Miten koronakriisi vaikuttaa terveydenhuollon työntekijöiden psyykkiseen hyvinvointiin?
• Koronakriisissä työskentelevien terveydenhuollon ammattilaisten psyykkisen stressin ja sairastavuuden riski on huomattava.
• Ulkomaisten tutkimusten mukaan psyykkiseen sairastavuuteen ovat voimakkaimmin yhteydessä huoli ja pelko tartunnasta, ns. etulinjassa työskenteleminen, epidemian alkuvaiheessa työskenteleminen ja kokemuksen puute.
• Moraalisen vamman kokemus ja sen vaikutus psyykkiseen sairastavuuteen on huomioitava ongelmien ehkäisyssä.
• Etänä toteutettavat psykoterapiat ja työnohjaukset mahdollistavat nopean avun saamisen psyykkisiin oireisiin.
Viime vuosina, erityisesti SARS-epidemian seurauksena, on pyritty yhä enemmän tunnistamaan sellaisia sosiaalisia ja ammatillisia tekijöitä, jotka vaikuttavat epidemiakriisissä toimivien terveydenhuollon ammattilaisten työterveyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Ensimmäiset tutkimukset…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
