Tenniskyynärpää - pitkällinen ja kivulias vaiva
Eri hoitomuotojen tehosta niukasti näyttöä
Tenniskyynärpään diagnoosi perustuu kliiniseen tutkimukseen. Merkittävin oire on käden puristusvoiman heikkeneminen, joka tulee selvemmin esiin kyynärnivel suorana kuin koukistettuna.
Noin 85-90 % tenniskyynärpääpotilaista toipuu spontaanisti vuoden aikana.
Erilaisia hoitomuotoja on runsaasti, mutta niiden tehokkuudesta on edelleen niukasti näyttöä. Venytysliikkeet ja isometriset harjoitukset vähentävät vaivan uusimista.
Kortisoni-injektio on tehokas lyhyellä aikavälillä, mutta voi heikentää lopputulosta.
Uusista hoitomuodoista lupaavimpia ovat ehkä botuliini ja nitraattilaastari, joita kannattanee kokeilla ennen leikkausta.
Leikkaushoidon tehokkuudesta ei ole saatu pitävää näyttöä.
Kyynärpään epikondyliitti eli olkaluun sivunastan tulehdus on tunnettu jo yli sadan vuoden ajan. Vuonna 1882 Morris kuvasi tenniksen peluun aiheuttaman lateraalisen kyynärvarsikivun, ja sen yleiseksi nimeksi muotoutui tenniskyynärpää. Saksalaisessa tutkimuksessa vuonna 1896 todettiin, että…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
