkikohtaiset arvosanat ovat vaihdelleet paljon.

Tietojen saamiseen toisesta organisaatiosta koetaan kuluvan liikaa aikaa.

Aiemmissa tutkimuksissa tunnistettuja hyvin toimivia ominaisuuksia ja kehittämiskohteita on välitetty tietojärjestelmien hankintaorganisaatioille, tietojärjestelmätoimittajille ja sähköisiä palveluja rakentaville viranomaisille (mm. THL, STM). Vuoden 2014 tulosten perusteella kehittämistyön keskiöön nostettiin tiedonkulun sujuvoittaminen terveydenhuollon eri organisaatioiden välillä (55 Vänskä J, Vainiomäki S, Kaipio J, Hyppönen H, Reponen J, Lääveri T. Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä 2014: käyttäjäkokemuksissa ei merkittäviä muutoksia. Suom Lääkäril 2014:69:3351–8.).

Toimiva tiedonkulku voi vähentää kustannuksia, tehostaa potilaan hoitoa ja parantaa potilasturvallisuutta vähentämällä päällekkäisiä tutkimuksia ja lääkemääräyksiä (66 Walker J, Pan E, Johnston D, Adler-Milstein J, Bates DW, Middleton B. The value of health care information exchange and interoperability. Health Aff (Millwood) 2005;suppl web exclusives:W5–10–W5–18.). Se on myös suorassa yhteydessä järjestelmien loppukäyttäjien tyytyväisyyteen (77 Unni P, Staes C, Weeks H ym. Why aren’t they happy? An analysis of end-user satisfaction with electronic health records. AMIA Annu Symp Proc 2016;2026–35.). Tulevan terveydenhuoltojärjestelmän uudistuksen näkökulmasta sujuva organisaatioiden välinen tiedonkulku on välttämätöntä.

Vuonna 2014 toteutetun tutkimuksen jälkeen on aloitettu Kansallisen potilastiedon arkiston (Kanta) käyttöönottovaihe. Kanta-palvelujen tavoite on koota potilastiedot yhteen tietovarastoon, josta eri käyttäjät voivat niitä hakea oman potilastietojärjestelmänsä kautta. Tarkoituksena on helpottaa potilastiedon siirtämistä organisaatiosta toiseen valtakunnallisesti ja tuoda hoitavalle taholle näkyviin tiedot muualla annetusta hoidosta, tehdyistä tutkimuksista sekä tulevaisuudessa myös ajantasaisesta lääkityksestä, ellei asiakas ole sitä kieltänyt (88 Kelan Kanta palvelut, THL. Kansallinen terveysarkisto (Kanta). (siteerattu 14.11.2017). www.kanta.fi).

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan lääkärien kokonaisarvioita sähköisistä potilastietojärjestelmistä työskentelysektoreittain ja järjestelmäkohtaisesti sekä tutkitaan arvioissa tapahtunutta kehitystä vuosien 2010, 2014 ja 2017 välillä. Lisäksi tarkastellaan, onko organisaatioiden välinen tiedonkulku sujuvoitunut vuoden 2014 jälkeen. Tutkimus on tehty yhteistyössä Suomen Lääkäriliiton, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Oulun yliopiston ja Aalto-yliopiston kanssa. Tutkimus on osa THL:n STePS-hanketta, jonka tavoitteena on kerätä tietoa Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluiden kehittämisen tueksi.

Aineisto ja menetelmät

Tutkimusaineisto kerättiin huhtikuussa 2017 hyödyntäen aiemmissa kyselyissä käytettyjä kysymyksiä (44 Vänskä J, Viitanen J, Hyppönen H ym. Lääkärien arviot potilastietojärjestelmistä kriittisiä. Suom Lääkäril 2010;65:4177–83.,55 Vänskä J, Vainiomäki S, Kaipio J, Hyppönen H, Reponen J, Lääveri T. Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä 2014: käyttäjäkokemuksissa ei merkittäviä muutoksia. Suom Lääkäril 2014:69:3351–8.) (https://www.laakariliitto.fi/site/assets/files/1266/lomake_laakarit_2017.pdf). Linkki tutkimukseen lähetettiin sähköpostitse. Osoitteet poimittiin Lääkäriliiton rekisteristä. Kohdejoukkoon kuuluivat potilastyötä tekevät alle 65-vuotiaat laillistetut lääkärit, jotka asuivat Suomessa. Rekisteristä ei pystytty rajaamaan pois lääkäreitä, jotka eivät tee potilastyötä, joten jouduimme lähettämään kyselyn kaikille muut kriteerit täyttäville lääkäreille (n = 19 627). Tästä joukosta saatavissa oli 93 %:n (n = 18 326) sähköpostiosoite.

Kyselyyn vastasi 4 018 lääkäriä. Vastaajajoukon edustavuutta tarkasteltiin vertaamalla vastanneiden jakaumia taustamuuttujittain kohdejoukon vastaaviin jakaumiin. Vastanneet erosivat suhteessa kohdejoukkoon hyvin samansuuntaisesti kuin vuonna 2014 (55 Vänskä J, Vainiomäki S, Kaipio J, Hyppönen H, Reponen J, Lääveri T. Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä 2014: käyttäjäkokemuksissa ei merkittäviä muutoksia. Suom Lääkäril 2014:69:3351–8.): Vastaajat olivat hieman vanhempia kuin kohdejoukko, useammin naisia ja erikoistuneita. Erityisvastuualueittain vastanneiden ja kohdejoukon välillä ei juuri ollut eroja (taulukko 1).

Tuloksia verrattiin vuosien 2010 (n = 3 929) ja 2014 (n = 3 781) tutkimuksiin, joista tarkemmat kuvaukset on julkaistu aiemmin (44 Vänskä J, Viitanen J, Hyppönen H ym. Lääkärien arviot potilastietojärjestelmistä kriittisiä. Suom Lääkäril 2010;65:4177–83.,55 Vänskä J, Vainiomäki S, Kaipio J, Hyppönen H, Reponen J, Lääveri T. Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä 2014: käyttäjäkokemuksissa ei merkittäviä muutoksia. Suom Lääkäril 2014:69:3351–8.). Vuonna 2014 yhteensä 44 vastaajaa ja vuonna 2017 vastaavasti 48 vastaajaa ilmoitti, etteivät tee potilastyötä lainkaan. Heidät on poistettu analyyseistä. Vuonna 2010 kysymystä ei ollut. Kysymysten muotoilua oli joiltain osin muutettu. Muutoksen tarkastelussa käytettiin vain niitä kysymyksiä, jotka olivat säilyneet samanlaisina.

Potilastiedon arkiston käyttö vaihtelee sektoreittain.

Vastaajat arvioivat pääasiallisesti käyttämäänsä potilastietojärjestelmää kouluarvosanoin (4–10). Tiedonkulkua organisaatioiden välillä arvioitiin seitsemällä väittämällä, joissa pyydettiin arvioimaan kuinka hyvin vastaajan pääasiallisesti käyttämä tietojärjestelmä tukee lääkärin työtä (vastausvaihtoehdot "Täysin samaa mieltä", "Jokseenkin samaa mieltä", "Ei samaa, eikä eri mieltä", "Jokseenkin eri mieltä" ja "Täysin eri mieltä") ja yhteistyötä sekä tiedonkulkua eri organisaatioissa toimivien lääkärien välillä (vastausvaihtoehdot "Erittäin hyvin", "Melko hyvin", "Ei hyvin, eikä huonosti", "Melko huonosti" ja "Erittäin huonosti").

Kanta-palveluiden käyttöä tiedusteltiin kysymyksellä "Missä määrin käytät seuraavia tapoja hakea potilastietoa toisesta organisaatiosta?". Vastausvaihtoehdot olivat "Päivittäin", "Viikoittain", "Harvemmin" ja "En lainkaan".

Työskentelysektorit oli jaettu sairaalaan, terveyskeskukseen ja yksityiseen/muuhun sektoriin. Vuonna 2017 noin 80 % yksityisen/muun sektorin vastaajista työskenteli yksityisellä sektorilla; "muu" osuus koostuu yliopiston (2 %), valtion (6 %) ja kuntien työntekijöistä (10 %), pois lukien kunnalliset sairaalat ja terveyskeskukset.

Tilastolliset menetelmät

Kouluarvosanoista laskettiin sektori- ja tuotemerkkikohtaiset keskiarvot. Keskiarvojen välisiä eroja tietojärjestelmissä eri muuttujittain sekä muutosta tutkimusvuosien välillä testattiin varianssianalyysin avulla. Tarkempaan ryhmien välisten erojen tarkasteluun käytettiin post hoc -testiä (Bonferroni, Dunnett T3).

Tiedonkulkua kuvaavien väittämien tarkastelussa yhdistettiin vastausvaihtoehdot "Täysin samaa mieltä" ja "Jokseenkin samaa mieltä" sekä "Erittäin hyvin" ja "Melko hyvin". Väittämistä esitetään prosenttijakaumat. Yli 10 prosenttiyksikön muutosta eri vuosien välillä pidettiin huomionarvoisena muutoksena.

Analyysit tehtiin IBM SPSS Statistics -ohjelman versiolla 24.

Tulokset

Vuonna 2017 kyselyyn vastanneista (n = 4 018) 64 % oli naisia ja 67 % erikoistuneita. Avohoidossa, poliklinikalla tai vastaanotolla työskenteli 67 %, vuodeosastolla 12 % ja muissa toimipisteissä 21 % vastaajista. Yhteen kliiniseen järjestelmään kirjautui päivittäin 31 %, kahteen 28 %, ja kolmeen tai useampaan 39 % vastaajista. Kolme neljästä oli käyttänyt tutkimuksessa arvioimaansa, pääasiallisesti käyttämäänsä potilastietojärjestelmää yli 3 vuotta.

Vasta noin 50 % potilaista on antanut suostumuksen tietojensa näyttämiseen Kanta-palvelussa.

Kouluarvosanojen kokonaiskeskiarvo parani tilastollisesti merkitsevästi vuosien 2014 ja 2017 välillä. Sairaaloissa käytössä olevien potilastietojärjestelmien keskiarvo saavutti terveyskeskusten tietojärjestelmien tason. Yksityisen/muun sektorin keskiarvo oli edelleen korkein (taulukko 2).

Tuotemerkkien välillä oli edelleen selviä eroja. Sairaaloissa käytössä olevista tuotemerkeistä Effican, ESKO-Oberonin ja Uranuksen keskiarvot olivat kohentuneet tilastollisesti merkitsevästi vuosien 2014 ja 2017 välillä (taulukko 3Taulukko 1. Tutkimuksen kohdejoukon ja tutkimukseen vastanneiden jakaumat taustamuuttujittain.). Terveyskeskusten tuotemerkeistä Effican arvosana parani hieman vuodesta 2014, mutta ei vielä saavuttanut vuoden 2010 tasoa. Yksityissektorin järjestelmäkohtaiset keskiarvot raportoidaan erillisessä artikkelissa.

Tiedonkulkua eri organisaatioiden välillä koskevista väittämistä (taulukko 4) yhdessä ("Tietojärjestelmät auttavat estämään päällekkäisten tutkimusten tekemistä") täysin tai melko samaa mieltä olevien osuus oli pienentynyt yli 10 prosenttiyksikköä. Lähes 10 prosenttiyksikön parannus oli tapahtunut väittämässä "Tieto muissa organisaatioissa määrätyistä lääkkeistä on helposti saatavilla". Tämä tulos oli kuitenkin rajatapaus asettamaamme tasoon (10 prosenttiyksikön muutos) nähden.

Vain joka kuudes lääkäri koki järjestelmien tukevan yhteistyötä ja tiedonkulkua eri organisaatioissa toimivien lääkärien välillä erittäin tai melko hyvin. Tässä ei ollut tapahtunut muutosta vuoden 2014 tutkimukseen verrattuna.

Kanta-palvelun käyttöä tarkasteltiin sektoreittain. Palvelun päivittäinen käyttö oli yleisintä terveyskeskuksissa (taulukko 5).

Pohdinta

Lääkärien tyytyväisyys potilastietojärjestelmiin on parantunut hieman vuosien 2014 ja 2017 välillä. Arviot ovat kuitenkin edelleen varsin kriittisiä ja kouluarvosanan keskiarvo jää alle seitsemän. Tuotemerkkikohtaisten arvosanojen välillä on laajaa vaihtelua, ja parhaat järjestelmät saivat arvosanakseen selvästi yli 7 (ESKO-Oberon, Mediatri, Graafinen Finstar). Suuri osa kokonaisarvosanan muutoksesta selittyy sairaaloissa käytössä olevien potilastietojärjestelmien saamien arvosanojen ja erityisesti Effican, ESKO-Oberonin ja Uranuksen arvosanojen parantumisella. Sairaaloiden potilastietojärjestelmät saamat arviot ovat saavuttaneet terveyskeskusten järjestelmien tason. Yksityisen/muun sektorin järjestelmät saivat edelleen ryhmänä keskimäärin parhaan arvosanan.

Vuoden 2014 tutkimuksessa yhdeksi merkittävimmistä kehityskohteista nousi tiedonkulun parantaminen organisaatioiden välillä (55 Vänskä J, Vainiomäki S, Kaipio J, Hyppönen H, Reponen J, Lääveri T. Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä 2014: käyttäjäkokemuksissa ei merkittäviä muutoksia. Suom Lääkäril 2014:69:3351–8.). Kysyttäessä, miten hyvin tietojärjestelmät tukevat yhteistyöstä ja tiedonkulkua eri organisaatioissa toimivien lääkärien välillä, arviot olivat edelleen kriittisiä, eivätkä ole muuttuneet vuodesta 2014.

Kehittämistyötä on tehtävä vielä runsaasti.

Kanta-palvelujen Potilastiedon arkisto on ollut laajassa käytössä julkisella sektorilla vuodesta 2015 ja yksityisellä vuoden 2017 alusta, mutta edelleen tietojen saamiseen toisesta organisaatiosta koetaan kuluvan liikaa aikaa. Potilastietojen kattavuuteen, ajantasaisuuteen ja luotettavuuteen tyytyväisten määrä on vähäinen. Vaikuttaisi siltä, että Potilastiedon arkisto ei vielä ole onnistunut helpottamaan kliinisessä päätöksenteossa tarvittavan tiedon saatavuutta.

Laboratorio- ja kuvantamistutkimusten tulosten saatavuuteen ollaan kohtuullisen tyytyväisiä. Kuvantamisen tuloksia ei tarkastella Potilastiedon arkistosta, vaan ne ovat julkisella sektorilla saatavissa alueellisista yhteisrekistereistä (99 Reponen J, Kangas M, Hämäläinen P, Keränen N. Tieto- ja viestintäteknologian käyttö terveydenhuollossa vuonna 2014. Tilanne ja kehityksen suunta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 12/2015.), joiden käyttö on ollut jo pitkään vakiintunutta. Tuloksia haetaan muista alueen yksiköistä usein samalla käyttöliittymällä kuin oman organisaation tietoja, joten toimintamalli on käyttäjille sujuva. Sen sijaan muuta potilastietoa ei ole kaikissa sairaanhoitopiireissä saatavilla yhteisrekisteristä, vaan esimerkiksi aluerekisterissä olevan potilaskertomustekstin näkeminen vaatii erillisen järjestelmän käyttöä (99 Reponen J, Kangas M, Hämäläinen P, Keränen N. Tieto- ja viestintäteknologian käyttö terveydenhuollossa vuonna 2014. Tilanne ja kehityksen suunta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 12/2015.).

Arviot siitä, auttavatko tietojärjestelmät estämään päällekkäisiä tutkimuksia, ovat muuttuneet kielteiseen suuntaan. Koska tutkimustulosten saatavuus itsessään ei ole huonontunut seuranta-aikana, löydös liittynee joko tulosten haun koettuun työläyteen tai päätöksenteon tuen puuttumiseen tilanteissa, joissa tutkimus on jo tehty jossain muualla. On myös mahdollista, että tuloksen taustalla ovat lisääntyneet odotukset päällekkäisten tutkimusten vähentämisestä.

Lue myös

Joka kuudes oli sitä mieltä, että tieto muissa organisaatioissa määrätyistä lääkkeistä on hyvin saatavilla. Tässä on nähtävissä pientä parannusta vuodesta 2014, mutta valtaosan mielestä tilanne on edelleen huono. Sähköinen resepti on ollut laajassa käytössä etenkin julkisella sektorilla jo vuosia, joten nykyisellään Reseptikeskuksen reseptilistaus ei vaikuta tuoneen toivottua ratkaisua lääkitystiedon saatavuuden ongelmiin. Vuoden 2020 jälkeen Reseptikeskukseen on suunniteltu tallennettavaksi nykyisen reseptilistauksen lisäksi potilaan ajankohtainen avohoitolääkitys rakenteisine annostelutietoineen (1010 Nurmi H. Lääkitystiedot haltuun. Kansallinen lääkityslista asianmukaisen lääkehoidon tukena. (siteerattu 22.11.2017). www.slideshare.net/THLfi/harri-nurmi-thl-lkitystiedot-haltuun). Jää nähtäväksi, auttaako se tuottamaan riittävän kokonaiskuvan potilaan kokonaislääkityksestä.

Potilastiedon arkiston käyttö vaihtelee sektoreittain. Terveyskeskusten ja yksityisen/muun sektorin lääkärit käyttävät potilastiedon arkistoa eniten. Erot sairaala- ja terveyskeskusvastaajien välillä saattavat johtua erilaisista tarpeista liittyen eroihin potilaskäyntien syissä sekä käyntien taajuudessa (episodimaisuus vs. toistuvat käynnit). Perusterveydenhuollossa Kanta on tuonut mahdollisuuden saada koostetietoa aiemmasta potilashistoriasta alueilla, joilla alueelliset yhteisrekisterit eivät ole käytössä. Yksityisellä sektorilla ei tähän asti ole juurikaan ollut mahdollisuutta käyttää julkisen puolen sähköisiä potilastietorekistereitä, joten lainsäädännön velvoittamana Kanta on tuonut heille uuden palvelun. Tosin yksityissektorilla Potilastiedon arkisto oli tutkimushetkellä vasta käyttöönottovaiheessa, mikä on varmasti vaikuttanut tutkimuksen tuloksiin. Lisäksi potilastiedon arkistossa olevien tietojen hyödynnettävyyteen vaikuttaa se, että toistaiseksi vasta noin 50 % potilaista on antanut suostumuksen tietojensa näyttämiseen Kanta-palvelussa (1111 Kelan Kanta-palvelut, THL. Kansallinen terveysarkisto (Kanta). Tilastot. www.kanta.fi/fi/web/ammattilaisille/tilastot).

Tutkimuksen heikkoudet ja vahvuudet

Tutkimuksen haasteina olivat sähköiseen kyselyyn liittyvä kato ja matala vastausaktiivisuus. Sähköisissä kyselyissä aiheutuu tyypillisesti jonkin verran katoa siksi, että osa sähköpostiosoitteista on vanhentuneita, ne eivät ole aktiivisessa käytössä tai postitus on pysähtynyt organisaation palomuuriin (1212 Lohr S. Coverage and sampling. Kirjassa: De Leeuw E, Hox J, Dillman D, toim. International handbook of survey methodology. New York: Taylor & Francis Group LLC 2008;97–112.). Kohdejoukosta 7 %:n sähköpostiosoite ei ollut saatavilla. Tässä joukossa oli hieman enemmän vanhempia lääkäreitä. Lisähaasteena oli se, että emme pystyneet erottelemaan kohdejoukosta lääkäreitä, jotka eivät tee potilastyötä ja joille kysely ei siten ollut merkityksellinen. Tästä syystä emme myöskään pysty suoraan laskemaan vastausprosenttia. Arviomme mukaan aineisto edustaa noin viidennestä kaikista Suomessa asuvista lääkäreistä ja neljännestä kaikista potilastyötä tekevistä lääkäreistä. Vastausaktiivisuus oli samalla tasolla kuin aiemmissa tutkimuksissa (44 Vänskä J, Viitanen J, Hyppönen H ym. Lääkärien arviot potilastietojärjestelmistä kriittisiä. Suom Lääkäril 2010;65:4177–83.,55 Vänskä J, Vainiomäki S, Kaipio J, Hyppönen H, Reponen J, Lääveri T. Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä 2014: käyttäjäkokemuksissa ei merkittäviä muutoksia. Suom Lääkäril 2014:69:3351–8.).

Naiset, erikoistuneet ja vanhemmat lääkärit vastasivat useammin kuin miehet, erikoistumattomat ja nuoremmat. Tarkastelimme ryhmien välisiä eroja tietojärjestelmille annetuissa arvosanoissa arvioidaksemme vastausaktiivisuudessa havaittujen erojen vaikutusta tulosten yleistettävyyteen. Merkittäviä eroja ei havaittu naisten ja miesten tai erikoistuneiden ja erikoistumattomien välillä, joten näiden tekijöiden suhteen tutkimus edustaa varsin hyvin koko perusjoukkoa. Nuoremmat vastaajat olivat kriittisempiä kuin vanhemmat, joten on mahdollista että tutkimuksessa saadut arviot ovat hieman positiivisempia kuin koko lääkärikunnassa. Nuorten kriittisyyteen voivat vaikuttaa sukupolvisidonnaiset odotukset tietojärjestelmien toimivuudesta suhteessa omaan tietotekniikkapääomaan.

Yhteenveto

Lääkärien arvioissa potilastietojärjestelmistä on havaittavissa pientä myönteistä muutosta, mutta kehittämistyötä on tehtävä vielä runsaasti, jotta järjestelmät toimisivat tavoitellulla tavalla. Tämä vaatii järjestelmien tuottajien, tilaajien ja loppukäyttäjien tiivistä yhteistyötä.

Arviot tietojen saamisesta muista organisaatioista ovat yllättävän heikkoja, vaikka edellisen tutkimuksen jälkeen Kanta-palvelut on otettu kattavasti käyttöön julkisella sektorilla, kuten myös isoimmissa yksityissektorin organisaatioissa. Tiedonkulkua tulee edelleen sujuvoittaa. Organisaatioiden välisen tiedonkulun sujuvuus on keskeistä, jotta terveydenhuoltojärjestelmä pystyy toimimaan tehokkaasti sote-uudistuksen jälkeen. Isojen tietojärjestelmäuudistusten hyödyt toteutuvat hitaasti, joten seurantaa on välttämätöntä jatkaa.

Tutkimusta ovat rahoittaneet STM (#112241), Suomen Akatemia STN (#303604) ja Työsuojelurahasto (#116104).

Kirjoittajat
Peppiina Saastamoinen
FT, tutkija
Suomen Lääkäriliitto
peppiina.saastamoinen@laakariliitto.fi
Hannele Hyppönen
FT, tutkimuspäällikkö
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Johanna Kaipio
TkT, tutkijatohtori
Aalto-yliopisto
Tinja Lääveri
LL, kehittämispäällikkö
Oy Apotti Ab
infektiosairauksiin erikoistuva lääkäri
HUS Tulehduskeskus ja Helsingin yliopisto
Jarmo Reponen
LT, professori
Oulun yliopisto, lääketieteellisen kuvantamisen, fysiikan ja tekniikan tutkimusyksikkö
radiologian ylilääkäri
Raahen sairaala
Suvi Vainiomäki
LL, ylilääkäri
Turun Hyvinvointitoimiala
Jukka Vänskä
VTM, tutkimuspäällikkö
Suomen Lääkäriliitto
Sidonnaisuudet

Ei sidonnaisuuksia.

Faktat

Tästä asiasta tiedettiin

Lääkärien arviot potilastietojärjestelmistä ovat olleet kriittisiä. Järjestelmille annettu kouluarvosana on aiemmissa tutkimuksissa jäänyt tyydyttävälle tasolle.

Tiedonkulku eri organisaatioiden välillä 
ei ole sujuvaa.

Tämä tutkimus opetti

Arviot potilastietojärjestelmistä ovat parantuneet hieman, mutta kouluarvosana jää edelleen vain tyydyttävälle tasolle.

Tiedonkulku ei ole parantunut toivotulla tavalla, vaikka esim. Kanta-palvelut on otettu käyttöön edellisen tutkimuksen jälkeen.

Tietojärjestelmien kehittämistyötä ja toimivuuden seurantaa on jatkettava.

Kirjallisuutta
1
Goldschmidt, P. G. HIT and MIS: Implications of health information technology and medical information systems. Communications of the ACM 2005;48:69–74.
2
Pereira R, Duarte J, Salazar M, Santos M, Abelha A, Machado J. Usability of an electronic health record. International Conference on Industrial Engineering and Engineering Management (IEEM) 2012;1568–72.
3
Sosiaali- ja terveysministeriö, Kuntaliitto. Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palvelujen tukena – Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020. (siteerattu 14.11.2017). urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3548-8.
4
Vänskä J, Viitanen J, Hyppönen H ym. Lääkärien arviot potilastietojärjestelmistä kriittisiä. Suom Lääkäril 2010;65:4177–83.
5
Vänskä J, Vainiomäki S, Kaipio J, Hyppönen H, Reponen J, Lääveri T. Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä 2014: käyttäjäkokemuksissa ei merkittäviä muutoksia. Suom Lääkäril 2014:69:3351–8.
6
Walker J, Pan E, Johnston D, Adler-Milstein J, Bates DW, Middleton B. The value of health care information exchange and interoperability. Health Aff (Millwood) 2005;suppl web exclusives:W5–10–W5–18.
7
Unni P, Staes C, Weeks H ym. Why aren’t they happy? An analysis of end-user satisfaction with electronic health records. AMIA Annu Symp Proc 2016;2026–35.
8
Kelan Kanta palvelut, THL. Kansallinen terveysarkisto (Kanta). (siteerattu 14.11.2017). www.kanta.fi
9
Reponen J, Kangas M, Hämäläinen P, Keränen N. Tieto- ja viestintäteknologian käyttö terveydenhuollossa vuonna 2014. Tilanne ja kehityksen suunta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 12/2015.
10
Nurmi H. Lääkitystiedot haltuun. Kansallinen lääkityslista asianmukaisen lääkehoidon tukena. (siteerattu 22.11.2017). www.slideshare.net/THLfi/harri-nurmi-thl-lkitystiedot-haltuun
11
Kelan Kanta-palvelut, THL. Kansallinen terveysarkisto (Kanta). Tilastot. www.kanta.fi/fi/web/ammattilaisille/tilastot
12
Lohr S. Coverage and sampling. Kirjassa: De Leeuw E, Hox J, Dillman D, toim. International handbook of survey methodology. New York: Taylor & Francis Group LLC 2008;97–112.
English summary

Slight positive changes in physicians’ assessments of electronic health record systems

Background: In Finland, physicians’ experiences with electronic health record (EHR) systems were previously studied in 2010 and 2014. This study continues to assess the evolution of EHR systems. Special attention is paid to health information exchange between organizations.

Methods: The data were collected through online survey. The target population was limited to practising working age physicians (< 65 years) living in Finland. EHR systems were assessed with a school grade (4–10). Health information exchange between organizations was assessed with seven statements. The main statistical method was analysis of variance.

Results: The average school grade for EHR systems was 6.82. The grade had improved statistically significantly compared to the previous study (year 2014: 6.64). Especially the grade for hospital sector EHR systems had improved. Health information exchange with other organizations had not improved, even though the Kanta services had been introduced since our previous study.

Conclusions: We observed slight positive changes in physicians’ estimates of EHR systems. However, the overall grade is not satisfactory. Thus, development of the systems needs to continue in order to achieve optimal functioning. Opinions on health information exchange had not improved. Fluent health information exchange is central to the success of the future social welfare and health care reform. Therefore, health information exchange should be at the core of development work in the near future.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Hyvää kesää

Uusia verkkouutisia on luvassa taas 29. heinäkuuta alkaen.

Tieteessä
Hoida oikein pistiäisallergiaa

Hoidon kulmakiviä ovat mahdollisen anafylaksian asianmukainen hoito sekä siedätyshoidon tarpeen arvio.

Maailmassa
Löylyä!

Sauna on Olli Savolalle paikka, jossa ihminen irtautuu materiasta.

Ajassa
Virheistä pitää puhua

Jani Monosen mielestä virheiden myöntäminen ja niistä oppiminen tulee helpommaksi, kun kokemus lisääntyy.

Ajassa
Väitöskirjapalkinto maailman yleisimmän maksasairauden tutkijalle

Panu ­Luukkosen ­väitöskirjan aineisto oli laadukas ja menetelmät innovatiivisia.

Ajassa
Vapaaehtoistyökin vaatii potilasvakuutuksen

Lääkäriliiton ryhmäpotilasvakuutus kattaa tietyin ehdoin myös pienimuotoisen vapaaehtoistyön.