Avohoidon rooli leikkausalueen infektioiden hoidossa ja torjunnassa
Leikkausalueen infektioita esiintyy leikkaustyypistä riippuen 2–10 %:lla potilaista.
Valtaosa leikkausalueen infektioista ilmenee vasta potilaan kotiuduttua.
Leikkauksen jälkeisten infektioiden hoito eroaa merkittävästi leikkaustyypistä riippuen. Esimerkiksi tekonivelleikkauksen jälkeen kaikista pinnalliseltakin näyttävistä haavatulehduksista pitää konsultoida leikkausyksikköä, eikä niihin aloiteta antibioottia eikä haavaa avata avoterveydenhuollossa.
Kaikista haavatulehduksista otetaan bakteeriviljelynäyte ennen antibiootin aloitusta, ja viljelynäytteeseen merkitään huolellisesti näytelaatu (”leikkaushaava” tms.).
Infektioiden torjunta alkaa jo lähetettä kirjoitettaessa: arvioidaan potilaan kokonaistilanne ja puututaan niihin infektioiden riskitekijöihin, joihin voidaan vaikuttaa.
Suomessa tehdään noin 400 000 leikkausta vuodessa (1). Tämän lisäksi poliklinikoilla tehdään suuri määrä pienkirurgisia toimenpiteitä. Suurin osa leikkaushaavoista paranee hyvin, mutta pieneen osaan kehittyy leikkaushaavan tulehdus tai leikkausalueen syvempi infektio. Eri leikkaustyypeissä…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
