Iholymfoomien ja kalsineuriini-inhibiittorien käytön välille ei löydetty syy-seuraussuhdetta

Muutama vuosi sitten markkinoille tulleet takrolimuusi- ja pimekrolimuusivoiteet tarjosivat atooppisen ihottuman hoitoon odotetun vaihtoehdon kortikosteroidivoiteille. Sekä potilaat, atoopikkolasten vanhemmat että lääkärit ovat kuitenkin jatkuvasti kyselleet valmisteiden turvallisuudesta pitkäaikaisessa käytössä. Vastineena FDA:n varsin jyrkkäsävyisiin, pääasiassa koe-eläintutkimuksiin perustuviin varoituksiin American Academy of Dermatology piti vuosi sitten aiheesta konsensuskokouksen. Konsensuskokous kävi läpi kaikki alkuperäiset lääkevalmisteiden kliiniset tutkimukset.

Jaana Suhonen

Alkuraskauden keskenmenossa on hoitovaihtoehtoja

Vähintään 15 % raskauksista päätyy keskenmenoon. Perinteinen hoito on kohdun tyhjennys imulla tai pihdeillä ja kaavinta. Tämä vaatii anestesiaa ja leikkaussalia. Uusina vaihtoehtoina ovat tilanteen konservatiivinen seuranta tai lääkkeellinen kohdun tyhjennys. Kaikkia näitä hoitoja verrattiin satunnaistetussa tutkimuksessa, jossa oli mukana 1 200 potilasta. Raskauden kesto keskenmenon diagnoosihetkellä oli alle 13 täyttä viikkoa. Imutyhjennysryhmän, mifepristoni-misoprostoli-yhdistelmää saaneen ryhmän ja pelkästään konservatiivisesti kotona seuratun ryhmän sairastavuutta ja jatkohoidon tarvetta verrattiin kahden viikon aikajaksona. Kohtuinfektioita esiintyi noin 2-3 %:lla kaikissa ryhmissä. Runsaan vuodon takia jouduttiin tekemään kohdun kaavinta 36 %:lle lääkehoitoryhmässä ja 24 %:lle konservatiivisesti seuratuista. 5 % imutyhjennysryhmästä tarvitsi uuden kaavinnan. Lääkkeellisesti hoidetuilla potilailla vuoto jatkui keskimäärin 11 vrk, konservatiivisessa ryhmässä 12 vrk ja imutyhjennysryhmässä 8 vrk. Hemoglobiini- ja hematokriittiarvoissa ei ollut eroja ryhmien välillä seurannan aikana. Konservatiivisesti seurattu ryhmä tarvitsi kipulääkitystä merkitsevästi muita enemmän.

Pertti Kirkinen

Dopamiiniagonisti tehoaa Parkinson-potilaan masennukseen

Italialaisessa monikeskustutkimuksessa tutkittiin dopamiiniagonistin (pramipeksoli) ja sertraliinin tehoa Parkinsonin tautiin liittyvän depression hoidossa. Avoimeen satunnaistettuun tutkimukseen osallistui 67 Parkinson-potilasta (pramipeksoli n = 33, sertraliini n = 34) ja tutkimuksen seuranta-aika oli 14 viikkoa. Molemmissa ryhmissä depressio lievittyi potilaiden itsearvioinnin ja Hamilton Depression Rating Scale (HDRS) -asteikon perusteella arvioituna. HDRS-asteikolla arvioituna pisteet laskivat alle 8:aan merkittävästi useammin pramipeksoli- kuin sertraliiniryhmässä (60,6 % vs. 27,3 % p = 0,006) merkkinä paremmasta depression lievityksestä. Parkinsonin taudin motoriset oireet lievittyivät pramipeksoliryhmän potilailla. Haittavaikutukset olivat lieviä tai kohtalaisia molemmissa ryhmissä, mutta keskeytyksiä oli enemmän sertraliinipotilailla.

Jaana Suhonen

Geeniekspressioprofiili hepatooman ennusteen avuksi

Hepatosellulaarisen karsinooman ilmaantuvuus on kaksinkertaistunut länsimaissa viimeisten 25 vuoden aikana. Se on maailman viidenneksi yleisin syöpätauti. Maksan hepatosellulaarisen syövän kliininen taudinkulku on vaihteleva, eikä nykyisin käytettävissä olevin keinoin ole mahdollista erottaa hyvän ja huonon ennusteen omaavia potilaita. Tutkijoiden käytössä oli 139 potilaan näytteet. Näytteistä valmistettiin geeniekspressioprofiilit. Tämän perusteella oli mahdollista tunnistaa kolme alaryhmää, joiden ennusteet poikkesivat toisistaan. Erityisen huono ennuste oli niillä potilailla, joiden kasvainsolujen ominaisuudet muistuttivat fetaalisia hepatoblasteja.

Sirkku Jyrkkiö

Sikiön kasvuhäiriön ja äidin raskausmyrkytyksen vaikutukset lapseen 12 vuoden iässä

Tutkimuksessa selvitettiin sikiön kasvuhäiriön (pienikokoisuus raskauden kestoon nähden syntymähetkellä) ja äidin raskausmyrkytyksen vaikutuksia syntymänjälkeiseen kasvuun, sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöihin ja lisämunuaisten toimintaan 12-vuotiailla lapsilla kahdessa seurantaryhmässä. Kysin lastenklinikassa tehdyn tutkimuksen mukaan sikiön kasvuhäiriö vaikutti lapsen myöhempään kasvuun siten, että ns. kasvuhäiriölapset olivat sekä viiden että 12 vuoden iässä merkittävästi lyhyempiä ja laihempia kuin normaalikokoisina syntyneet lapset.

Sirpa Tenhola

Entakaponi Parkinson-potilailla

Parkinsonin taudin tyyppioireita ovat vapina, lihasjäykkyys sekä liikkeiden hitaus ja jähmeys. Näiden katsotaan johtuvan pääasiassa dopamiinin puutostilasta aivojen tyvitumakkeiden alueella. Levodopa on tehokkain Parkinsonin taudin lääke. Se muuttuu aivoissa dopamiiniksi ja korvaa siis tämän puutostilaa. Koska lääke hajoaa varsin nopeasti elimistössä, lähinnä dopa-dekarboksylaasi- ja katekoli-O-metyylitransferaasi (COMT) -entsyymien toiminnan seurauksena, alkaa aivojen dopamiinin määrä (ja potilaan toimintakyky) vaihdella lääkkeenottokertojen mukaan. Ilmiötä kutsutaan tilanvaihteluksi. Entakaponi estää COMT-entsyymin toimintaa ja hidastaa täten levodopan hajoamista. Se pidentää levodopan vaikutusaikaa tilanvaihteluista kärsivillä Parkinson-potilailla.

Jukka Lyytinen

Yksilöllinen tupakoinnista vieroittava hoito tarpeen

220 newyorkilaisen palomiehen (tupakointi keskimäärin 20 savuketta/pv, Fagerstömin testin tulos 6,7) keskuudessa tehty tupakoinnista vieroittamista koskeva tutkimus antaa ymmärtää, että yksilöllisyyttä kaivataan tässäkin. Pelkkä arvio päivittäin poltettujen savukkeiden määristä ei riitä. Niin ikään eri vieroitusmuotojen yhdistelmistä näyttäisi olevan hyötyä: pitäisikö nikotiinilaastarit ja bupropionitabletit kytkeä toisiinsa? Nikotiinikorvaushoidon annosten kasvun merkitystä ei pitäisi liioitella. Vieroituksen onnistuminen oli käänteisessä yhteydessä ennen hoitoa todettuun fyysiseen riippuvuuteen, mutta ei savukkeiden määrään. Jos motivaatiota riittää, hoitoa tulisi jatkaa mielellään yli kolme kuukautta.

Hannu Puolijoki

Astman ilmaantuvuus ei ainakaan laskussa?

Suomessa astman ilmaantuvuus on ollut kasvussa, sen sijaan Italiassa, Sveitsissä ja Saksassa trendi on jo ollut laskeva. Nyt tehdyssä eteläwalesilaisessa koululaistutkimuksessa tulokset vastaavat meikäläisten havaintoja: vuosina 1973, 1988 ja 2003 olivat raportoidun astman esiintyvyydet 5,5, 12,0 ja 27,3 %. Tutkimus toteutettiin samoin metodein ja samoissa kouluissa (12-vuotiaita osallistujia 812, 960 ja 1 019). Pelkän raportoidun vinkumisen osalta luvut olivat myös nousussa: 9,8, 15,2 ja 19,7 %. Myös muissa tutkituissa parametreissa oli todettavissa nouseva trendi, joskin muutokset lääkityksessä vaikuttanevat oireiden kokemiseen (hengenahdistus juostessa tms.).

Hannu Puolijoki

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030