Vulvodynian paikallishoidosta hyötyä

Kipukohtaan paikallisesti annosteltu 2-6-prosenttinen gabapentiinivoide on osoittautunut hyväksi vulvodynian hoidoksi. Voidetta annosteltiin kolmesti päivässä.

Pertti Kirkinen

Kuinka hoitaa miehen ulkogenitaalien elefanttitautia?

Miehen sukupuolielinten elenfantiaasi on länsimaissa harvinainen sairaus, joka on useimmille tuttu lähinnä oppikirjan kuvista. Peniksen ja skrotumin alueella oire on seurausta imuteiden tukoksesta.

Ossi Lindell

Puutteet sydäninfarktin kirjaamis-käytännöissä heikentävät rekisteritietojen luotettavuutta
Infarktipotilaiden hoitoajat, ennuste ja tietojen kirjaaminen

Uudet sydäninfarktin diagnostiikan hoitosuositukset ja DRG-pohjainen kuntalaskutus vaikuttavat sydäninfarktidiagnoosien hoitoilmoitusten kirjauskäytäntöihin. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, millä tavoin ST-nousuinfarktien (STEMI) ja ei-ST-nousuinfarktien (NSTEMI) diagnostiikka ja erityisesti hoitoilmoitusten kirjaukset ovat toteutuneet HYKS:n Meilahden sairaalassa. Samalla tarkasteltiin STEMI- ja NSTEMI-potilaiden erityispiirteitä ja hoidon toteutumista.

Hasan Qadri, Otto Hartman, Markku S. Nieminen

Neuromuskulaaritautien diagnostiikka ja hoitoketjut

Neuromuskulaarisairaudet johtuvat hankitusta tai usein perinnöllisestä toimintahäiriöstä lihas- tai hermokudoksessa.

Mari Korpela, Mervi Löfberg, Helena Pihko, Tuula Lönnqvist, Anders Paetau, Tapani Salmi, Antti Lamminen, Tuula Kock, Sari Kiuru-Enari

Radiotaajuushoito nenän tukkoisuuden hoidossa

Limakalvoturvotuksesta johtuva nenän tukkoisuus on yleinen vaiva, jota hoidetaan yleensä lääkityksellä. Jos lääkkeistä ei ole riittävää apua, harkitaan kajoavampaa hoitoa, joka yleensä kohdistuu alakuorikkoon.

Maija Hytönen, Leif Bäck, Antti Malmivaara, Risto P. Roine

Toimipaikkakoulutus terveyskeskuksissa

Toimipaikkakoulutuksen tavoitteena on parantaa organisaation yhteistä osaamista ja yhtenäistää toimintakäytäntöjä. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin yleislääketieteen vastuualue pyrkii yhdessä terveyskeskusten kanssa parantamaan toimipaikkakoulutuksen laatua ja ohjaamaan koulutusta moniammatilliseen suuntaan. Tutkimuksessa selvitettiin toimipaikkakoulutuksen käytäntöjä.

Doris Holmberg-Marttila, Outi Vilppula, Annikki Savolainen, Kari Mattila

Keski-ikäisten miesten työkyky ja elämänlaatu ovat yhteydessä toisiinsa

Tämän varhaiskuntoutujista ja poliiseista tehdyn tutkimuksen mukaan keski-ikäisten suomalaisten miesten työkyky ja elämänlaatu näyttävät kulkevan käsi kädessä. Fyysinen kunto on myös yhteydessä työkykyyn ja elämänlaatuun, mutta harvat fyysisen kunnon testausmenetelmät näyttävät soveltuvan työkyvyn ja elämänlaadun mittaamiseen. Pääasiassa raskaassa teollisuudessa ja rakennusalalla työskenteleville varhaiskuntoutujille tehdyn tutkimuksen mukaan erityisesti kahden kilometrin kävelytestin ja yläraajojen 10 kilon painolla tehdyn toistotestin tulokset näyttivät olevan yhteydessä sekä työkykyyn että elämänlaatuun. Lisäksi poliiseille tehty 15-vuotisseurantatutkimus osoitti vatsalihastestin tuloksen ennustavan työkykyä.

Lars Sörensen

Aivojen rakenteen ja toiminnan muutokset voivat ennakoida dementiaa

Tässä väitöskirjatutkimuksessa todettiin, että dementiaan sairastuvilla, lievistä muistihäiriöistä kärsivillä henkilöillä aivojen harmaan aineen määrä oli vähentynyt erityisesti ohimo- ja päälaenlohkon rakenteissa jo keskimäärin 2,5 vuotta ennen kuin heillä voitiin todeta dementia. Alzheimerin taudin perinnöllinen riskitekijä lisäksi voimisti aivojen surkastumista aivojen otsa- ja päälaen lohkojen rakenteissa.

Anne Jauhiainen

Uusi hermoston rappeumasairaus MIRAS

Tässä väitöskirjatyössä on kuvattu uusi peittyvästi periytyvä hermoston rappeumasairaus, MIRAS (mitochondrial recessive ataxia syndrome), ja sen geenitausta. Tauti osoittautui Suomen yleisimmäksi perinnölliseksi ataksiasairaudeksi. Tutkimuksessa on tutkittu perinnöllisiä aivosairauksia, joissa yhtenä oireena on ataksia (kävelyn epävarmuus, tasapainovaikeus ja liikkeiden haparointi) ja joissa on lukuisia muita aivojen toimintahäiriöstä johtuvia oireita. Seulonnassa, jossa haettiin suomalaisilta ataksiapotilailta MIRAS-geenivirhettä, 27 potilasta sai diagnoosin aikaisemmin tuntemattomalle, etenevälle ataksiasairaudelleen. Tutkimuksen tuloksena kyseisen geenivirheen DNA-diagnostiikka on otettu käyttöön suomalaisissa ja eurooppalaisissa laboratorioissa, ja toistasataa potilasta ympäri maailman on saanut diagnoosin.

Anna Hakonen

HPV-rokotuksen kustannus-hyötysuhde arvioidaan hyväksi

Tuore kustannus-hyötyanalyysi esittää varovaisen myönteisen kannan HPV-rokotteen käytön puolesta. Samalla kuitenkin todetaan, että immuniteetin kestosta tarvitaan vielä tietoa. Lisäksi on suunniteltava, kuinka integroida rokote ja genitaalisyövän seulontatutkimukset.

Pertti Kirkinen

Biofilmeissä piilottelevien bakteerien taltuttaminen vaatii uusia lääkkeitä

Jopa yli 65 % infektioista voi olla biofilmeissä kasvavien bakteerien aiheuttamia, arvioivat Yhdysvaltojen CDC:n tartuntatautiasiantuntijat. Ongelmalliseksi havainnon tekee se, että biofilmin alla olevan bakteerin taltuttamiseksi tarvitaan sata- tai tuhatkertaisia pitoisuuksia antibioottia vapaana elävään bakteeriin verrattuna. Biofilmeissä viihtyvät erityisesti kroonisia infektioita aiheuttavat mikrobit.

Heikki Arvilommi

Syöpäsukuun kuuluminen parantaa paksusuolisyövän ennustetta

Paksusuolisyöpään sairastumisen riski kaksinkertaistuu, jos lähisukulaisella on ollut paksusuolisyöpä. Toisaalta näillä potilailla on parempi ennuste kuin niillä, joiden lähisukulaisilla tautia ei ole todettu. Lähisukulaisella tarkoitetaan vanhempia ja sisaruksia.

Sirkku Jyrkkiö

Solariumin käyttäjillä on usein rusketusriippuvuus

Solariumissa hankittuun rusketukseen voi syntyä riippuvuus. Opiskelijoille tehdyssä kyselytutkimuksessa (n = 400) ilmeni, että 28 % solariumin käyttäjistä täyttää riippuvuushäiriön kriteerit. Auringonottajista 12 % oli ultraviolettivaloriippuvaisia. Suurin riippuvuusriski oli naisilla ja niillä, joiden ystävät hankkivat rusketusta.

Sirkku Peltonen

Synkkä lapsuus lisää sydänsairauksia

Lapsuudessa koettu kaltoinkohtelu voi selittää masennuksen ja sydän- ja verisuonisairauksien välistä yhteyttä. Asiaa selvittäneet tutkijat ehdottavat, että potilaiden lapsuudenkokemuksia tulisi kartoittaa säännönmukaisesti.

Raimo K. R. Salokangas

HDL-kolesterolin vähyys ei lisääkään valtimotauteja?

Pelkkä isoloitu matala tai korkea HDL-taso ei näytä vaikuttavan merkittävästi valtimotaudin vaaraan. Sen sijaan määräävämpiä tekijöitä ovat HDL:n laatu ja kinetiikka sekä matalaan HDL-tasoon usein liittyvä muu metabolinen häiriö.

Juhani Airaksinen

Mielialalääkkeet lisäävät mahaverenvuodon vaaraa

SSRI- ja NSRI-lääkkeiden käyttöön liittyy kohonnut ruoansulatuskanavan verenvuotoriski, joka on erityisen suuri, jos potilas käyttää samanaikaisesti tulehduslääkkeitä. Riskiä voi ehkäistä mahahappolääkkeillä.

Raimo K. R. Salokangas

Synnyttäneisyys ja liikunta - liikkuvatko äidit riittävästi?

Raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen naisen liikuntakäyttäytyminen voi muuttua. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, liikkuvatko synnyttäneet äidit terveytensä kannalta riittävästi.

Helena Aldén-Nieminen, Katja Borodulin, Tiina Laatikainen, Jani Raitanen, Riitta Luoto

Neuropaattisen kivun diagnostiikka tarkentuu

Neuropaattisesta kivusta kärsii 7 % väestöstä. Sen yleisimmät aiheuttajat ovat tuki- ja liikuntaelimistön degeneraatioon liittyvä hermokompressio ja diabeettinen neuropatia.

Maija Haanpää, Seppo Soinila

Hysteroskooppinen sterilointi metallisella mikroimplantilla

Hysteroskooppinen sterilointimenetelmä metallisella mikroimplantilla on uusi, kolmannen polven sterilointimenetelmä, joka aiheuttaa pysyvän hedelmättömyyden.

Sirpa-Liisa Hovi, Ritva Hurskainen, Mika Gissler, Riitta Grahn, Katriina Kukkonen-Harjula, Merja Nord-Saari, Marjukka Mäkelä

Kunnalliselle vai yksityiselle?
Pelkästään taloudelliset tekijät eivät ohjaa lääkärien työpaikan valintaa

Suomessa on tutkittu lääkärien työvoiman kysyntää ja tarjontaa muun muassa lääkärimäärien ennakoinnin näkökulmasta. Tekijöitä, jotka ohjaavat lääkärien sijoittumista kunnalliselle tai yksityiselle sektorille, ei juurikaan ole analysoitu, ei myöskään kansainvälisesti.

Terhi Kankaanranta, Jari Vainiomäki, Hannu Halila, Harri Hyppölä, Mauri Isokoski, Santero Kujala, Esko Kumpusalo, Kari Mattila, Irma Virjo, Jukka Vänskä, Pekka Rissanen