Terbinafiinia on pidetty ensisijaisena systeemisenä hoitona dermatofyytti-infektioissa, mutta silsojen epidemiologia on viime vuosina muuttunut. Uusi dermatofyyttilaji Trichophyton indotineae on levinnyt maailmanlaajuisesti, ja siihen liittyy usein merkittävä terbinafiiniresistenssi.

Resistenssi liittyy skvaleeniepoksidaasia koodaavan geenin pistemutaatioihin, jotka heikentävät terbinafiinin tehoa. Kliinisesti infektio ilmenee usein laaja-alaisena, kroonistuvana ja hoitoon huonosti reagoivana silsana. Tavanomaisin menetelmin lajia ei voida erottaa muista T. mentagrophytes -kompleksin dermatofyyteistä, vaan varmistus edellyttää molekyylidiagnostiikkaa.

Hoitovalinta on haastava: terbinafiinin teho on heikentynyt resistenssin vuoksi, kun taas itrakonatsolin käyttöä rajoittavat vaihteleva imeytyminen, lääkeinteraktiot ja haittavaikutukset. Lisäksi resistenssiä on kuvattu myös atsoleille. Käytännössä laaja-alaisissa, pitkittyneissä tai hoitoon huonosti reagoivissa infektioissa tulee harkita diagnoosin varmistamista ja hoidon vaihtoa.

Ilmiö korostaa antifungaalisen lääkehoidon harkintaa sekä diagnostiikan kehittämisen tarvetta myös perusterveydenhuollossa. Erityisesti matkustushistoria ja aiempi hoitoresistenssi voivat viitata T. indotineae -infektioon.

Gupta AK, Susmita, Nguyen HC ym. Trichophyton indotineae: Epidemiology, antifungal resistance and antifungal stewardship strategies. J Eur Acad Dermatol Venereol 2026;40:29–45. doi.org/10.1111/jdv.20810

Lue lisää: Sienilääkeresistenssi yleistyy – valppautta tarvitaan