Sopiva vapaa-ajan liikunta yhteydessä vähäisempään masennusoireiluun
– Liikunnan pitää olla mielekästä ja omaehtoista, sanoo Juuso Jussila.
Jo melko vähäinen liikunnan harrastaminen viikoittain vapaa-aikana on yhteydessä nuorten ja työikäisten pienempään masennusoireiluun, ahdistuneisuuteen ja psyykkiseen kuormittumiseen. Näin kertoo väitöskirjatutkija Juuso Jussila Itä-Suomen yliopistosta.
Hän havaitsi väitöstutkimuksessaan, että kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisten nuorten viikoittain harrastama puolen tunnin liikunta oli yhteydessä vähäisempään stressioireiluun. Pienin stressi-, masennus- ja ahdistusoireilun todennäköisyys oli kuitenkin viikoittain yli neljä tuntia liikkuvilla nuorilla.
Jussilasta oli yllättävää, että tulokset antoivat viitteitä jo pienten liikuntamäärien myönteisistä vaikutuksista mielenterveyteen.
– Lisäksi vapaa-ajan liikunnan harrastaminen oli yhteydessä parempaan opiskeluhyvinvointiin, itsearvioituun koulumenestykseen ja koulutaidoissa suoriutumiseen.
Aikuisilla puolestaan vapaa-ajan elämysliikunta ja tavoitteellisempi liikuntaharjoittelu tai urheilu oli yhteydessä pienempään masennusoireiden ja psyykkisen kuormittuneisuuden todennäköisyyteen. Ne olivat yhteydessä myös parempaan itsearvioituun muistiin, oppimiskykyyn, keskittymiseen ja työkykyyn.
Väitöstutkimus perustuu valtakunnalliseen Kouluterveyskysely 2015 -aineistoon nuorten osalta. Aikuisia käsittelevissä osajulkaisuissa Jussila käytti FinTerveys 2017 -tutkimuksen kyselyaineistoa.
Mielekästä liikuntaa
Mielenkiintoinen ja yllättävä havainto Jussilasta oli se, että suuri koulumatka- ja työmatkaliikunnan määrä, yli 30 minuuttia päivässä, oli yhteydessä suurempaan masennusoireiden todennäköisyyteen sekä nuorilla että aikuisella. Analyyseissa otettiin huomioon muun muassa osallistujien sosioekonominen asema.
– Tämä vaatii ehdottomasti jatkotutkimusta. En tekisi tästä sellaista johtopäätöstä, että runsas arkiliikunta olisi mielenterveydelle haitallista.
Jussila korostaa, että mielen hyvinvointia edistävän liikunnan pitää olla mielekästä ja omaehtoista.
Potilaita liikuntaneuvontaan
Kolmannes nuorista ja vähän vajaa puolet aikuisista liikkuu liikuntasuositusten mukaisesti. Kokonaiskuva ei ole hänen mielestään kovin heikko, mutta ei kovin hyväkään.
– Vapaa-ajan liikuntaa harrastetaan enemmän kuin monessa muussa maassa, mutta monilla määrät eivät ole terveyden kannalta riittävät.
Nykyiset liikuntasuositukset eivät Jussilan mukaan palvele mielenterveyden edistämistä.
Hän sanoo, että lääkäri voisi kannustaa vastaanotolla potilasta etsimään mielekkään, mielenterveyttä edistävän liikuntamuodon ja ohjata liikuntaneuvontaan. Jos tavoitteena on tukea masennuksen tai ahdistuneisuuden hoitoa liikunnalla, pelkän liikuntareseptin tarjoaminen tuskin kuitenkaan riittää.
Master of Science Juuso Jussilan väitöskirja Every move counts? Associations of active commuting and leisure-time physical activity with mental health and perceived cognitive function among Finnish adolescents and employed adults tarkastetaan Itä-Suomen yliopistossa 6. kesäkuuta .
