Kaulavaltimoiden ateroskleroosi on dementian riskitekijä

Ateroskleroosin on ajateltu altistavan vaskulaaridementialle ja Alzheimerin taudille, mutta ilmiön tutkimusnäyttö on kuitenkin yllättävän vähäinen.

Jaana Suhonen

Onko epilepsian ilmaantuvuus pienentynyt?

Epilepsian vallitsevuudesta, ilmaantuvuudesta ja erityisesti ilmaantuvuuden muutoksista kokonaisväestössä on hyvin vähän tietoa.

Matti Sillanpää, Reetta Kälviäinen, Timo Klaukka, Hans Helenius, Shlomo Shinnar

Nainen ja epilepsia

Erilaisten hormonaalisten häiriöiden esiintyminen on keskimääräistä yleisempää epilepsiaa sairastavilla. Ne voivat johtua joko epilepsiasta itsestään, taustalla olevasta aivosairaudesta tai epilepsialääkityksestä.

Salla Lamusuo, Katriina Paloviita, Reetta Kälviäinen

Vanhusten epilepsioiden diagnosointi ja hoito

Epilepsian ilmaantuvuus on vanhuksilla selvästi suurempi kuin lapsilla. Vanhuksilla epilepsia liittyy usein aivojen rakenteelliseen vaurioon tai sairauteen ja syy on osoitettavissa. Syyn selvittämiseen tarvitaan aivojen kuvantamistutkimuksia.

Tapani Keränen

Kehitysvammaoireyhtymän ja epilepsiaoireyhtymän tunnistaminen - tie onnistuneeseen hoitoon

Kehitysvammaoireyhtymät ja epilepsiaoireyhtymät ovat harvinaisia sairauksia, mutta samalla henkilöllä on usein sekä kehitysvamma- että epilepsiaoireyhtymä.

Maria Arvio

Tajuttomuuskohtauksen diagnostiikka perusterveydenhuollossa

Tajuttomuuskohtauksen diagnostiikassa erityisen arvokas on silminnäkijän kohtauskuvaus, ja sellainen olisi pyrittävä saamaan aina kun mahdollista.

Kirsti Martikainen, Paula Viita

Ravitsemusneuvonta koetaan tärkeäksi neuvolatyössä

Tavoitteena oli selvittää neuvoloiden hoitajien ravitsemuskoulutusta ja -neuvonnan käytäntöjä sekä niiden kehittämistarpeita.

Johanna Ilmonen, Erika Isolauri, Kirsi Laitinen

Perusterveydenhuollon tutkimuksen avulla voidaan kehittää terveyskeskustyötä

Suomen terveyskeskuksissa tutkitaan etenkin oman työn sisältöä ja laatua, työn järjestämistä ja hoitokäytäntöjä. Valtaosa perusterveydenhuollon tutkimuksista julkaistaan suomeksi.

Marjukka Mäkelä, Jukka Mattila

Tupakointi lisää ehkäisytablettien käyttäjien laskimotukosriskiä

Tupakointi vahingoittaa verisuonen seinämää ja muuttaa veren hyytymisominaisuuksia. Tupakoijilla tiedetään olevan enemmän valtimotukoksia kuin tupakoimattomilla, mutta laskimopuolen tromboembolisten sairauksien ja tupakoinnin yhteydestä on jossain määrin ristiriitaisia havaintoja. Aiemmin on huomattu, että ehkäisytablettien käyttöön liittyvien valtimosairauksien määrä lisääntyy tupakoinnin seurauksena. Tutkittaessa noin 4 000 laskimopuolen tromboemboliapotilasta ja verrokkia havaittiin, että henkilön tupakointi lisäsi tukosriskin 1,4-kertaiseksi. Naisilla, jotka polttivat ja käyttivät e-tabletteja, oli 8,8-kertainen riski laskimotukoksiin verrattuna tupakoimattomiin ja pillereitä käyttämättömiin naisiin. Tupakoinnin lopettaminen e-tablettien käytön ajaksi ei kokonaan eliminoinut tukosriskin lisääntymistä. Kuten on laita e-tablettien käyttäjien sydäninfarktin yhteydessä, myös laskimotukoksissa taustalla lienee tupakoinnin ja yhdistelmätablettien haitalliset ja synergiset vaikutukset veren hyytymisominaisuuksiin.

Pertti Kirkinen

Pioglitatsoni ehkäisee sydänkuolemia, mutta lisää vajaatoimintaa

Rosigilitatsonihoidon on todettu lisäävän sydäninfarktin vaaraa. Nyt julkaistuun meta-analyysiin pioglitatsonin sydänvaikutuksista yhdistettiin tiedot 19 satunnaistetusta tutkimuksesta, joihin osallistui yhteensä yli 16 000 diabeetikkoa. Hoitojaksojen kesto vaihteli 4 kuukaudesta 3,5 vuoteen. Pioglitatsonihoidon aikana ilmeni merkittävästi vähemmän aivohalvauksia, sydäninfarkteja ja sydänkuolemia kuin vertailuryhmässä. Erot sydäntapahtumissa ilmenivät noin vuoden hoidon jälkeen. Vaikeaa sydämen vajaatoimintaa ilmeni puolestaan pioglitatsonihoidon aikana enemmän kuin verrokeilla, mikä on huomioitava sydänpotilaita hoidettaessa.

Juhani Airaksinen

Tsoledronihappo parantaa lonkkamurtumapotilaan ennustetta

Lonkkamurtuma invalidisoi potilasta merkittävästi ja lisää kuolleisuutta. Murtuman aiheuttama immobilisaatio kiihdyttää myös luun hajoamista. Nyt selvitettiin suonensisäisesti annosteltavan tsoledronihapon vaikutuksia lonkkamurtumapotilaan ennusteeseen. 1 065 lonkkamurtumapotilasta satunnaistettiin saamaan tsoledronihappoa ja 1 062 potilasta lumetta kerran vuodessa. Ensimmäinen infuusio annettiin 90 päivän kuluessa lonkkamurtuman kirurgisesta hoidosta. Munuaisten vajaatoiminta oli poissulkukriteeri. Potilaat olivat keskimäärin 74-vuotiaita ja kaikille annettiin D-vitamiini- ja kalsiumlisä. Lähtötilanteessa tehdyn luun tiheysmittauksen perusteella osteoporoosin kriteerit täyttyivät yllättävän pienellä osalla, 42 %:lla potilaista. Valtaosalla kuvattiin myös selkäranka. Päätetapahtumana oli oireita aiheuttava uusi murtuma ja mediaaniseuranta oli 1,9 vuotta.

Camilla Schalin-Jäntti

Levinneen suolistosyövän solunsalpaajahoidon voi räätälöidä tilanteen mukaan

Levinneen suolistosyövän hoitoon on pisimpään käytetty fluorourasiilia. Nykyään käytettävissä on lisäksi suun kautta annosteltava kapesitabiini sekä laskimoon infusoitavat irinotekaani ja oksaaliplatiini. Kahden viimeksi mainitun lääkkeen ja fluorourasiilin yhdistelmä antaa parempia hoitovasteita ensilinjan hoidossa kuin pelkkä fluorourasiili. Yhdistelmähoito pidentää myös elinaikaa. On ollut epäselvää, missä järjestyksessä lääkkeet kannattaisi annostella.

Sirkku Jyrkkiö

Harjoitteluvaiheen vuorovaikutustaidoista näkee, tehdäänkö lääkäristä valituksia vai ei

Potilaan ja lääkärin välisen vuorovaikutuksen on jo pitkään tiedetty vaikuttavan potilasvalitusten määrään, hoitomyöntyvyyteen ja jopa hoitotulokseen. Valmistuvat lääkärit ovat Pohjois-Amerikassa joutuneet tenttimään kliiniset ja vuorovaikutustaitonsa vuodesta 1993 lähtien. Tietoja ja taitoja, myös kliinistä päätöksentekotaitoa, testataan sekä kirjallisesti että käytännön potilastentissä, jonka voi suorittaa aikaisintaan vuoden harjoittelujakson jälkeen. Potilastentin läpäisy on edellytys laillistamiselle. Tentin 20 standardoidusta potilastapauksesta 3-4:ssä onnistumisen edellytyksenä ovat riittävän hyvät vuorovaikutustaidot. Aivan pieniin ongelmiin ei puututa, sillä huonojen pisteiden saamiseen vaaditaan potilasta loukkaava tai tuomitseva asenne tai potilaan reaktioiden huomiotta jättäminen. Mittaamisen hyödyllisyys on kuitenkin kyseenalaistettu, koska arviointitilanteet eivät täysin vastaa todellisia tilanteita.

Katariina Korkeila

Käsi-ihottuma on paljon muuta kuin allergiaa

Käsi-ihottuma on yleisyydeltään kansantaudin luokkaa, sillä sitä sairastaa parhaillaan muutama prosentti väestöstä. Vuoden aikana käsi-ihottuman prevalenssi on noin 10 %. Vaikka kämmenessä tai sormissa oleva ihottuma-alue näyttää koko ihon pinta-alaan verrattuna pieneltä, se haittaa sosiaalisia suhteita, kotiaskareita ja varsinkin työntekoa.

Sirkku Peltonen

Katkokävelyn invasiivisen hoidon kriteerit - miten pisteytys laadittiin?

Tarkoituksena oli selvittää, miten katkokävelypotilaiden valinta invasiiviseen hoitoon hoitotakuuta varten kehitettyjen pisteytyslomakkeiden avulla vastasi aiemmin voimassa ollutta käytäntöä. Lisäksi arvioitiin, voidaanko potilaat jakaa eri hoitoryhmiin pelkkien lähetetietojen perusteella.

Sinikka Marin, Pekka Aho, Mauri Lepäntalo

Osteoporoosin lääkehoidon vaihtoehdot ovat lisääntyneet merkittävästi

Luun hajoamista estävät osteoporoosilääkkeet, uudelta nimeltään antikataboliset lääkkeet, ovat bisfosfonaatit, estrogeenit, selektiiviset estrogeenireseptorin muuntelijat (SERM, raloksifeeni ainoa osteoporoosin hoitoon) ja kalsitoniini.

Matti J. Välimäki

Laskimonsisäinen laser suonikohjutaudin hoidossa Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus

Uuden teknologian hallittu käyttöönotto -hankkeen (HALO) puitteissa tehtiin alkuperäisjulkaisuihin perustuva järjestelmällinen katsaus pinnallisten laskimorunkojen vajaatoiminnan hoitoon käytettävän suonensisäisen laserhoidon vaikuttavuudesta ja turvallisuudesta.

Anders Albäck, Jukka Saarinen, Antti Malmivaara, Pekka Kuukasjärvi

Vauhtiveikot tulevat - uusi behavioraalinen oireyhtymä?

Puheen ja kielenkehityksen häiriöihin liittyy usein motorisia ongelmia, mm. hidasta kävelemään oppimista. Nopean kävelemään oppimisen yhteydessä ei ole toistaiseksi kuvattu puhekielen häiriöitä.

Marja-Leena Haapanen

Simulaattoriopetus on välttämätön lisä videoavusteisen tähystyskirurgian koulutuksessa

Videoavusteista tekniikkaa käytetään useilla lääketieteen erikoisalueilla diagnostisten ja hoidollisten toimenpiteiden apuna.

Hannu Paimela, Tom Scheinin, Caj Haglund, Niku Oksala, Eero Kivilaakso

Mikä ohjaa terveyspalvelujen ja lääkehoitojen järjestämistä Suomessa?

Terveyspalveluihin ja lääkehoitoihin liittyviä kysymyksiä tarkastellaan valitettavan usein edelleenkin ainoastaan kustannusten näkökulmasta.

Juha Laine, Marco Hautalahti