Viikoittainen paklitakseli paras rintasyövän liitännäishoito Kerran viikossa annosteltu paklitakseli osoittautui parhaaksi leikkauksen jälkeisen rintasyövän solunsalpaajahoidon käytönnöksi. Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa se näytti pienentävän tehokkaimmin rintasyövän uusiutumisriskiä ja parantavan elossaoloa. Paklitakseli on yleisesti käytössä Atlantin länsirannalla, kun taas itärannan perinne on suosinut doketakselia. Viikon välein toteutettava hoito lisää kustannuksia, mutta paklitakseli on tällä hetkellä huomattavasti edullisempaa kuin doketakseli. Sirkku Jyrkkiö Lehti 22: Lääketieteen maailmasta 22/2008 Kommentteja
Tulehduskipulääkkeet ovat akuutin munuaiskivikipukohtauksen ensijaishoito Akuutin munuaiskivikipukohtauksen ensisijainen hoito on tulehduskipulääke ja opioideihin turvaudutaan vasta, jos se osoittautuu teholtaan riittämättömäksi. Sveitsiläisten urologien lääkevalintoja selvittäneen tutkimuksen mukaan kipulääkevalinnat ovat hyvin linjassa Euroopan urologiyhdistyksen suositusten kanssa. Ossi Lindell Lehti 22: Lääketieteen maailmasta 22/2008 Kommentteja
Suonikohjujen vaahtohoidosta ongelmia osalle sydänpotilaista Suonikohjujen hoitona yleistyvä vaahtohoito saattaa joissakin tapauksissa aiheuttaa potilaalle neurologisia oireita. Taustalla on tällöin havaittu sydämen eteisväliseinän avoin soikea ikkuna. Juhani Airaksinen Lehti 22: Lääketieteen maailmasta 22/2008 Kommentteja
Omega-3:sta apua raskausmasennukseen Omega-3-monityydyttämättömät rasvahapot voivat tarjota käyttökelpoisen vaihtoehdon raskaana olevien äitien masennuksen hoitoon. Jatkotutkimuksia kuitenkin tarvitaan. Raimo K. R. Salokangas Lehti 22: Lääketieteen maailmasta 22/2008 Kommentteja
Huono-osaisuus terveydenhuollossa: Sosioekonomiset erot elektiivisessä kirurgiassa Lähtökohdat Aiemmin on raportoitu sosioekonomisia eroja elektiiviseen kirurgiaan pääsyssä. Tässä tutkitaan huono-osaisuuden eri muotojen ja niiden kasautumisen yhteyttä elektiivisen kirurgian käyttöön 2000-03. Kristiina Manderbacka, Martti Arffman, Sakari Karvonen, Ilmo Keskimäki Lehti 22: Alkuperäistutkimus 22/2008 Kommentteja
Muutama tunti reipasta liikuntaa viikossa - vähentyvätkö lonkkamurtumat kolmanneksella? Jopa kolmannes lonkkamurtumista voitaisiin ehkäistä, mikäli ikääntyvä väestö liikkuisi viikossa reippaasti kolme neljä tuntia. Suomessa tämänsuuruinen murtumien vähentyminen tarkoittaisi merkittävää inhimillisten kärsimysten vähentymistä ja kymmenien miljoonien eurojen vuosittaisia säästöjä. Riku Nikander, Vesa Lepola, Saija Karinkanta, Harri Sievänen Lehti 22: Katsausartikkeli 22/2008 Kommentteja
Anatomisen ja isotooppikuvantamisen yhdistäminen tarkentaa diagnoosia Isotooppikuvantaminen on toiminnallista kuvantamista. Sen vuoksi löydöksen anatominen paikantaminen ja luonteen määrittely on ajoittain vaikeaa. Kirsi L. Timonen, Sakari Kainulainen, Hanna Mussalo, Esko Vanninen Lehti 22: Katsausartikkeli 22/2008 Kommentteja
Vanhemman vakava sairaus on yksi lapsen psyykkisen kehityksen riskitekijä Vakavasta sairaudesta kärsivät vanhemmat ovat usein huolissaan omasta kyvystään säilyttää riittävän sensitiivinen ja turvallinen vanhemmuus. Hanna Manninen Lehti 22: Katsausartikkeli 22/2008 Kommentteja
Elintapainterventiolla saavutettiin osa diabeteksen ehkäisytutkimuksen tuloksista Elintapainterventiossa selvitettiin, voidaanko terveydenhuollon normaalissa toiminnassa saavuttaa yhtä hyviä tuloksia kuin tyypin 2 diabeteksen ehkäisytutkimuksissa, joita edusti suomalainen Diabeteksen ehkäisytutkimus (DPS). Pilvikki Absetz, Raisa Valve, Brian Oldenburg, Heikki Heinonen, Aulikki Nissinen, Mikael Fogelholm, Vesa Ilvesmäki, Martti Talja, Antti Uutela Lehti 22: Terveydenhuolto 22/2008 Kommentteja
Terveyskeskusten työntekijät arvioivat johtamistavat tyydyttäviksi Terveyskeskusten johtamisesta keskustellaan vilkkaasti. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitä mieltä terveyskeskuksen työntekijät ovat terveyskeskusten johtamiskäytännöistä. Pekka T. Jaatinen, Ulla Saxén, Ll Lehti 22: Terveydenhuolto 22/2008 Kommentteja
Hermotettu lihassiirre kasvohermohalvauksen hoidossa Pitkäaikaisen kasvohermohalvauksen paras tunnettu hoitomuoto on hermotettu vapaa lihassiirre. Se mahdollistaa kasvojen lihasten toiminnan ja tunteiden ilmaisun. Tässä kaksivaiheisessa leikkauksessa tuodaan ensin vastakkaiselta puolelta kasvoja terveestä kasvohermosta hermosiirrettä käyttäen hermotus halvaantuneelle puolelle. Toisessa leikkauksessa noin puoli vuotta myöhemmin siirretään muualta kehosta vapaa lihassiirre. Lihassiirteen oma hermo yhdistetään aiemmin halvaantuneelle puolelle tuotuun hermosiirteeseen ja verisuonet yhdistetään paikalla oleviin verisuoniin. Optimaalisessa tapauksessa tämä hermotettu lihassiirre alkaa toimia korvaten halvaantuneet kasvojen lihakset, ja potilas saa ilmeensä ja hymynsä takaisin. Tuija Ylä-Kotola Lehti 22: Väitös 22/2008 Kommentteja
Inflammaatio ja kudosvaurio niveltulehduksessa ja hampaan kiinnityskudoksen tulehduksessa Tämän väitöskirjatyön tavoitteena oli tutkia nivelreumaan ja hampaan kiinnityskudoksen tulehdukseen liittyvää kudosvauriota. Työssä sovellettiin biokemiallisia ja immunologisia menetelmiä nivelkalvoon sekä nivelnesteen ja veren valkosoluihin. Neljännessä osatyössä hahmoteltiin hampaan tukikudoksen tulehduskuorman osoitin (PIBI) yleisesti käytössä olevasta ientaskumittaussuureesta. Otso Lindy Lehti 22: Väitös 22/2008 Kommentteja
Sepelvaltimotaudille altistavia geenimuotoja Most of the genes in the major histocompatibility complex region (MHC, located in chromosome 6p21 of 7.6 Mb and with about 370 gene loci) are involved in adaptive and innate immunity, with essential function in inflammatory reaction and in protection against infections. This region might serve as a candidate gene region for infection and inflammation originated diseases, e.g., coronary artery disease (CAD). Anil Palikhe Lehti 22: Väitös 22/2008 Kommentteja
Tubibasilli säilyy ysköksessä horrostilassa Tuberkuloosi tarttuu ja tappaa edelleen. Joka vuosi siihen sairastuu maailmassa noin 9 miljoonaa ihmistä ja kuolee noin 2 miljoonaa. Basillin on täytynyt kehittää hyvät mekanismit menestyäkseen ihmisten kumppanina kymmenien vuosituhansien ajan. Useimmin tartunta tapahtuu yskösten välityksellä. Ovatko siis ysköksiin erittyvät bakteerit jotenkin erikoisesti varustautuneita pysyäkseen hengissä kehon ulkopuolella ja siirtyäkseen seuraavaan uhriin? Heikki Arvilommi Lehti 21: Lääketieteen maailmasta 21/2008 Kommentteja
Ihminen päihittää koneen laihduttajan tukena Lyhytkin henkilökohtainen tuki parantaa laihdutustuloksen pysyvyyttä, mutta pysyvään painonpudotukseen silläkään ei päästä. Tiina Laatikainen Lehti 21: Lääketieteen maailmasta 21/2008 Kommentteja
Keuhkoemboliapotilaan varhainen kotiuttaminen lisää kuolleisuutta Keuhkoemboliapotilaan kotiuttamista ei pidä kiirehtiä. Vaikka taudin akuuttia vaikeusastetta kuvaavat mittarit ja oireet paranisivat hoidon myötä nopeasti, potilasta ei pitäisi hevillä kotiuttaa, jos tilanne on 1-2 päivää aiemmin ollut kovin epästabiili. Katariina Korkeila Lehti 21: Lääketieteen maailmasta 21/2008 Kommentteja
Uutta tukea hyvin pienen keskosen hoidosta päättämiseen Hyvin pienen keskosen hoidon tuloksen tilastollista arviointia varten on tarjolla uusi nettipohjainen työkalu. Monimuuttuja-analyysiin perustuva arviointi on julmaa, mutta kyseessä saattaa sittenkin olla käyttökelpoinen työväline kliinikolle. Pertti Kirkinen Lehti 21: Lääketieteen maailmasta 21/2008 Kommentteja
Lyhyempi kaava saattaa riittää rintasyövän sädehoidossa Tuoreiden tutkimusten perusteella näyttää siltä, että tehokas rinnan sädehoito on toteutettavissa perinteistä lyhyemmän kaavion mukaan. Lancet Oncolygy -lehdessä julkaistussa pääkirjoituksessa kuitenkin muistutetaan, että osa rintasyövän sädehoidon hyödyistä tulee esille vasta kymmenen vuoden seurannan jälkeen. Tämän takia lienee syytä odotella vielä seurantatuloksia muutaman vuoden ajan, ennen kuin nykyistä hyvää hoitomallia lähdetään muuttamaan. Sirkku Jyrkkiö Lehti 21: Lääketieteen maailmasta 21/2008 Kommentteja
Nuorten miesten kuulo ja korvien oireilu varusmiespalvelukseen astuessa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää varusmiesten kuulontutkimusten löydökset palvelukseen astuessa sekä verrata niitä aikaisempiin vastaaviin löydöksiin. Seppo Savolainen, Rauno Pääkkönen, Jaana Jokitulppo, Markku Toivonen, Kyösti Lehtomäki Lehti 21: Alkuperäistutkimus 21/2008 Kommentteja
Mitä löytyy Papa-muutoksen takaa? Papa-näytteiden ongelmana eivät ole väärät positiiviset, vaan väärät negatiiviset löydökset. Merja Yliskoski, Virpi Rantanen Lehti 21: Katsausartikkeli 21/2008 Kommentteja
Rauman sote-keskuksen pikapoli perustuu hoitajien osaamiseen Terveydenhuolto Rauman sote-keskuksen pikapoli perustuu hoitajien osaamiseen Asiakaspalautetteen perusteella toiminta on koettu erittäin positiivisena. Avoin artikkeli
Geeniterapiasta iso apu kuulo-ongelmiin Tiede Geeniterapiasta iso apu kuulo-ongelmiin Kaikkien tutkimukseen osallistuneiden kuulo parani.
Maahanmuuttajapojilla suuri riski mielenterveysongelmiin Terveydenhuolto Maahanmuuttajapojilla suuri riski mielenterveysongelmiin Opettajan tuki on erityisen tärkeä suojaava tekijä sopeutumiselle ja mielenterveydelle. Avoin artikkeli
Kymenlaakson hyvinvointialue julkaisi keskittymisvaikeuksien palvelupolun Terveydenhuolto Kymenlaakson hyvinvointialue julkaisi keskittymisvaikeuksien palvelupolun Aikuisille suunnattu verkkopalvelu kertoo, mistä saa apua keskittymisvaikeuksien arviointiin. Avoin artikkeli
Suomalaiset lihovat muita eurooppalaisia nopeammin Terveydenhuolto Suomalaiset lihovat muita eurooppalaisia nopeammin ”Meillä ei ole ryhdytty mihinkään merkittäviin toimiin lihavuuden vähentämiseksi.” Avoin artikkeli
Lapin hyvinvointialue houkuttelee työntekijöitä Terveydenhuolto Lapin hyvinvointialue houkuttelee työntekijöitä Perustuu uuden työnantajabrändin rakennetamiseen. Avoin artikkeli