Mikroskooppikuvia sepelvaltimon sisältä

Optinen koherenssitomografia (OCT) on tullut vauhdilla sepelvaltimon sisäiseen kuvantamiseen. Menetelmä antaa yhdellä alle 3 sekunnin vedolla histologisen tarkan (resoluutio 12-19 mikrometriä) kuvan kokonaisen sepelvaltimopäähaaran alueelta ulottuen noin 2 mm:n syvyyteen suonen sisäpinnalta. OCT on luotettavin menetelmä plakkirepeämien, suonen sisäisten trombien ja stenttiongelmien toteamiseen.

Juhani Airaksinen

Jalostettua täsmähoitoa krooniseen myelooiseen leukemiaan

Uudet toisen polven tyrosiinikinaasin estäjät ovat tehokkaampia kroonisen myelooisen leukemian (KML) ensilinjan hoidossa kuin edeltäjänsä imatinibi.

Marko Vesanen

Diabeetikoilla yhä suuri ylikuolleisuus muuhun väestöön verrattuna

Diabetesta sairastavien määrä lisääntyy Suomessa. Samanaikaisesti sekä koko väestön että diabeetikoiden kuolleisuus on jatkuvasti pienentynyt, mutta diabeetikoiden kuolleisuuden on aiemmissa tutkimuksissa todettu olevan suuri verrattuna muun väestöön kuolleisuuteen. Tutkimuksemme tavoitteena oli selvittää diabeetikoiden kuolleisuudessa tapahtuneita muutoksia vuosina 1996-2007 ja tarkastella diabeetikoiden ylikuolleisuutta eri kuolinsyihin.

Erja Forssas, Reijo Sund, Kristiina Manderbacka, Martti Arffman, Pirjo Ilanne-Parikka, Ilmo Keskimäki

Diabetesriskiä voidaan vähentää perusterveydenhuollon keinoin Taudin ilmaantuvuus pieneni D2D-hankkeessa

Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelman Dehkon 2D-hanke (D2D) toteutettiin viidessä sairaanhoitopiirissä vuosina 2003-2007. Sen tavoitteena oli tehostaa tyypin 2 diabeteksen riskihenkilöiden tunnistamista ja kehittää sekä arvioida suuren riskin henkilöille perusterveydenhuollossa annettavaa elämäntapaneuvontaa.

Timo Saaristo, Leena Moilanen, Jari Jokelainen, Heikki Oksa, Eeva Korpi-Hyövälti, Juha Saltevo, Mauno Vanhala, Leo Niskanen, Markku Peltonen, Jaakko Tuomilehto, Matti Uusitupa, Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi

Lihavuuden ja glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden esiintyvyydessä on selviä alueellisia eroja SuomessaD2D-hankkeen tuloksia

Kansallisen diabetesohjelman Dehkon tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman toimeenpanohanke, D2D, toteutettiin viidessä sairaanhoitopiirissä vuosina 2003-2007. Tässä artikkelissa käsittelemme lihavuuden ja glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden esiintyvyyttä ja alueellisia eroja Suomessa D2D-hankkeen loppuvaiheessa.

Titta Salopuro, Timo Saaristo, Eeva Korpi-Hyövälti, Heikki Oksa, Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, Juha Saltevo, Mauno Vanhala, Leo Niskanen, Elena Moltchanova, Jouko Sundvall, Jaakko Tuomilehto, Matti Uusitupa, Markku Peltonen

Diabetesrekisteri alueellisena hoidonhallintajärjestelmänä

- Terveydenhuollossa kerätään paljon tietoa, mutta tiedon hyödynnettävyys on puutteellista.

Kari Harno, Esa-Matti Tolppanen, Seppo Ranta, Lasse Suominen

Lääkäri 2008 - uusinta tutkimustietoa lääkäreistä: Nuoren lääkärin vanhemmat yhä useammin lääkäreitä

Lääkäri 2008 -tutkimus on jatkoa tutkimuksille Nuori lääkäri 88, Lääkäri 93, Lääkäri 98 ja Lääkäri 2003. Yhteiskunnassa ja terveydenhuollossa on 20 vuoden aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia, jotka ovat heijastuneet lääkärien työskentelyolosuhteisiin ja sijoittumiseen työmarkkinoilla. Myös lääkärikunnan demografinen rakenne on muuttunut.

Teppo Heikkilä, Harri Hyppölä, Jukka Vänskä, Irma Virjo, Hannu Halila, Mauri Isokoski, Juho Ruskoaho, Santero Kujala, Kari Mattila

Sidonnaisuudet vähentävät tutkimusten uskottavuutta

Taloudelliset sitoumukset heikentävät tutkimustulosten laatua, uskovat sekä lääkärit, potilaat että tutkimusten osanottajat. Potilaat myös totesivat, että taloudelliset sitoumukset vaikuttavat lääkärien ja tutkijoiden ammatilliseen käyttäytymiseen, ja tämän takia sidonnaisuudet pitäisi ilmoittaa.

Katariina Korkeila

Milloin erlotinibia ylläpitohoidoksi keuhkosyöpäpotilaalle?

Keuhkosyövän ensilinjan solunsalpaajahoidon jälkeen annettu erlotinibi ylläpitohoitona hidastaa taudin etenemistä yhdellä viikolla. Vaikka ero lumelääkkeeseen verrattuna oli satunnaistetussa asetelmassa tilastollisesti merkitsevä, sitä ei voi tulkita kliinisesti merkittäväksi tulokseksi.

Sirkku Jyrkkiö

Isäkin voi masentua synnytyksen jälkeen

Isien masentuneisuus äidin raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen ei ole harvinaista, ilmenee tuoreesta tutkimuksesta.

Raimo K. R. Salokangas

Siltahoito joutaa taka-alalle?

Siltahoito näyttää aiheuttavan runsaasti vuotoja sydäntoimenpiteissä.

Juhani Airaksinen

Malarian riskiryhmät pysyneet jokseenkin samoina Suomessa

Loppuvuonna 2008 14 suomalaista matkailijaa sai falciparum-malariatartunnan Gambiasta, kun taas vuonna 2009 ei Gambiasta tuotu yhtään malariaa. Yksikään falciparum-malariaan sairastuneista ei ollut käyttänyt asianmukaista estolääkitystä.

Heli Siikamäki

Fentanyylilaastarien käyttö kotona asuvien vanhusten hoidossa herättää huolta

Vahvojen opioidien käyttö on lisääntynyt Euroopassa nopeasti viime vuosina. Vahvoista opioideista tehokkaimman ja selektiivisimmän fentanyylin käyttö on lisääntynyt voimakkaasti. Tutkimuksessa selvitettiin vahvojen opioidien, erityisesti fentanyylilaastarien, kotona asuvien käyttäjien määriä vuonna 2008 luokiteltuna ikä- ja sukupuoliryhmittäin, käyttöaiheittain ja sairaanhoitopiireittäin.

Jouni Ahonen, J. Simon Bell, Sirpa Hartikainen

Kivulias lonkka ei aina merkitse artroosia

- Lonkan lateraalinen kipu johtuu yleensä pakaralihasten ison sarvennoisen kiinnityskohtien tulehduksesta ja on hoidettavissa konservatiivisesti.

Matti Seppänen, Ari Itälä, Keijo Mäkelä, Jari Mokka, Petri Virolainen

Hyperkalsemia - mitä tehdä?

- Yleisin hyperkalsemian aiheuttaja avohoidon potilailla on primaarinen hyperparatyreoosi, jonka tavallisin syy on lisäkilpirauhasen adenooma.

Päivi Hannula

Keskittymättömän lapsen ja nuoren hoito Kokemuksia palveluketjun toimivuudesta

- Käytös- ja keskittymishäiriöisen lapsen vanhemmat ja koti - ei päivähoito eikä koulu - ovat edelleen lapsen kehityksen ja tulevaisuuden tärkeimmät peruspilarit.

Sanna-Leena Vanhanen

Palveluseteli lisää vanhusten asumisvaihtoehtoja ja säästää kustannuksia

- Vanhusten palveluasumiseen tarkoitettu palveluseteli otettiin käyttöön kokeilun jälkeen Helsingissä vuonna 2008.

Arja Peiponen, Hennamari Mikkola

Uusia migreenille altistavia geenialueita

Nykykäsityksen mukaan perinnöllinen alttius kansantauteihin perustuu ympäristötekijöiden ohella lukuisten eri perimänvaihtelujen yhteisvaikutukseen, ja siksi vaihtelujen tunnistaminen vaatii suuria potilasaineistoja. Tämä väitöskirjatutkimus perustuu laajaan kansainväliseen yhteistyöhön, jonka tuloksena pystyttiin tutkimaan migreenille altistavia perimän alueita lähes 7 000 migreenipotilaasta uusimmilla geenitutkimuksen menetelmillä. Yhtään yleiseen migreenialttiuteen vaikuttavaa geneettistä tekijää ole ennen tätä tutkimusta varmuudella tunnistettu.

Timo Verneri Anttila

Rasvakudoksen tulehdus ja rasvamaksa liittyvät toisiinsa

Rasvakudos on paitsi energiavarasto, myös aktiivinen, välittäjäaineita tuottava kudos. Lihavilla henkilöillä insuliinin normaalit vaikutukset ovat heikentyneet, ja lisäksi rasvakudoksessa on usein tulehdusmuutoksia ja maksa on rasvoittunut ilman alkoholin liikakäyttöä (non-alcoholic fatty liver disease, NAFLD). Ne lihavat henkilöt, joille kehittyy rasvamaksa, ovat erityisen alttiita sairastumaan tyypin 2 diabetekseen ja sydän- ja verisuonitauteihin. On epäselvää, miksi insuliiniresistenssi ja rasvamaksa kehittyvät joillekin, mutta eivät kaikille lihaville henkilöille.

Janne Makkonen

Päiväkirurgia Suomessa

Suomessa noin puolet kiireettömistä leikkauksista suoritetaan päiväkirurgisesti. Päiväkirurgian suosiota lisäävät säästöt terveydenhuollon kustannuksissa, toiminnan tehokkuus sekä potilaiden ja henkilökunnan myönteisyys. Leikkauksenjälkeinen kipu on yleisin syy suunnittelemattomaan sairaalahoitoon leikkauksen jälkeen ja toipumisen hidastumiseen. Väestön vanhenemisen myötä iäkkäiden potilaiden kirurgisten toimenpiteiden tarve lisääntyy. Aikaisempien tutkimusten perusteella korkea ikä ei vaikuta olevan este päiväkirurgialle, mutta aiheesta on vähän tutkittua tietoa. Suomessa ei ole aiemmin tehty laaja-alaista selvitystä päiväkirurgisen toiminnan laadusta.

Kristiina Mattila