Eipäs unohdeta legionellaa

Legionella viihtyy erityisen hyvin poreammeiden vedessä ja suodattimissa. Tämä kävi jälleen ilmi, kun 50 amerikkalaista risteilymatkustajaa sairastui legionelloosiin. Porekylpyjä ottaneilla oli 16-kertainen sairastumisriski muihin matkustajiin verrattuna. Taudin voi saada kylpemättäkin, sillä ammeista leviävän aerosolin mukana bakteerit lentävät useiden metrien päähän.

Matti Viljanen

Keskitetty palovammojen hoito HYKS:ssa Kokemukset ensimmäisten kuuden vuoden ajalta

Suomen ensimmäinen palovammaosasto avattiin Töölön sairaalassa marraskuussa 1988. Vuosina 1989-94 osastolla hoidettiin 533 palovammapotilasta. Osastohoitoa tarvitsevia palovammapotilaita on tullut vuosi vuodelta lisää, sen sijaan tehohoitopäivien määrä on pysynyt vakiona vuoden 1991 jälkeen. Yleisimmin vammat ovat olleet käsissä ja kasvoissa, ja tavallisin potilas oli työikäinen mies. 60 % potilaista oli ollut humalassa vamman sattuessa, ja lähes joka kymmenes vamma sattui saunassa. Osaston potilaiden kuolleisuus kuuden ensimmäisen toimintavuoden aineistossa oli alle 5 %. Vaikeita palovammoja saaneet potilaat on lähetetty herkästi asiantuntevaan hoitoon HYKS:n muista klinikoista sekä jäsenkunnista, mutta vain harvoista ulkokunnista. Vaikeiden palovammojen hoito tulisi kuitenkin Suomessa keskittää valtakunnallisesti kahteen yliopistosairaalaan.

Sirpa Asko-Seljavaara, Jyrki Vuola, Markku Härmä, Nils Svartling, Eila Manninen-Kauppinen

Palovammapotilaan kuntoutus

Palovammapotilaan hoito ja kuntoutus on tiivistä moniammatillista yhteistyötä, johon osallistuvat myös potilas ja hänen omaisensa. Kuntoutus alkaa jo akuuttivaiheessa ja jatkuu pitkään kotiutumisen jälkeen. Potilasta ohjataan jo sairaalavaiheen aikana omatoimisuuteen päivittäisissä toiminnoissa sekä osallistumaan ja ottamaan vastuuta omasta kuntoutumisestaan. Hoidossa vältetään turhaa immobilisaatiota ja potilas avustetaan jalkeille jo ennen ihonsiirtoleikkausta. Syvän palovamman arpi hypertrofioituu helposti. Arven liikakasvua voidaan ehkäistä varhain aloitetulla painehoidolla ja silikonivalmisteiden käytöllä. Palovammapotilaat toipuvat yleensä hyvin ja motivoituvat kuntoutukseen, kun hankalatkin hoidot tuottavat toivottua tulosta.

Marisa Nikkonen, Raija Tuominen

Palovammojen avohoito

Valtaosa Suomessa vuosittain sattuvista yli 20 000 palovammasta hoidetaan avohoidossa. Vammat ovat yleensä pinnallisia toisen asteen kuumavesivammoja, jotka paranevat parissa viikossa konservatiivisella hoidolla. Hoitoperiaatteet ovat yksinkertaisia ja tulokset hyvät. Syviä palovammoja saaneet on kuitenkin tärkeää osata ohjata varhaisessa vaiheessa leikkaushoitoon. Näin lyhennetään palovamman kokonaishoitoaikaa ja saadaan paras mahdollinen toiminnallinen ja esteettinen tulos.

Päivi Salminen-Peltola, Jyrki Vuola

Myyräkuumeen aiheuttamat oireet ja löydökset silmässä

Myyräkuumeen akuutissa vaiheessa todetaan runsaasti silmäoireita ja -löydöksiä. Sairauden tunnetuimmat ilmentymät silmässä ovat ohimenevä myopia (myooppinen siirtymä) ja sitä harvinaisempi silmänpaineen äkillinen nousu (akuutti glaukooma). Näiden muutosten mekanismia on selvitetty A-kaikumittauksin: infektion akuutissa vaiheessa silmän etukammio madaltuu ja mykiö paksuuntuu. Aikaisemmin silmäoireet ja -löydökset luokiteltiin yleensä neurologiseen oireryhmään. Nykytiedon perusteella ne tulisi kuitenkin katsoa tämän yleisinfektion ilmentymiksi silmässä ja luokitella omaksi oftalmologiseksi ryhmäkseen.

Matti Kontkanen

Syöpäpotilaan oireenmukainen hoito

Syöpäpotilaan oireista merkittävimpiä ovat kipu, hengenahdistus, pahoinvointi, oksentelu ja ruokahaluttomuus. Niihin pyritään vaikuttamaan ensisijaisesti sädehoidolla, syöpälääkkeillä tai kirurgialla, mutta myös monet muut keinot, kuten portaittainen kivunhoitomalli ja ihonalaiset infuusiot, ovat osoittautuneet tehokkaiksi syöpäpotilaan oireiden hallitsemisessa. Tärkeä osa hoitoa on potilaan ja lääkärin hyvä vuorovaikutus. Aktiivinen oireenmukainen hoito parantaa usein merkittävästi potilaan elämänlaatua.

Markku Viren, Risto Johansson

Vuorovaikutuksen toimivuus suuressa sairaalaorganisaatiossa

TAYS:n henkilökunnalle tehdyssä laajassa kyselytutkimuksessa yksi osa koski työyhteisön vuorovaikutussuhteita. Arviot vuorovaikutuksen sujuvuudesta painottuivat keskimäärin hyvin toimivien ja avoimien suhteiden puolelle. Muita kielteisemmin vuorovaikutuksen arvioi hallinto- ja taloushenkilöstö. Myös henkilöstön ja potilaiden vuorovaikutusta sairaalassa pidettiin hyvänä. Tutkimuskokonaisuudesta julkaistiin työn rutiineja koskeva osa Lääkärilehdessä 9/96.

Marita Paunonen, Hilkka Laakso, Kristiina Lehti, Risto Harisalo, Arto Uusitalo, Heli Nieminen

Sepelvaltimotautipotilaiden hyperkolesterolemian tutkimus ja hoito laiminlyöty

Kuusankosken terveyskeskuksessa otettiin vuonna 1995 tavoitteeksi sydän- ja verisuonitautien keskeisten riskien vähentäminen. Yksi osa projektia oli sepelvaltimotautiin sairastuneiden sekundaaripreventio. Sepelvaltimotautia sairastavia potilaita oli kaikkiaan 631. Vain vajaalta neljäsosalta heistä oli tutkittu veren kolesterolipitoisuus viimeksi kuluneen vuoden aikana. Tutkituista miehistä 98 %:lla kolesteroliarvo oli yli 5,0 mmol/l ja yli 40 %:lla yli 6,5 mmol/l. Naisilla vastaavat luvut olivat 94 % ja 49 %. Lipidilääkitys oli terveyskeskuksessa uusittu tai kirjoitettu vain 26 potilaalle.

Seppo K. Tuominen, Paavo Romppanen, Ari Rosenvall

Töölön sairaalassa tehtiin yli 5 000 ortopedista ja traumatologista leikkausta vuonna 1993

HYKS:n I kirurgian klinikka Töölön sairaalassa on Suomen suurin yliopistollinen ortopedis-traumatologinen sairaalayksikkö. Viisivuotiskautena 1989-93 ortopedis-traumatologisten leikkausten määrä klinikassa lisääntyi 11 %, niin että vuonna 1993 niitä tehtiin yli 5 100. Koska myös päiväkirurgia ja lyhythoitoinen kirurgia yleistyi, hoidettujen potilaiden määrä kasvoi merkittävästi.

Pentti Rokkanen, Anneli Pohjanen, Aimo Tommila, Ole Böstman

Rintasyövän mammografiaan perustuva seulonta Uutta toivoa nuoremmille naisille

Falunissa Ruotsissa pidettiin hiljan kansainvälinen kongressi, jossa käsiteltiin pelkästään yhtä kysymystä: hyötyvätkö myös 40-49-vuotiaat naiset mammografiaseulonnasta? Vastaus oli selkeä: kyllä hyötyvät.

Peter B. Dean, Martti Pamilo

Kuopiossa tehdään merkkigeeninsiirrot viidelle potilaalle tänä keväänä

Kuopiossa aloitetaan aivan lähiaikoina geeninsiirrot merkkigeenein alaraajojen vaikeaa valtimonkovettumatautia sairastaville potilaille. Merkkigeeninsiirrot tehdään viidelle potilaalle. Kuopion yliopiston erillislaitoksen, A.I. Virtanen -instituutin, ja Kuopion yliopistollisen sairaalan tavoitteena on päästä hoidollisiin geeninsiirtokokeisiin ehkä vielä tänä vuonna.

Aivoinfarktin liuotushoito - tuloksia ja intohimoja

Sydäninfarktin hoidossa trombolyysi ja asetyylisalisyylihappo ovat vakiinnuttaneet asemansa. Näillä hoidoilla mortaliteetti pienenee noin 3 % ja sepelvaltimot pysyvät paremmin auki, mikä antaa aikaa myöhempiä toimenpiteitä, esimerkiksi pallolaajennusta varten. Aivoinfarkteista eivät tulokset ole yhtä selkeitä, eikä nyt julkaistu MAST-I-tutkimus tuo juuri lisävarmuutta. Keskustelua ja intohimoa kyllä.

Robert Paul

Vaihtoehtolääketiede Australiassa

Yhdysvalloissa arvioitiin vuonna 1990, että maassa käytettiin ns. vaihtoehtoisiin hoitoihin 13,7 miljardia dollaria vuodessa (60 miljardia markkaa). Nyt on Lancetin palstoilla ilmestynyt tutkimus, jossa selvitettiin vaihtoehtolääkkeiden ja vaihtoehtohoitojen laajuutta Australiassa. Selvitys perustui kotioloissa tehtyyn noin 3 000:n satunnaisesti valitun henkilön haastatteluun.

Heikki Joensuu

Normodigoksinemia ja näkömuutokset

Jo Withering huomasi vuonna 1785 hoitaessaan potilaita sormustinkukkauutteella, että liika lääke aiheuttaa näköhavainnon muutoksia, etenkin vihreän ja keltaisen värin korostumisen. Tästä huolimatta oire lienee perin harvinainen. Uutta väriä digoksiinin näköhavaintoa muuttavaan ominaisuuteen tuo newyorkilais-iowalainen tutkimus kaikessa pienuudessaan.

Robert Paul

Omepratsolihoito altistaa kampylobakteeri- infektiolle

Mahahapot estävät bakteerien kasvua. Siksi on luontevaa ajatella, että haponeritystä vähentävät lääkkeet lisäävät riskiä sairastua suolistoinfektioihin. Salmonellainfektion riski kasvaa H2-salpaajahoidon aikana. Näin käy myös mikrobilääkityksen aikana ja vielä sen jälkeenkin. Salmonellan kohdalla asia siis tiedetään, mutta miten on asian laita yhtä yleisen suolistopatogeenin, kampylobakteerin, laita?

Pentti Huovinen

Stressi hidastaa haavan paranemista

Immuunijärjestelmällä on keskeinen osuus haavan paranemisessa. Haava lisää infektioriskiä, jota vastaan taistelevat erilaiset sytokiinit (mm. interleukiini-1, interleukiini-8 ja TNF). Nämä myös houkuttelevat paikalle makrofagit, jotka puolestaan osallistuvat fibroblastien kollageenisynteesin säätelyyn.

Robert Paul

Ruokatorvikaikututkimus lasten sydänvikojen diagnostiikassa ja leikkauksen yhteydessä

Ruokatorvikaikututkimus on arvokas menetelmä synnynnäisten sydänvikojen diagnostiikassa silloin, kun tavanomainen rintakehän päältä tehty sydämen kaikututkimus ei varmista diagnoosia. Kirurgisten toimenpiteiden aikana sillä voidaan tarkistaa sydämen anatomia ja seurata leikkauksen onnistumista. Tutkimus on välttämätön, kun eteisväliseinäaukko suljetaan implantilla sydämen katetroinnin yhteydessä. Entistä pienemmät anturit ovat mahdollistaneet tutkimuksen käytön avosydänleikkausten yhteydessä jopa kolmen kilon painoisillekin lapsille. HYKS:n lastenklinikassa ruokatorvikaikukardiografia tehtiin vuoden 1994 ensimmäisten viiden kuukauden aikana 88:lle synnynnäistä sydänvikaa sairastaneelle potilaalle, joista nuorimmat olivat vastasyntyneitä.

Toomas Hermlin, Erkki Pesonen, Kaija Peltola, Mauri Leijala, Heikki Sairanen

Magneettikuvaus sisäsynnytintulehduksen diagnostiikassa

Sisäsynnytintulehduksen (PID) varhaiseen diagnosointiin ja hoitoon kannattaa panostaa, sillä taudin seurausten hoito, mm. keinoalkuiset lisääntymismenetelmät, tulevat kalliiksi. Sisäsynnytintulehduksen kliinisessä diagnostiikassa on kuitenkin huomattavia rajoituksia, ja niinpä varmentavia tutkimuksia tarvitaan. HYKS:ssa selvitettiin vahvakenttämagneettikuvauksen hyödyllisyyttä sisäsynnytintulehduksen diagnosoinnissa. Naistenklinikan 26 perättäistä sisäsynnytintulehduspotilasta tutkittiin pikkulantion magneettikuvauksella ja kaikututkimuksella. Magneettikuvauksella saatiin enemmän tietoa kuin kaikututkimuksella, mm. nestetäyteinen munanjohdin näkyi magneettikuvauksessa, mutta kaikututkimuksessa sitä ei useimmiten pystytty erottamaan muista kystisistä ekspansioista. Ongelmatapauksissa magneettikuvaus on tarkka ei-invasiivinen menetelmä lantion elinten kuvantamiseen.

Timo A. Tukeva, Hannu J. Aronen, Pertti T. Karjalainen, Timo Paavonen, Jorma Paavonen

Vuonna 1994 Niuvanniemen sairaalaan lähetetyt vaaralliset ja vaikeahoitoiset potilaat

Viime vuosina yhä useampi valtion mielisairaaloiden potilaista on tullut hoitoon suoraan kunnallisen sairaalan lähettämänä ilman mielentilatutkimusta ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen päätöstä. Mielisairaista rikoksentekijöistä tulee yhä harvemmin kriminaalipotilaita. Tyypillinen vaikeahoitoisuutensa vuoksi Niuvanniemen sairaalaan vuonna 1994 lähetetty potilas oli keskimäärin 31-vuotias psykoottinen, vaikeasti päihdeongelmainen, useita väkivaltarikoksia tehnyt, kunnallisessa sairaalassakin väkivaltainen tai karkaileva, sairaudentunnoton ja hoitovastainen mies.

Anu Putkonen, Jarmo Paanila

Anestesiaan ja leikkaukseen liittyvä pelko ja jännitys

Toisin kuin lääkärikunta yleisesti uskoo, potilaan leikkauspelko ei suinkaan rajoitu leikkauspäivään. Psykologisissa tutkimuksissa on todettu, että monilla potilailla ahdistus onkin suurimmillaan 5-6 päivää ennen leikkausta ja joillakin se jatkuu vielä leikkauksen jälkeenkin. Todennäköisesti anestesia- ja leikkauspelon luonne vaihtelee suuresti potilaittain. Ilmeisesti osa saattaa hyötyä anksiolyyttisestä lääkehoidosta muutamana päivänä ennen toimenpidettä, jotkut jopa sen jälkeenkin. Lääkehoito ei kuitenkaan ole vaihtoehto potilaan vastaanottokyvyn mukaiselle informaatiolle.

Jussi Kanto