Lyhyesti: Auttaako ACE:n estäjä myös diabeettiseen neuropatiaan?

ACE:n estäjät hidastavat diabeettista nefro- ja retinopatiaa. Ehkä ne myös auttavat neuropatiaan. Tähän viittaa tutkimus 41:stä normotensiivisestä, lievää neuropatiaa sairastavasta diabeetikosta, jotka saivat 2 mg trandolapriilia tai lumetta vuoden ajan. Tänä aikana alaraajojen hermojen johtuminen EMG:n mukaan parani, vaikkakaan esimerkiksi värinätuntoon hoito ei auttanut. Tutkimus on alustava ja edellyttää tietenkin varmistavia selvityksiä.

Robert Paul

Lyhyesti: Liitännäissolun-salpaajahoito ruokatorvisyövässä

Muutamissa satunnaistetuissa tutkimuksissa on raportoitu sädehoidon ja solunsalpaajahoidon samanaikaisen annon eli kemosädehoidon pidentävän ruokatorvisyöpää sairastavien elinaikaa joko yksinään tai preoperatiivisesti käytettynä. Sen sijaan pelkän solunsalpaajahoidon antamisesta kirurgian lisänä ei ole tässä syövässä hyötyä ainakaan sisplatiinin ja fluorourasiilin yhdistelmää käytettäessä. Tämä havaittiin 440 potilasta käsittäneessä satunnaistetussa tutkimuksessa, jossa osa potilaista sai kolme kuuria ennen leikkausta ja kaksi kuuria leikkauksen jälkeen ja osa vain leikattiin. Elinaika oli sama molemmissa ryhmissä noin viiden vuoden keskimääräisen seurannan aikana.

Heikki Joensuu

Estrogeenikorvaushoidon terveysvaikutuksista suomalaistutkimus

Estrogeenikorvaushoito vähentää yleisen käsityksen mukaan sydän- ja verisuonisairauksia ja lisää endometriumsyövän riskiä. Tätä riskiä vähentää syklinen progestiinihoito. Estrogeeni- ja estrogeeni-progestiinikorvaushoidon merkityksestä rintasyövän riskin kannalta kiistellään.

Robert Paul

Munasarjasyövän seulonnan hyödystä ei vielä vakuuttavaa näyttöä

Munasarjasyövän alkuvaiheen oireettomuus, huonot hoidon pitkäaikaistulokset ja aiemmat hyvät kokemukset kohdunkaulan syövän seulonnoista ovat innostaneet eri puolilla maailmaa kokeilemaan väestöön tai riskiryhmiin suunnattuja munasarjasyövän seulontoja erilaisin menetelmin. Seulontaan käytetään kaikukuvausta, väridopplertutkimusta, seerumin syöpäantigeenin CA 125 määrittämistä ja näiden menetelmien yhdistelmiä.

Pertti Kirkinen

Akustikusneurinooman gammaveitsihoito

Stereotaktisella sädehoidolla voidaan hoitaa menestyksellisesti pieniä, alle 3-4 cm:n läpimittaisia kallonsisäisiä kasvaimia, kuten meningeoomia, metastaaseja, akustikusneurinoomia, hypofyysiadenoomia ja verisuoniepämuodostumia. Kohteeseen noin millimetrin tarkkuudella fokusoitava sädehoito voidaan antaa joko erityisellä tähän tarkoitukseen pyhitetyllä sädehoitolaitteella, gammaveitsellä, tai tavanomaiseen lineaarikiihdyttimeen liitetyllä erikoislaitteistolla. Stereotaktisen sädehoidon pitkäaikaistuloksista on toistaiseksi ollut niukasti tietoa, mutta nyt asia korjaantuu akustikusneurinoomien osalta.

Heikki Joensuu

Trombolyysihoidon aivoverenvuotoriski

Kudosplasminogeenin aktivaattori (tPA) on aikamme suuria lääketieteen edistysaskelia. Tämä lääke vähentää infarktiin liittyvää kuolleisuutta ja sairastuvuutta. Sen pelätyimpiä haittavaikutuksia on hemostaasin liiallinen heikkeneminen, josta voi seurata muun muassa ja etenkin aivoverenvuoto. Kliinisissä tutkimuksissa keskimääräinen aivoverenvuotoriski on ollut 0,7-0,8 %. Riski pyrkii suurenemaan potilaan iän myötä, ja yli 75-vuotiailla potilailla se on noin 2 %.

Robert Paul

Kateenkorva ei jääkään varhaiseläkkeelle

Kateenkorva kutistuu iän myötä ja sen on ajateltu tekevän tehtävänsä muutaman ensimmäisen elinvuoden aikana. Se tuottaa aktiivisena aikanaan valtavan määrän naiiveja T-soluja, joilla on ainakin 108 erilaista spesifiteettiä. T-solut ovat hyvin pitkäikäisiä ja ne pystyvät myös lisääntymään kateenkorvan ulkopuolella. Onkin teoriassa mahdollista, että nuoruudessa tuotetut solut riittävät vanhuuteen asti.

Matti Viljanen

Lasten influenssa A -infektio

Influenssa A -virus aiheuttaa lapsille usein voimakasoireisen, korkeakuumeisen infektion. Influenssan tai siihen liittyvien bakteeri-infektioiden vuoksi osa lapsista tarvitsee sairaalahoitoa ja vakavatkin taudinkuvat ovat mahdollisia. Viimetalvisen epidemian aikana TYKS:n ja HYKS:n lastenklinikoissa hoidettiin tavallista enemmän influenssapotilaita. Taudin aiheuttajana oli useimmiten influenssa A -tyypin H3N2 uusi sydneyläinen variantti.

Ville Peltola, Terho Heikkinen, Harri Saxén, Olli Ruuskanen

Lapsuuden epilepsian saaneiden ennuste aikuisena

Varhaislapsuudessa alkanutta epilepsiaa seurattiin 35 vuoden ajan väestöpohjaisessa tutkimuksessa Turun yliopistollisen keskussairaalapiirin alueella. Tutkimuksen alkaessa oli mukana 245 epileptisiä kohtauksia saanutta lasta, joiden hoitoa ja kohtausalttiutta seurattiin vuoteen 1992 asti. Seurantajakson aikana potilaista kuoli 44, joista 20:n kuolema liittyi epileptiseen kohtaukseen. Seurannan päättyessä elossa olleista 176 potilaasta suurimmalla osalla ei ollut esiintynyt kohtauksia viiden edeltävän vuoden aikana ja vajaa puolet oli voinut lopettaa säännöllisen lääkkeiden käytön. Aikuisiän kohtauksettomuudesta huolimatta olivat epilepsian epäedulliset vaikutukset matalan koulutustason ja heikon työllistymisen vuoksi kuitenkin jääneet pysyviksi elämänlaatua haittaaviksi tekijöiksi.

Matti Sillanpää, Merja Jalava, Olli Kaleva, Shlomo Shinnar

Psykiatristen avohoitopotilaiden kaamosmasennus ja -oireilu

Kaamosmasennus on häiriötila, jossa mielialan lasku toistuu talvisin. Sitä yleisempää väestössä on lievempi kaamosoireilu, jossa pääasiallisin oire on väsymys pimeään aikaan. Psykiatrisen konsultaatiopoliklinikan avohoitopotilaille tehdyssä haastattelututkimuksessa löytyi kaamosmasennusta ja kaamosoireilua paitsi mielialahäiriöpotilailta, myös muista potilasryhmistä. Havainnolla saattaa olla merkitystä kliinistä työtä tekeville lääkäreille mietittäessä taustatekijöitä ja hoitovaihtoehtoja silloin, kun potilaan psyykkiset oireet vaikeutuvat talvikuukausien aikana. Kaamosmasennuksen ensisijaiseksi hoitomuodoksi on vakiintunut kirkasvalohoito.

Pauliina Piiroinen, Timo Partonen

Syrjäytyykö masentunut nuori?

Kolmen nuorisopsykiatrian poliklinikan potilaista tehdyssä tutkimuksessa yleisin yksittäinen hoitoon hakeutumisen syy oli masennus. Puolet nuorista sai kliinisen tautiluokituksen mukaisen masennusdiagnoosin, usein vakavaksi määritellyn. Masentuneilla nuorilla oli ollut oireita ennen hoitoon tuloa pidempään kuin muun diagnoosin saaneilla. Masennus ilmeni toivottomuutena, usein itsetuhoisuutena, kielteisenä itsekäsityksenä ja vaikeuksina ihmissuhteissa. Neljäsosa masentuneista nuorista käytti alkoholia humalahakuisesti viikoittain ja neljäsosa oli kokeillut huumeita. Tyypillistä nuoren masennukselle oli luopuminen jostakin itselle tärkeästä asiasta (ikätoverisuhteista, liikunnasta, musiikista tms.). Masentuneiden nuorten asenne itseään ja elämäänsä kohtaan kuvastaa syrjäytymiskehitystä. Jokainen nuori, jolla epäillään masennusta, tulisikin tutkia tarkasti. Masennusta ei tule pitää nuoruusikään kuuluvana normaalina ilmiönä.

Veijo Korhonen, Eila Laukkanen, Sirkka Peiponen, Heimo Viinamäki

Sydämenpysähdyspotilaan hoito

Elvytystilanne tulee yleensä yllättäen, ja koska se osuu kohdalle suhteellisen harvoin, sen hallitseminen on tottumattomalle usein vaikeaa. Sydämen käynnistämisellä on lisäksi suuri kiire. Elvytystilanteita varten laaditut toimintaohjeistot pyrkivät helpottamaan toimintaa antamalla sille mallin. Tässä artikkelissa esitetään tuoreiden kansainvälisten elvytyssuositusten pohjalta ohjeisto sairauskohtauksessa sydämenpysähdyksen saaneen potilaan elvytyksestä.

Tom Silfvast

Ihon sieni-infektioiden muuttuva hoito

Ihon sieni-infektioita on totuttu hoitamaan pääasiassa paikallishoidoin, ja useimmiten tämä tuottaakin toivotun paranemistuloksen, mikäli potilas noudattaa hoito-ohjeita. Tuoreet tutkimustulokset uusien systeemisten sienilääkkeiden farmakokinetiikasta, tehosta ja turvallisuudesta johtanevat siihen, että yhä useampi ihon sieni-infektio hoidetaan lyhyellä sisäisesti otetulla sienilääkekuurilla. Kustannus-hyötyajattelun tuomat paineet tämänkaltaiseen hoitomuotoon lisääntyvät, ja sen myötä uskotaan potilaiden hoitomyöntyvyyden kasvavan .

Pekka Autio

Syöpäpotilaan sydänongelmat

Syöpäkasvaimet aiheuttavat sydänongelmia sekä systeemivaikutustensa kautta että mekaanisesti. Syöpään liittyvä anemia saattaa vaikeuttaa sepelvaltimotautipotilaan oireita. Suuri tarve punasolujen siirtoon johtaa hemokromatoosiin, johon liittyy usein sydänoireita. Tromboemboliset tapahtumat ovat syöpäpotilailla yleisempiä kuin muulla väestöllä. Maligni perikardieffuusio ja yläonttolaskimo-oireyhtymä ovat mekaanisia komplikaatioita, jotka saattavat vaatia pikaistakin hoitoa. Myös syövän hoito voi vaurioittaa sydäntä. Antrasykliiniryhmän solunsalpaajien käyttöä joudutaan rajoittamaan niiden aiheuttaman kardiomyopatian takia. Sädevaurion riski lisääntyy sydämeen kohdistuvan sädeannoksen kasvaessa.

Outi Laine, Kaj Groundstroem

Ihmisläheisen hoidon kehittäminen - mitä potilaspalaute kertoo?

Systemaattinen potilaspalautteen hankkiminen on tärkeää kehitettäessä sairaanhoitoa. Tutkimusten mukaan potilaat ovat saamaansa hoitoon yleensä tyytyväisiä, ja he ilmaisevat mielipiteitään harvoin sairaalassa ollessaan. Moniammatillisessa ja monimuotoisessa sairaanhoidossa potilaan antama palaute saattaa saavuttaa vain osan henkilökunnasta, jolloin kehittämisehdotukset eivät saa sitä painoarvoa, mikä niille kuuluisi. Kyselytutkimukseen saatuja vastauksia voidaan sen sijaan analysoida moniammatillisesti, ja siksi ne puoltavat paikkaansa kehittymistä haluavissa palvelu-organisaatioissa. Ihmisläheinen hoito on laatukysymys, jolle on asetettu tavoite. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa kehitetyllä Ihmisläheinen hoito -laatumittarilla mitattiin tavoitetta kolme kertaa 1990-luvulla, ja tuloksia käytetään hoidon laadun systemaattisessa kehittämisessä.

Eeva Töyry, Katri Julkunen-Vehviläinen, Erja Roine, Matti Mattila, Viljo Rissanen

Mikrobiologian ulkoinen laadunarviointi itse järjestettynä toimintana sairaanhoitopiireissä - mielipiteitä vastaan ja puolesta

Tehokas ulkoinen laadunarviointi kliinisen mikrobiologian laboratorioissa on välttämätöntä toiminnan uskottavuuden kannalta, vaikka se on merkittävä kustannustekijä. KTL selvitti suuriin laboratorioihin suunnatulla kyselyllä mahdollisuuksia ja halukkuutta järjestää asia tukilaboratorion ja tuettavien laboratorioiden välisenä yhteistyönä. Osa piti hanketta mahdollisena ja viittasi hyviin kokemuksiin, joita on saatu eräissä sairaanhoito-piireissä, joissa keskussairaalan laboratorio on järjestänyt terveyskeskuslaboratorioihin ulkoista laadunarviointia. Osa - selvä enemmistö - piti kuitenkin parempana turvautua ulkopuolisen riippumattoman toimittajan laadunarviointiin. Siitä koituvia kustannuksia ei pidetty todellisena esteenä. Ilmeisesti Suomen kaltaisessa maassa molemmat ratkaisumallit ovat toimivia, toisiaan tukevia ja molempia voidaan kehittää edelleen.

Anja Siitonen, Pauli Leinikki

Kariesprevention mahdollisuudet ja haasteet

Karieksen ehkäisyn ensisijainen merkitys hammashuollolle on mielletty kaikilla hallinnon ja toiminnan tasoilla. Hammashuolto on viimeksi kuluneiden kolmen vuosikymmenen aikana antanut vakuuttavan näytön siitä, että panostus lasten ja nuorten yleisimpien hammassairauksien ehkäisyyn tuottaa tulosta. Tästä huolimatta vie karieksen ehkäisy ja korjaava hoito terveyskeskusten tilastojen mukaan edelleen yli puolet hammashoito-henkilökunnan työajasta, vaikka sairastavuus on vähäistä. Karies työllistää runsaasti myös yksityissektorilla, jossa hoito painottuu enemmän korjaavaan kuin ehkäisevään hoitoon. Kyse on siis runsaasti yhteiskunnan voimavaroja vievästä asiasta, jonka tarkoituksenmukaisuutta on syytä yhdessä pohtia.

Anja-Riitta Luoma, Eeva Widström

Kunnat haluttomia hoitamaan huumausaineiden käyttäjiä

Sosiaali- ja terveysministeriössä mietitään keinoja, joilla kunnat patistettaisiin ottamaan paremmin vastuuta huumausaineiden käyttäjien hoidosta.

Suvi Sariola

Suurten ikäluokkien mukana lähtee eläkkeelle iso osa sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimasta

Suurten ikäluokkien lähtiessä eläkkeelle lähtee sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimasta samalla 44 000 työntekijää, melkein 40 % alan nykyisestä työvoimasta. Toistakymmentä vuotta tämän jälkeen suuret ikäluokat alkavat tarvita hoitoa ja hoivaa siinä määrin, että julkisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa ollaan ennennäkemättömässä tilanteessa.

Suvi Sariola

Apulaisoikeusasiamies haluaa eristämisestä tarkemmat ohjeet mielenterveyslakiin

Eduskunnan apulaisoikeus-asiamies Riitta-Leena Paunio on puuttunut potilaiden eristämiseen psykiatrisessa sairaalahoidossa ja edellyttää mielenterveyslakiin asiaa koskevia täsmennyksiä. Paunion selvityksen mukaan eristäminen on varsin yleistä, mutta sairaaloiden hoitokäytäntö epäyhtenäinen: samankaltaisessa tilanteessa potilas sidotaan toisissa sairaaloissa aina lepositeisiin, toisissa sairaaloissa hänet viedään aina eristyshuoneeseen. Valtakunnallisia ohjeita pidetään erittäin tarpeellisena myös palautteessa, jonka Terveydenhuollon oikeusturvakeskus on saanut psykiatrisilta sairaaloilta.

Suvi Sariola