Lehti 5: Terveydenhuolto 5/2016 vsk 71 s. 325

Syöpätautien hoitokäytännöt ja resursointi yliopistosairaaloissa vertaiskehittämisen avulla arvioituna

Lähtökohdat

Tässä tutkimuksessa analysoitiin syöpätautien erikoisalan hoitokäytäntöjä, potilasprosesseja ja yksiköiden resursointia yliopistollisissa keskussairaaloissa.

Menetelmät

Tutkimus on rekisteritutkimus, jossa käytettiin potilastietojärjestelmistä poimittuja potilaskohtaisia suorite­tietoja syöpätautien poliklinikoilta, vuodeosastoilta sekä lääkehoito- ja sädehoitoyksiköistä vuosilta 2012 ja 2013. Lisäksi kerättiin tiedot yksiköiden lääkäri- ja hoitajatyöpanoksista sekä lääkekustannuksista. Aineistossa oli yhteensä 48 353 eri potilasta. Aineistot eri sairaaloiden yksiköistä yhdistettiin yhteen tietokantaan, ja sairaaloille laskettiin toimintamalleja ja potilasprosessia kuvaavia mittareita sekä resursointia kuvaavia mittareita. Toimintamalleja ja potilasprosesseja kuvaavia mittareita olivat muun muassa käyntien määrät ja eri käyntityypit potilasta kohden eri avohoidon yksiköissä. Resursointia kuvaavia mittareita olivat muun muassa henkilöstö ja sairaansijat suhteessa väestöön ja potilasmääriin.

Tulokset

Palvelujen käyttö suhteessa väestöön ja hoitokäytännöt (poliklinikka- ja sädehoitokäynnit potilasta kohden) olivat yleensä samalla tasolla kaikissa yliopistosairaaloissa. Vuodeosastojaksojen kestoissa erot sairaaloiden välillä olivat sitä vastoin kaksinkertaisia samassa syöpäryhmässä. Myös resursoinnissa oli selviä eroja.Erot olivat suuria sekä resurssien määrässä suhteessa sairaanhoitopiirien väestöön että potilas- ja käyntimäärien suhteessa lääkärien ja hoitajien määriin. Niukimmin resursoidussa yliopistollisessa sairaanhoitopiirissä oli esimerkiksi lähes kaksinkertainen määrä väestöä sädehoitolaitetta ja sädehoidon henkilöstöä kohden kuin runsaimmin ­resursoidussa sairaanhoitopiirissä. Kun resurssit suhteutetaan klinikoissa asioineiden syöpä­potilaiden määriin, ero runsaimmin ja niukimmin resursoidun yksikön välillä on 50–100 % resurssista riippuen. Myös yliopistoklinikoiden eri yksiköiden välillä on eroja: joissakin sairaaloissa poliklinikka on niukemmin ­resursoitu kuin sädehoito tai päinvastoin.

Päätelmät

Vaikka syöpätautien klinikoiden resursoinneissa on merkittäviä eroja, ne eivät näy klinikoiden hoitokäytännöissä tai potilasprosesseissa. Potilaille annetaan hoitoa melko samalla tavalla kaikissa sairaaloissa, vaikka resurssit suhteessa potilasmääriin ovat joissakin yksiköissä niukemmat kuin muualla. Suurempaa tuottavuutta ei siis näytettäisi saavutetun hoidon laadun kustannuksella. Tulokset antavat viitettä siitä, että sairaaloiden välillä on eroja lääkkeiden käytössä. Tarkemmat johtopäätökset edellyttävät kuitenkin jatkotutkimusta, jossa aineistoon liitetään potilaskohtaisesti tieto potilaan saamasta lääkityksestä.

Riikka-Leena LeskeläKatariina SilanderPaula PennanenTaina Turpeenniemi-HujanenKatariina KlintrupTuula LehtinenPirkko-Liisa Kellokumpu-LehtinenHeikki MinnKristiina Tyynelä-KorhonenVuokko KolhonenTiina SaartoJohanna MattsonPetri Bono

Syöpätaudit ovat yleisiä: Suomessa todettiin noin 32 000 uutta syöpätapausta vuonna 2013, ja joka kolmannen suomalaisen on arvioitu sairastuvan syöpään elinaikanaan (1,2). Syöpätautien ilmaantuvuus on suurentunut väestön ikääntyessä: viimeksi kuluneiden 50 vuoden aikana syöpään sairastuneiden määrä…

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat