Lähtökohdat

Raskaana olevan päihdeongelmaisen naisen erityisongelmat on tiedostettu HYKS:n Naistenklinikalla jo vuodesta 1983. Vuonna 2002 luotiin tehostettu hoitomalli, jota kuvataan tässä artikkelissa.

Aineisto ja menetelmät

Sairaalan äitiyspoliklinikalla on huume, alkoholi ja lääkkeet (HAL) -poliklinikan oma hoitotiimi, joka vastaa päihdepotilaiden hoidosta. Toiminta alkoi elokuussa 2002, ja marraskuun loppuun 2005 mennessä on hoidettu 312 raskaana olevaa huumeriippuvaista (keskimäärin 94 potilasta/v). Potilaat tulevat pääasiassa joko terveyden- tai päihdehuollon lähetteellä poliklinikalle, jossa he käyvät 1-4 viikon välein omahoitajan ja -lääkärin vastaanotolla raskauden seurannassa sekä saamassa psykososiaalista tukea huumeista vieroittumiseen ja elämän perusasioiden järjestämiseen.

Tulokset

Päihdepotilaista 32 % oli käyttänyt huumeita suonensisäisesti myös raskauden aikana, 43 %:lla oli pääasiallisena päihteenä opiaatit tai amfetamiini ja 105 (33 %) synnyttäjää oli puhtaasti opiaattien käyttäjiä. Heistä 22:n katsottiin tarvitsevan korvaushoitoa, joka aloitettiin Naistenklinikalla, mistä potilaat hakivat ja ottivat päivittäisen annoksensa hoitajan valvonnassa. Hepatiitti C oli 47 %:lla potilaista ja HIV-tartunta kahdella potilaalla (0,7 %). Raskaudet ja synnytykset menivät pääsääntöisesti hyvin, mutta lapsilla oli runsaasti sairaalahoitoa pidentäviä vieroitusoireita. Puolet lapsista kotiutettiin avohuollon tukitoimin, 11 % sijoitettiin, 4 % otettiin huostaan ja yksi lapsi annettiin adoptioon.

Päätelmät Pääkaupunkiseudulla asuu runsaasti hedelmällisessä iässä olevia päihdeongelmaisia naisia, jotka raskaaksi tullessaan tarvitsevat erityistukea. Äitiyspoliklinikalla on mahdollista yhdistää raskauden hoito ja päihdehoito, mikä saattaa helpottaa joidenkin potilaiden päihdeongelman tunnustamista ja hoitoon hakeutumista. Korvaushoito voidaan toteuttaa myös somaattisen sairaalan poliklinikalla silloin kun henkilökunta on asiaan koulutettua ja toimintaan motivoitunutta.