Lasten gastroesofageaalinen refluksitauti ei ole harvinainen

Gastroesofageaalista refluksitautia on 3-7 %:lla lapsista.

Tarja Ruuska, Juhani Grönlund, Timo Örmälä, Kaija-Leena Kolho

Miten tunnistat sikiön alkoholivauriot?

Raskaudenaikaiselle alkoholinkäytölle ei ole pystytty osoittamaan sikiön kehityksen kannalta yksiselitteistä turvallisen käytön rajaa.

Ilona Autti-Rämö, Åse Fagerlund, Marit Korkman

Herbalifesta maksavaurioita?

Herbalife-tuotteiden käytön yhteydessä ilmenneistä maksareaktioista julkaistiin syksyllä kaksi artikkelia, toinen Sveitsistä ja toinen Israelista.

Anna-Liisa Enkovaara

Päivystysprosessin tarkastelu tuo apua päivystyspoliklinikan ruuhkiin

Päivystyspoliklinikoiden ruuhkautuminen on yleinen ongelma, jonka kustannustehokasta hallintaa hankaloittaa päivystyksen kuormituksen vaihtelu. Kuormitukseen vaikuttaa kuitenkin joukko säännönmukaisuuksia, joiden tunnistaminen helpottaa toiminnan suunnittelua.

Juho Mattila, Tuula Granfelt, Veli-Pekka Harjola, Leif Holmlund, Arja Koskinen, Eija Mustonen, Mika Paloheimo, Sinikka Pohjola-Sintonen

Sattumaa vai harkintaa - lääkärien erikoisalavalintaan vaikuttavat tekijät

Tavoitteena oli selvittää eri tekijöiden merkitystä erikoisalaa valittaessa. Samalla analysoitiin, onko näissä tekijöissä eroa eri sukupuolta olevien lääkärien, terveyskeskus- ja sairaalalääkärien sekä nuorempien ja vanhempien lääkärien välillä.

Harri Hyppölä, Teppo Heikkilä, Esko Kumpusalo, Irma Virjo, Mauri Isokoski, Hannu Halila, Santero Kujala, Jukka Vänskä, Kari Mattila

Marinesco-Sjögrenin oireyhtymän geenitausta

Marinesco-Sjögrenin oireyhtymä (MSS) on varhaisella lapsuusiällä alkava harvinainen peittyvästi periytyvä sairaus. MSS:n pääoireita ovat pikkuaivojen surkastumisesta johtuva ataksia, kaihi, lihasheikkous sekä liikunnallisen ja älyllisen suorituskyvyn heikkeneminen. Potilailla voi lisäksi esiintyä mm. hypogonadismia, luustomuutoksia, karsastusta sekä lyhyt aikuispituus. Harvinaisten, yhden perintötekijän aiheuttamien sairauksien tutkiminen voi olla apuna yleisempien keskushermostoa rappeuttavien sairauksien tautimekanismien selvittämistyössä.

Anna-Kaisa Anttonen

Ihmiskudosten alfa4-ketjuiset laminiinit ja syöpä

Tyvikalvot ovat soluväliaineen erilaistuneita osia, jotka sijaitsevat solukerrosten ja tiettyjen yksittäisten solujen välittömässä läheisyydessä. Ne tukevat kudosten rakennetta ja vaikuttavat solujen toimintaan solujen pintareseptorien välityksellä. Laminiinit kuuluvat tyvikalvojen päärakenneosiin. Tämän tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena oli selvittää vähiten tunnettujen laminiinien, alfa4-ketjuja sisältävien laminiinien, esiintymistä ihmiskudoksissa.

Noora Vainionpää

Turvapaikanhakijoiden terveysongelmat

Väitöstutkimuksessa selvitettiin Tampereen kaupungin vastaanottokeskukseen kymmenen kuukauden aikana 2003-2004 tulleiden 170 turvapaikanhakijan terveydentilaa, heidän kokemuksiaan kidutuksesta ja muusta väkivallasta ja heidän terveyspalvelujen käyttöään kuuden kuukauden seuranta-aikana. Lisäksi arvioitiin turvapaikanhakijoiden terveydenhuollossa käytettävissä olevia voimavaroja. Tutkimukseen osallistuneet olivat kotoisin 25 eri maasta ja heistä valtaosa oli nuoria aikuisia. Kaksi kolmasosaa oli miehiä ja viidesosa oli alaikäisiä.

Ilkka Pirinen

Genotyyppi ei vaikuta astmapotilaan hoitoon

Astmaatikkoja hoitavilla lääkäreillä ei ole tavanomaisessa potilastyössä edelleenkään tarvetta genotyyppauksiin.

Hannu Puolijoki

Polikliiniset synnytykset haastavat henkilökunnan tarkkanäköisyyden

Lapsivuodepsykoosin riskiryhmässä olevien äitien tunnistaminen on polikliinisten synnytysten yleistyessä aiempaa tärkeämpää. Koska äiti ja vauva viipyvät tavallisestikin synnytyssairaalassa enää korkeintaan kolme vuorokautta, sekä riskiryhmät että psykoosia ennakoivat oireet olisi havaittava tänä aikana. Myös avoterveydenhuollon seurannan merkitys korostuu.

Pertti Kirkinen

Voisiko morfea sittenkin olla borrelioosin ilmentymä?

Borrelioosin osuudesta morfeaan eli orvaskeden arpeutumista aiheuttavaan ihotulehdukseen on saatu uutta näyttöä. Mikäli näin on, tuoretta tai edelleen aktiivisesti leviävää morfeaa kannattaisi ehkä sittenkin hoitaa antibiooteilla.

Sirkku Peltonen

Lasten keuhkokuume hoituu kehitysmaissa myös antibioottimikstuuralla

Pakistanilaisissa lastensairaaloissa tehdyn tutkimuksen mukaan lääkkeen annostelutapa ei vaikuta lasten vaikean keuhkokuumeen hoitotulokseen. Tuloksilla on merkitystä kehitysmaissa, joissa esim HiB-rokotuskattavuus ja diagnoosin tarkentamismahdollisuudet ovat huonot ja kuolleisuus keuhkokuumeeseen on suurta. Suomalaisiin lapsipotilaisiin tuloksia ei voi yleistää.

Marjo Renko

Sunitinibi voi aiheuttaa sydänongelmia

Sunitinibia saavien potilaiden verenpainetta tulee seurata ja hoitaa. Infarktin riski lisääntyy erityisesti niillä potilailla, jotka ovat saaneet sunitinibin lisäksi antrasykliinihoitoja tai sairastavat vaikeaa sepelvaltimotautia.

Sirkku Jyrkkiö

Nopea siedätys onnistuu klopidogreeli-allergiassakin

Valtaosa asetyylisalisyylihaposta tai klopidogreelista allergisia iho-oireita saaneista potilaista voi lyhyen polikliinisen siedätyshoidon jälkeen käyttää näitä lääkkeitä menestyksellisesti. Lääkkeitä on kuitenkin käytettävä siedätyksen jälkeen säännöllisesti, koska allerginen reaktio todennäköisesti uusii lääkkeen unohtamisen tai tauon jälkeen lääkitystä uudelleen aloitettaessa. Toisaalta käyttöpakko voi olla eduksi varsinkin lääkeverkkoputkia käytettäessä.

Juhani Airaksinen

Dyslipidemian hoidon tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan yhteistyötä

Suuren riskin potilaiden dyslipidemian hoidolla voidaan estää valtimotautitapahtumia, mutta tehokkaista hoidoista huolimatta tavoitteisiin pääsy on monesta syystä ollut puutteellista. Pitkäaikaisissa hoidoissa hoitoon sitoutumisen merkitys korostuu.

Timo Strandberg

Miten aivolisäkekasvain voi yllättää?

Aivolisäkekasvaimen oireet johtuvat poikkeavasta aivolisäkehormonien erityksestä tai kasvaimen aiheuttamista paikallisoireista.

Camilla Schalin-Jäntti

Pakostakin paranee
Hyviä tuloksia kognitiivis-behavioraalisella perheterapialla lapsen pakko-oireisen häiriön hoidossa

Pakko-oireista kärsivä pyrkii neutraloimaan pakonomaisia ajatuksiaan erilaisin toiminnoin, joihin voi liittyä tarkistelua ja varmistelua, järjestämistä, laskemista, toistamista, puhdistamista ja keräämistä. Pakkotoiminnot helpottavat ahdistusta, mikä vahvistaa pakko-oireita.

Jaana Haapasalo, Matti Kaivosoja

Lääkäri 2003 -tutkimus
Muuttuuko lääkärin työ - ja mihin suuntaan?

Tutkimustietoa uranaikaisista muutoksista ei ole aiemmin kerätty. Tutkimuksen lähtökohtana oli selvittää, millaisia muutoksia kokeneet lääkärit ovat todenneet työssään uransa aikana.

Riitta-Liisa Haukilahti, Irma Virjo, Hannu Halila, Harri Hyppölä, Mauri Isokoski, Santero Kujala, Esko Kumpusalo, Jukka Vänskä, Kari Mattila

Terveyskeskusten henkilökunta on kiinnostunut laajentamaan tehtäväkuvaansa lääkärivajeesta riippumatta

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, vaikuttaako lääkäritilanne terveyskeskusten toimintaan ja ammattiryhmien väliseen tehtävien jakoon sekä henkilökunnan täydennyskouluttautumiseen.

Pekka T. Jaatinen, Sirkka-Liisa Kivelä

Geenitesti on hyödyllinen keliaakikon sukulaisten keliakiariskin arvioinnissa

Kuopion yliopistollisessa sairaalassa ja Kuopion yliopistossa tehdyssä keliakian perinnöllisyyttä koskevassa sukututkimuksessa löydettiin kaksi uutta keliakiaan liittyvää geenialuetta. Tutkimukseen osallistui 60 itäsuomalaista perhettä. Tutkimuksessa todettiin, että vähäoireinen keliakia on yleinen keliaakikkojen sukulaisten keskuudessa ja että keliaakikkojen sukulaisten perinnöllistä sairastumisriskiä voidaan kartoittaa HLA-geenimäärityksellä. HLA-geenien todettiin vaikuttavan keliakian taudinkuvaan.

Hannele Karinen