Lenalidomidi - myelodysplasian uusi lääke

Talidomidi on kokenut varsinaisen renessanssin mm. myelooman hoidossa. Myös myelodysplastisessa syndroomassa (MDS) sitä käytetään, sillä talidomidi kykenee palauttamaan punasolutuotannon n. viidesosalle MDS-potilaista. Talidomidin haitoista parhaiten tunnettu on sen teratogeeninen vaikutus, mutta lisäksi se aiheuttaa väsymystä ja hankalaa neuropatiaa. Talidomidin parannettu painos on nimeltään lenalidomidi, joka ei kuulemma näitä haittoja aiheuta.

Robert Paul

Lyhyesti: Nopea siedätys ASA-allergiaan?

Asetyylisalisyylihapon (ASA) käyttö suojaa sepelvaltimointerventioissa vaarallisilta hyytymäkomplikaatioilta. Valitettavasti ASA-allergia voi estää lääkkeen käytön. Pariisilaiset kollegat päättivät altistaa 16 siitä kärsivää potilasta nopealle desensitisaatiolle ennen pallolaajennusta antamalla heille 30 min välein 5-8 suurenevaa annosta ASA:aa. Hoito aloitettiin 1-5 mg annoksilla päätyen noin 3 tunnin kuluessa terapeuttiseen 100 mg annokseen. Yksi potilas sai vaikean astmakohtauksen annostelun aikana ja yhdellä ilmeni limakalvoturvotuksia 3 tuntia myöhemmin, muut sietivät annostuksen hyvin. ASA-hoito onnistui sittemmin hyvin, eikä ongelmia ilmennyt keskimäärin 13 kuukauden seurannan aikana. Nopea siedätys tarkassa valvonnassa näyttää siis mahdolliselta. Tutkijat varoittavat kuitenkin siedätyksen tehon häviävän jo muutamassa päivässä hoidon keskeytyessä.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Koska plakki repeää?

Olemme pitkään ajatelleet, että potilas saa välittömästi valtimoplakin repeämän jälkeen rintakipukohtauksen. Tämän käsityksen virheellisyys tuli hyvin esille hollantilaisessa tutkimuksessa, jossa saalistettiin imulaitteen avulla sepelvaltimotautikohtauksen takia pallolaajennukseen tulevilta potilailta sepelvaltimosta trombimassaa analyyseja varten. Rintakipuoireen alusta oli kaikilla potilailla kulunut alle 6 tuntia. Osoittautui kuitenkin, että trombimassa oli organisoitunutta ja sisälsi vähintään päivien, ellei viikkojenkin vanhaa hyytymää yli puolella potilaista. Tutkimus selittää osaltaan liuotushoidon puutteellisen vaikutuksen osalla sydäninfarktipotilaista. Näyttää siltä, että hauraiden plakkien repeämiä tapahtuu riskiryhmien potilaiden valtimoissa melkoisen usein ja vain osa niistä johtaa kliinisiin tapahtumiin.

Juhani Airaksinen

Kolorektaalisyövän leikkaushoidon tulokset Kanta-Hämeen keskus-sairaalassa vuosina 1988-2001

Kolorektaalisyöpiä hoidetaan leikkauksilla useimmissa kirurgisissa yksiköissä yliopistoklinikoista aluesairaaloihin. Kotimaisia hoitotuloksia on kuitenkin raportoitu niukasti, eikä yliopistoklinikoiden ulkopuolelta ole käytettävissä kuin yksi hoitotuloksia käsittelevä julkaisu.

Pekka Kuusanmäki, Outi Lindström, Timo Tomminen, Esa Könönen, Mauri Iivonen, Hannu Paimela

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 12-13/2005 Kommentteja

Lyhyesti: Jekyll ja Hyde helikobakteeri

Helikobakteeri on elänyt vatsoissamme vuosituhansia. Olisiko tästä suhteesta ihmiselle jotain hyötyäkin? Haittaa siitä ainakin on mahahaavojen ja -syövän muodossa. Tiedossa on jo ollutkin, että refluksitauti on harvinaisempi niillä, joiden mahassa bakteeri asustaa. Tuore vakuuttavan oloinen tutkimus osoittaa nyt, että myös ruokatorvisyövän riski on huomattavasti pienempi helikobakteerin infektoimilla.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Astmaatikkojen PEF-arvoista enemmän irti?

Australialaiset selvittivät, hyödynnämmekö astmapotilaiden uloshengityksen huippuvirtausarvoista saamaamme informaatiota riittävästi. Analyysinsä pohjalta he mm. suosittelevat tietokoneelle usein tallennettavien arvojen horisontaalisen asteikon kaventamista, jolloin pidemmällä ajalla tullut arvojen huononeminen (pahenemisvaihe?) tulee paremmin esiin. Kaiken kaikkiaan PEF-seurannan tietojen hyödyntäminen lienee ollut puutteellista saatavilla olevaan tietoon nähden? Sähköiset menetelmät tuovat tähän apua, varsinkin silloin, jos myös potilas käyttää niitä arvojen tallentamiseen.

Hannu Puolijoki

Trakooman hyvä ehkäisy

Maailman väestöstä 161 miljoonalla on heikko näkö ja heistä 37 miljoonaa ihmistä on sokeita. Trakooma on viidenneksi suurin sokeuden syy. Se on syynä tällä hetkellä n. 1,5 miljoonan ihmisen sokeuteen. Chlamydia trachomatis on herkkä monille antimikrobilääkkeille, mutta taudin eradikoiminen on tähän asti edellyttänyt jatkuvaa paikallishoitoa antibioottitipoin, eikä hoitomyöntyvyys ole ollut riittävä hyvän tuloksen saamiseksi.

Robert Paul

Virtsatiekivet ja kivunlievitys

Virtsatiekiven aiheuttama kipukoliikki lievittyy tehokkaimmin, kun kivi poistuu tai poistetaan. Jos kiven aiheuttama obstruktio ei ole täydellinen ja munuainen ei ole uhattuna, alkuvaiheen hoidoksi riittää potilaan vapauttaminen sietämättömästä kivusta. Opioideista morfiini ja petidiini ovat erittäin tehokkaita akuutin vaiheen hoidossa. Yhtä tehokas kivunlievitys syntyy anti-inflammatorisin analgeetein, joskin hieman pitemmässä ajassa. Opioidien ja tulehduskipulääkkeiden sivuvaikutusten takia niille on etsitty korvikkeita. Käyttökelpoisia analgeettivaihtoehtoja ovat tramadoli ja COX-2-selektiiviset tulehduskipulääkkeet. Kliinisten tutkimusten perusteella voidaan kiven spontaanin poistumisen helpottamiseksi, kipulääkityksen tukena ja sen tarpeen vähentämiseksi käyttää ureterin peristaltiikkaa vähentäviä kalsiumkanavan salpaajia, erityisesti nifedipiiniä. Lupaavia tuloksia on saatu myös alfa-1-reseptorin salpaajilla jo lähelle virtsarakkoa edenneiden ureterkivien osalta ja isosorbididinitraatilla. Akuuttivaiheessa myös kipualueen lämmittäminen auttaa. Suurin osa ureterkivistä poistuu spontaanisti. Poistumista voidaan odottaa, jos kivi ei obstruoi, se etenee ja sen aiheuttamat oireet ovat suun kautta otettavin kipulääkkein hallittavissa. Poistumisen edistämiseksi sopivat liikunta, runsas nesteiden nauttiminen ja todennäköisesti ureterin sileän lihaksen tilaan vaikuttavat lääkeaineet, joitten osalta tarvitaan kuitenkin lisäselvityksiä.

Ossi Lindell

Varhainen kotiutus ja avokuntoutus kannattaa

Trombolyysihoito parantaa merkittävästi aivoinfarktipotilaiden ennustetta, kun hoito kohdennetaan oikeaan potilasryhmään. Valitettavasti suuri osa potilaista jää tämän hoitomuodon ulottumattomiin. Jo aiemmin on osoitettu, että asiantunteva kuntoutus on kannattavaa. Tuoreessa meta-analyysissä arvioitiin varhaisen, tuetun kotiutuksen ja avokuntoutuksen vaikuttavuutta verrattuna sairaalassa tapahtuvaan alkuvaiheen kuntoutukseen. Tutkijaryhmä tunnisti yhteensä 28 analyysiin soveltuvaa tutkimusta, joista 11 täytti etukäteen asetetut kriteerit. Näihin tutkimuksiin oli osallistunut yhteensä 1597 potilasta (ikä keskimäärin 68-78 vuotta), joilla oli aivoinfarktin seurauksena keskivaikea tai vaikea vamma. Interventio jakautui kolmeen ryhmään. Ensimmäisessä varhaisen kotiutuksen tukena oli moniammatillinen ryhmä, joka huolehti kuntoutuksen ja tuen järjestämisestä kotiin. Toisessa moniammatillinen ryhmä suunnitteli ja ohjasi kuntoutusta, mutta toteutuksesta vastasivat paikalliset toimijat. Kolmannessa kuntoutus jäi paikallisten toimijoiden suunniteltavaksi ja toteutettavaksi. Tutkimuksen ensisijainen päätemuuttuja oli kuolema tai kohtalainen/vaikea vammautuminen.

Tuula Pirttilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030