Eturauhassyövän hoitojen haitat ja potilaiden tyytyväisyys

Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä Suomessa. Nykyään eturauhassyöpä todetaan entistä aikaisemmin, jolloin tauti on paikallinen tai enintään paikallisesti levinnyt. Paikalliseen eturauhassyöpään on useita hoitovaihtoehtoja, mutta ne kaikki aiheuttavat monenlaisia haittavaikutuksia.

Ulla-Sisko Lehto, Heli Tenhola, Kimmo Taari, Arpo Aromaa

Dupuytrenin kontraktuuran kollagenaasi-injektiohoidon vaikuttavuus, turvallisuus ja kustannukset

Dupuytrenin kontraktuura eli kämmenkalvon kutistuma on etenevä fibroproliferatiivinen sairaus, jossa muodostuu sormea koukkuun vetävä juoste. Kollageenia hajottavan entsyymin ruiskuttaminen arpijuosteeseen on uusi menetelmä kämmenkalvon kutistuman hoitamiseksi.

Tero Kotkansalo, Hanna-Stiina Taskinen, Neill Booth, Jaana Isojärvi, Tuija S. Ikonen

Lääkkeiden koneellisen annosjakelun kehittämistarpeet avoterveydenhuollossa

Avoterveydenhuollon asiakkaille tarkoitettu koneellinen annosjakelupalvelu aloitettiin Suomessa runsaat 10 vuotta sitten. Lääkkeet toimitetaan annoskohtaisiin pusseihin tai kertakäyttöisiin annostelijoihin jaeltuina kahden viikon erissä. Pääasiassa iäkkäille ja monia lääkkeitä käyttäville suunnatun palvelun avulla on haluttu parantaa lääkitysturvallisuutta, vähentää kustannuksia ja säästää hoitajien työaikaa. Tässä katsauksessa kuvataan, mitä koneellisen annosjakelun vaikutuksista tiedetään ja miten palvelua voitaisiin kehittää Suomen avoterveydenhuollossa.

Antti Mäntylä, Sinikka Sihvo, Jaana Isojärvi, Juha Sinnemäki, Marja Blom, Marja Airaksinen

Miesten masennus jää tunnistamatta

Masennus diagnosoidaan naisilla kaksi kertaa useammin kuin miehillä. Masennuksen seulontaan kehitetyt mittarit arvioivat naisille tyypillisiä oireita, kuten ulospäin näkyvää surullisuutta ja itkuisuutta. ICD-10-kriteerit puolestaan arvioivat masennuksen vaikeusastetta lähinnä oireiden monimuotoisuuden perusteella, ja niitä on kritisoitu miehille tyypillisten oireiden puuttumisesta.

Tero Taiminen

Kirurgeja tarvitaan muihinkin kuin yliopistosairaaloihin

Yhdysvalloissa terveysviranomaiset ovat arvioineet, että hyvän kirurgisen hoidon edellytys on 9-10 yleiskirurgia 100 000:ta asukasta kohti. Erikoissairaanhoito ja leikkaukset kuitenkin keskittyvät yhä suurempiin yksiköihin, ja toisaalta nuoret kirurginalut tahtovat jäädä yliopistokaupunkeihin. Lisäksi koulutuksen kapeutuminen vähentää yleiskirurgista osaamista. Ongelma on tuttu harvaan asutuissa maissa, kuten Suomessa.

Hannu Paajanen

TNF:n salpaajia käyttävät potilaat hyötyvät metotreksaatista

Monet autoimmunisairauksien hoitoon käytettävät biologiset lääkkeet ovat TNF-:n monoklonaalisia vasta-aineita. Näitä TNF:n salpaajia kohtaan voi kehittyä lääkevasta-aineita, jolloin vaarana ovat tehon menetys ja haittavaikutusten lisääntyminen. Metotreksaatin ja autoimmuunisairauksien hoitoon käytettävien vastaavien perinteisten lääkkeiden samanaikainen käyttö näyttää vähentävän lääkevasta-aineiden muodostumista.

Markku Kauppi

Toimintakyvyn ja kognition kohorttitrendit

Ihmiset elävät vanhemmiksi, mutta toteutuuko Friesin teoria sairauksien pakkautumisesta entistä lyhyemmälle ajanjaksolle elämän loppupäähän? 1980- ja 1990-luvuilla tehdyissä kohorttiseurannoissa ihmisten toimintakyky näyttää parantuneen, mutta 2000-luvulla on alkanut tulla jo toisenlaisiakin tutkimustuloksia. Kohortti kohortilta parantunut vanhusten toimintakyky ei enää kehitykään yhtä suotuisasti, vaan jopa päinvastaisia merkkejä on ollut näkyvissä.

Kaisu Pitkälä

Päihdelääkärien asenteet potilaitaan kohtaan

Päihteitä käyttävät potilaat asettavat terveydenhuollon ammattilaisille kiperiä haasteita. Päihtyneet potilaat voivat olla arvaamattomia ja väkivaltaisia, heidän ongelmansa ovat usein laaja-alaisia ja huumeiden käyttöön jo sinänsä liittyy laittomuutta. Lääkärien asenteet vaikuttavat oleellisesti päihdeongelman tunnistamiseen, hoidon aloittamiseen, sen sisältöön, toteuttamiseen ja onnistumiseen. Silti lääkärien asenteista ja mielipiteistä päihdepotilaita kohtaan on vain vähän tutkittua tietoa ja jopa päihdelääkärien on väitetty kohtelevan potilaitaan huonosti.

Tiina Koivisto, Pekka Heinälä, Mika Helminen, Kaija Seppä

Lapsen tai nuoren tajunnanmenetys - tavallinen pyörtyminen vai jotakin vakavampaa?

Lasten ja nuorten tajunnanmenetykset ovat useimmiten tavallisia pyörtymisiä tai hyvänlaatuisia tahdosta riippumattoman hermoston poikkeavaan reaktioon liittyviä tajunnanmenetyksiä.

Anita Hiippala

Ripeästi selvitetty Yersinia pseudotuberculosis O:1 -epidemia
Reaktiivinen artriitti oletettua yleisempi

Kainuussa todettiin kesällä 2008 Yersinia pseudotuberculosis -bakteerin serotyypin O:1 aiheuttama gastroenteriittiepidemia. Artikkelissa kuvataan, miten infektion aiheuttaja jäljitettiin ja millaisia reaktiivisia ilmentymiä infektioon sairastuneilla esiintyi.

Mikko Vasala, Saija Hallanvuo, Pekka Ruuska, Riitta Suokas, Anja Siitonen, Markku Hakala

Rintasyövän diagnoosiviive vakava ongelma Libyassa

Tutkimuksen yhtenä tavoitteena oli tutkia diagnoosiviivettä ja sen vaikutusta Libyassa todettuihin rintasyöpiin sekä taudin kliiniseen levinneisyysasteeseen.

Eramah Ermiah

Pleriksafori tehostaa kantasolujen irtoamista luuytimestä

Kantasolusiirteen solukoostumukseen vaikuttavat tekijät tunnetaan puutteellisesti. Perinteisesti kantasolujen irrottamiseen luuytimestä verenkiertoon on käytetty solunsalpaajan ja kasvutekijän yhdistelmää tai kasvutekijää yksin. Pleriksafori on uusi lääkeaine, jota käytetään kantasolujen irrottamiseksi luuytimestä, kun kantasolujen irtoaminen perinteisin menetelmin on riittämätöntä.

Ville Varmavuo

Obstruktiivinen uniapnea - oireista seurantaan

Lihavuuden lisääntyessä kuorsaus ja uniapnea lisääntyvät ja yksinkertaisia ja kustannustehokkaita kuorsauksen ja uniapnean seulontatutkimusten tarvitaan. Ylähengitystieoireet ovat tavallisia kuorsaajilla ja uniapneapotilailla jo ennen mitään hoitoa. CPAP-hoito on obstruktiivisen uniapnean hoidon kulmakivi, mutta potilaiden sitoutuminen hoitoon on usein vaatimatonta, vaikka CPAP-hoito on osoitettu tehokkaaksi.

Hanna-Riikka Kreivi

Vanhenevan miehen oireeton nivustyrä - leikkaukseen vai ei?

Maailmassa on tehty kaksi prospektiivistä tutkimusta, joissa vähäoireinen nivustyräpotilas satunnaistettiin joko seurantaan tai leikkaushoitoon. Ensimmäinen julkaistiin Brittein saarilta vuonna 2006 ja siinä suositeltiin leikkaushoitoa. Toinen tehtiin Pohjois-Amerikassa samana vuonna ja siinä taas suositeltiin seurantalinjaa. Tulokset siis jättivät taas kliinikolle lantinheiton vastaukseksi. Nyt amerikkalaisen potilaskohortin pitkäaikaistulokset on analysoitu uudelleen seitsemän vuoden seurannan jälkeen, ja tulos muuttuikin leikkaushoidon suuntaan suotuisaksi.

Hannu Paajanen

Aliskireeni ei vaikuta sepelvaltimotaudin etenemiseen

Reniini-angiotensiini-aldosteronijärjestelmän aktivaatio edistää valtimotautien kehittymistä. Koe-eläintutkimusten perusteella reniiniaktiivisuuden vähentämisen on puolestaan arveltu voivan vaikuttaa edullisesti sepelvaltimotautiin. Valitettavasti uuden tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, ettei tähänkään mekanismiin vaikuttamalla voida hidastaa sepelvaltimotaudin etenemistä.

Juhani Airaksinen

Miten tuoretta nivelreumaa hoidetaan Suomessa?

Nivelreuman hoidon tavoitteena on potilaan oireettomuus. Nivelreuman eurooppalainen hoitosuositus kehottaa aloittamaan tuoreen nivelreuman hoidon metotreksaatti-monoterapialla ja glukokortikoidilla sekä lisäämään hoitoon biologisen lääkkeen, jos hoitovastetta ei saavuteta 3 kuukaudessa. Suomessa on totuttu käyttämään synteettisiä reumalääkkeitä voimaperäisemmin: nivelreuman Käypä hoito -suositus vuodelta 2009 neuvoo hoitamaan hyvin aktiivista tuoretta nivelreumaa kolmen reumalääkkeen yhdistelmällä (metotreksaatti, sulfasalatsiini ja hydroksiklorokiini) ja liittämään hoitoon pieniannoksisen glukokortikoidin (ns. REKO-yhdistelmähoito).

Heidi Mäkinen, Vappu Rantalaiho, Laura Pirilä, Hannu Kautiainen, Kari Puolakka

Nivelreuman luokittelukriteerit uudistuivat - mikä muuttuu?

Nivelreuman varhain aloitettu tehokas hoito parantaa ennustetta.

Jenni Kauppi, Markku Hakala, Heidi Mäkinen

Vuokralääkärien työolot ja hyvinvointi terveyskeskuksissa

Lääkärien palkkaaminen työvoimaa välittäviltä yrityksiltä eli ns. vuokralääkärien käyttö yleistyi terveyskeskuksissa 2000-luvun alussa. Vuokralääkärit kokevat työmuotonsa joustavaksi, mutta heidän työoloistaan ja hyvinvoinnistaan tiedetään vain vähän. Tutkimuksessa verrataan terveyskeskuksissa työskentelevien vuokralääkärien ja kunnan palkkaamien lääkärien työn luonnetta sekä heidän kokemuksiaan työkuormituksesta, voimavaratekijöistä ja hyvinvoinnista.

Laura Pekkarinen, Tarja Heponiemi, Riikka Lämsä, Jukka Vänskä, Anu Mustakari, Timo Sinervo, Anna-Mari Aalto, Marko Elovainio

Lasten korva-, nenä- ja kurkkulöydökset Angolassa

Korva-, nenä- ja kurkkutaudit sekä kuulovauriot ovat kehitysmaiden lapsilla yleisiä, mutta puutteellisesti tutkittuja, joten niiden tausta ja kliininen kuva tarvitsevat tarkempaa määrittelyä.

Anni Taipale

Varhainen repolarisaatio sydänfilmissä: esiintyvyys, ennustearvo ja kliiniset erityispiirteet

Varhainen repolarisaatio on normaalissa sydänfilmissä nähtävä muutos, joka tyypillisesti koostuu J-aalloista ja ST-segmentin noususta. Kyseinen löydös on liitetty pienissä potilasaineistoissa hengenvaarallisiin rytmihäiriöihin. Väitöstutkimuksen tarkoitus oli selvittää muutoksen esiintyvyyttä ja ennustearvoa normaaliväestön keskuudessa.

Jani Tikkanen