Todetaanko nuorten ihmisten sarkoomat ajoissa?

Joka päivä miltei kaksi nuorta ihmistä sairastuu syöpään Suomessa. Ikäryhmässä 16-35 vuotta todetaan noin 600 uutta syöpätapausta vuosittain. Koska syöpä on yleensä vanhempien ihmisten sairaus, ei pahanlaatuista tautia osata heti epäillä nuorella. Perusterveydenhuollossa ei tunnisteta syövän oireita nuorilla riittävän nopeasti ja kallisarvoista aikaa kuluu taudin päästessä leviämään muualle elimistöön. Jokainen yli senttimetrin kokoinen kasvava kyhmy on epäilyttävä syövän suhteen ja selvä aihe lisätutkimuksiin. Kirjoittajat haluavat tässä artikkelissa kiinnittää huomiota erityisesti nuorten ihmisten pehmytkudos- ja luusarkoomiin.

Pirkko Kellokumpu-Lehtinen, Tuula Lehtinen, Juha Nevalainen

Kuolleisuuden erot ja muutokset Suomessa ja naapurimaissa

Vertailukelpoisten tautiluokitusten käyttö vakiintui kaikissa Pohjoismaissa heti sodan jälkeen. Palvelujen taso ja saatavuus ovat suunnilleen samalla tasolla kaikissa näissä maissa. Ainoastaan Suomi on joutunut kuromaan umpeen sodan aiheuttamaa välimatkaa. Tämä näkyy myös kuolleisuustilastojen kehityksessä. Suomessa on onnistuneesti hoidettu eri sairauksista johtuvan kuolleisuuden väheneminen niin, että olemme lähes saavuttaneet muiden Pohjoismaiden tason. Vain miesten itsemurha- ja tapaturmainen kuolleisuus ovat aivan omaa luokkaansa ja jättävät meidät selvästi jälkeen muiden Pohjoismaiden kokonaiskuolleisuusluvuista.

Sakari A. Härö

Yhdysvaltojen terveydenhuolto keskellä historiansa suurinta mullistusta Osa 3. Integroidut palvelujärjestelmät ehkäisevän terveydenhuollon vahvistajina?

Säännellyn hoidon laajentuminen mahdollistaa aiempaa perusterveydenhuolto-keskeisemmän ja ehkäisylähtöisemmän ajattelutavan ja terveyspalvelujärjestelmän kehittymisen Yhdysvaltoihin. Säännellyn hoidon markkinoiden kypsyminen pakottaa palveluja tarjoavat organisaatiot yhteisölähtöiseen toimintojen suunnitteluun. Tämä puolestaan avaa mahdollisuuksia ehkäisevän terveydenhuollon edustukselle näiden organisaatioiden strategisessa johdossa. Vertikaalisten, tietylle väestönosalle kokonaisvaltaisesti terveyspalvelut tarjoavien palveluketjujen kehittyminen puolestaan lisää palvelujen tuottajien julkista tilivelvollisuutta toiminnan kliinisistä ja taloudellisista tuloksista. Näitä tuloksia tullaan tarkastelemaan aiempaa väestölähtöisemmin, jolloin ehkäisevän terveydenhuollon asema vahvistuu sitäkin kautta toiminnan kaikilla sektoreilla.

Kimmo Räsänen

SF-36-terveyskysely koetun terveyden ja toimintakyvyn mittarina

Erilaisia terveyden ulottuvuuksia mittaavia kyselyjä on kehitelty viime vuosikymmeninä useita. SF-36-kyselyssä mitataan fyysistä ja sosiaalista toimintakykyä, fyysistä ja tunneperäistä roolia, kipuja ja särkyjä, yleistä terveydentilaan sekä vireyttä ja mielenterveyttä 36 kysymyksellä. Helsingin Laajasalossa tehdyssä tutkimuksessa se soveltui hyvin aikuisväestön terveydentilan mittaamiseen ja antoi varsin seikkaperäistä tietoa mm. terveydenhuollon resurssien jaon ja tuloksellisuuden seurannan pohjaksi.

Erik Hagman

Suomalainen radiologian opetuskuvasto tarjolla Internetissä

Ulkomailla, pääasiassa Yhdysvalloissa (1,2), on tuotettu radiologian opetukseen Internetin kautta välitettyjä radiologisia kuvastoja. Niiden käyttöä Suomessa hankaloittavat yhteyden hitaus ja siitä johtuvat kuvien pitkät latausajat. Kuvastojen taso myös vaihtelee, joskus ne keskittyvät varsin erikoisiin tapauksiin.

Michael Wangel, Seppo Soimakallio, Pauli Vainio, Antero Rahtu

Lymen borrelioosin kliininen taudinkuva Suomessa

Väitöskirjatyössä selvitettiin Lymen borrelioosin kliinistä taudinkuvaa Suomessa, laboratoriodia-gnostiikkaa sekä hoidon tehoa.

Jarmo Oksi

Sydän- ja luustolihaksen sopeutuminen alipaineharjoitteluun

Oleskelu vähähappisessa olosuhteessa eli hypoksiassa aiheuttaa elimistön kudoksissa monentasoisia sopeutumistapahtumia. Fysiologisesti hypoksia voidaan aiheuttaa oleskelemalla alipaineessa, kuten esim. vuoristossa, alppimajaolosuhteissa tai alipainekammiossa. Kestävyysharjoittelu näissä olosuhteissa voi pitkällä aikavälillä tehostaa kudosten sopeutumista hypoksiaan.

Merja Perhonen

Terveystarkastus- intervention vaikutus vanhana leskeksi jääneiden terveydentilaan ja elinaikaan

Useissa tutkimuksissa on todettu leskien ylikuolleisuus välittömästi leskeytymistä seuraavina kuukausina. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin leskeytymisen jälkeen tehdyn interventioterveystarkastuksen vaikutusta terveydentilaan ja kuolleisuuteen.

Hilkka Tamminen

Perinnöllinen Alzheimerin tauti

Alzheimerin tauti on syynä noin 2/3 osaan dementioista. Väestön ikääntyessä myös dementioiden määrä lisääntyy. Viimeisen vuosikymmenen aikana taudin geneettinen tutkimus on edennyt nopeasti. Alzheimerin taudin riskitekijöitä ovat korkea ikä sekä perinnöllisyys. Joidenkin arvioiden mukaan jopa 50 %:lla potilaista taustalla ovat perinnölliset tekijät. Varhain alkavissa tautimuodoissa (alle 65 vuotta) on löydetty useita eri geenivirheitä kromosomeista 1, 14 sekä 21 Alzheimer suvuista ympäri maailman. Lisäksi apolipoproteiini E:n (ApoE) e4 alleelin on todettu lisäävän riskiä sairastua Alzheimerin tautiin sekä varhentavan taudin alkamisikää.

Maarit Lehtovirta

Uusi verikoe akuutin pankreatiitin diagnostiikkaan

Pankreatiitin laboratoriodiagnostiikassa nojaudutaan pitkälti seerumin amylaasin mittaamiseen, mutta tämä koe on diagnostinen vain noin 80 %:lla potilaista. Pankreatiitin patofysiologiassa tärkeä tapahtuma on haimansisäisen trypsinogeenin muuttuminen trypsiiniksi, sillä se saa alulle kudosproteolyysin ja pankreatiitin kliiniset oireet. HYKS:n kliinisen kemian laitoksen ja kirurgian klinikan välinen yhteistyö on kohdistunut seerumin trypsiinin ja sen vaikutuksia estävän alfa1-antitrypsiinin kompleksin mittaamiseen pankreatiittipotilailla. Tavoitteena on tietenkin ollut verikoe, jolla pankreatiitti voitaisiin diagnosoida entistä osuvammin.

Robert Paul

Raudanpuuteanemia yhteydessä kuumekouristuksiin?

Napolilaistutkijat selvittivät, onko lasten kuumekouristelulla ja raudanpuuteanemialla yhteyttä. Perustaksi tälle äkkiseltään kohtalaisen mielikuvituksekkaalta tuntuvalle tutkimusasetelmalle kirjoittajat esittävät, että rautaa tarvitaan monen neurotransmitterin kofaktorina ja että monoamiini- ja aldehydioksidaasientsyymien aktiivisuudet ovat pienentyneet raudanpuutteessa, minkä onkin todettu olevan yhteydessä varhaislapsuuden kehitys- ja käyttäytymishäiriöihin.

Robert Paul

Erytropoietiinin eritys lisääntyy lentomatkalla

Erytropoietiinin (EPO) säätelyssä kudoshapetuksen tila on tärkeä tekijä: mitä matalampi kudosten happiosapaine, sen herkemmin lisääntyy erytropoietiinin eritys. Lentokoneiden matkustamossa paine vastaa noin 2 500 metrin korkeudella vallitsevaa ilmanpainetta, jossa valtimoveren happisaturaatio on noin 90 %.

Robert Paul

AIDS-potilaiden tuberkuloosi muuttuu herkästi lääkeresistentiksi

San Franciscossa tehty tutkimus antaa viitteitä siitä, että hyvästä hoidosta huolimatta immuunikatopotilaiden tuberkuloosilla on voimakas taipumus muuttua resistentiksi. Pelkän immuunikadon todettiin lisäävän resistenssin kehittymisriskiä 20-kertaiseksi. Huono hoitomyöntyvyys oli lähes yhtä tärkeä erillinen riskitekijä. Ruoansulatuskanavan oireet lisäsivät riskin kymmenkertaiseksi.

Matti Viljanen

Kirpun oksennus

Virulenssilla tarkoitetaan bakteerin ominaisuuksia, jotka tekevät siitä äkäisen taudinaiheuttajan. Meitä tietysti kiinnostaa eniten bakteerin ja ihmisen välinen kamppailu ja se, miten bakteeri ihmisen puolustusmekanismeja huijaa. Draamassa on kuitenkin muitakin näyttelijöitä. Tutkimus ruttobakteerista ja kirpusta osoittaa, miten kirjava valikoima bakteerien ominaisuuksia taudin syntyyn vaikuttaa.

Heikki Arvilommi

Turismia ei saa rajoittaa koleran takia

WHO muistuttaa, että vaikka koleraa esiintyy ainakin 35 maassa pääasiassa Afrikassa, Amerikassa ja Aasiassa, sen leviämisen estäminen on mahdollista vain vedenjakelujärjestelmien ja viemärijärjestelmien rakentamisella, hyvällä hygienialla koko yhteiskunnassa sekä ruoan turvallisuutta lisäämällä.

Pentti Huovinen

Iäkkäiden astmapotilaiden lääkkeet

Tutkimuksessa vertailtiin vähän yli sadan iäkkään eteläpohjalaisen astmapotilaan ja samanikäisten astmaa sairastamattomien lounaissuomalaisten verrokkien käyttämiä lääkkeitä. Tulehdus-, kipu- ja reumalääkkeitä sekä psyykenlääkkeitä oli merkitsevästi harvemmilla astmapotilailla kuin verrokeilla. Tämä viittaa siihen, että astmapotilaiden muiden sairauksien ja oireiden lääkitystä vältetään sivuvaikutusten pelossa. Sydänlääkkeiden yleisyys astmapotilailla kiinnittää huomiota, vaikkei tutkimus annakaan vastausta siihen, oliko niiden aihe kaikissa tapauksissa oikea. Astman lääkehoidon uudet suositukset oli tutkimusalueella omaksuttu vuonna 1992 hyvin.

Hanna Närhi, Hannu Puolijoki, Matti Rekiaro, Raimo Isoaho, Sirkka-Liisa Kivelä

Lääkehaittavaikutukset sairaalaan otetuilla vanhuspotilailla

Vanhuspotilaiden alttius lääkkeiden haitallisille sivuvaikutuksille on tavallista suurempi jo ikääntymiseenkin liittyvien muutosten vuoksi, mutta myös siksi, että monilla vanhuksilla on käytössä useita lääkkeitä samanaikaisesti. Turussa selvitettiin lääkehaittavaikutusten esiintymistä sisätautiosastoille ja geropsykiatriselle osastolle otetuilla vanhuspotilailla. Lääkehaittavaikutus oli mahdollinen, todennäköinen tai varma joka kymmenennellä potilaalla ja se oli syynä sairaalahoitoon 6 %:lla potilaista. Yleisimmät haittavaikutukset olivat neuroleptien aiheuttama ekstrapyramidaalioireyhtymä, varfariinin ja tulehduskipulääkkeiden aiheuttamat verenvuodot sekä antibioottien aiheuttama ripuli. Diureettien tai digoksiinin aiheuttamia haittavaikutuksia ei aineistossa esiintynyt. Tutkimuksella on mahdollista tunnistaa lääkehoidon alueita, joihin terveydenhuollon henkilökunnan koulutusta ja potilaalle annettavaa lääkeinformaatiota on tarpeellista suunnata.

Ismo Räihä, Hilkka Virtanen, Tapio Hakamäki, Anja Kahra, Outi Keränen, Aapo Lehtonen, Kalevi Pihlajamäki, Asta Pyyhtiä, Tapio Rajala, Leena Roivas, Eero Vaissi

Itäsuomalaisten nuorten veren kolesterolipitoisuuden ja ruokavalion muutos 1984-1995

Itäsuomalaisten nuorten ruokavalio on kymmenessä vuodessa parantunut rasvojen osalta olennaisesti ja veren kolesterolipitoisuus on pienentynyt lähes 10 %. Sekä koti- että kouluruoka on muuttunut terveellisemmäksi. Kouluruoassa tyydyttyneen rasvan osuus energiansaannista on vähentynyt erityisen selvästi. Vuonna 1995 koko päivän ruokavaliossa tyydyttyneen rasvan osuus energiansaannista oli pojilla 16 % ja tytöillä 15 %. Suositusten mukaan tyydyttyneen rasvan osuuden tulisi olla enintään 10 % energiansaannista, joten parantamisen varaa on edelleen. Terveyskasvatuksessa tulisi kiinnittää huomiota siihen, että juustosta on tullut suurin tyydyttyneen rasvan lähde.

Erkki Vartiainen, Outi Forsman, Kerttu Tossavainen, Päivi Kleemola, Pekka Puska

Turvahousut lonkanseudun murtumien ehkäisyssä

Lonkkamurtuma on vanhuksilla kaatumistapaturman vakava seuraus. Kaatuilun ehkäisemisessä on tärkeintä kaatuilua aiheuttavien syiden selvittäminen, esim. taustalla olevien sairauksien diagnosointi ja hoito sekä asuinympäristön muuttaminen turvallisemmaksi. Kaatuilua on yritetty ehkäistä myös kuntoutuksella tai jopa rajoittamalla vanhuksen liikkumista. Lupaavia tuloksia on saatu lonkan mekaanisella suojaamisella, joka pehmentää ja siirtää lonkkaan kohdistuvaa iskua kaatumisen yhteydessä. Tampereella on kokeiltu turvahousujen käyttöä lonkkamurtumien ehkäisykeinona. Vuoden kokeilujakson jälkeen turvahousujen käyttö vähensi selvästi lonkan seudun murtumia. Ongelmana oli turvahousujen käytön keskeyttäminen. Tarvitaan vielä turvahousujen tuotekehittelyä ja asenteiden muuttamista myönteisemmäksi niiden käyttöä kohtaan. Kirjoittajien mukaan kyse on samantapaisesta ongelmasta kuin pyöräkypärän käytön kanssa.

Pirkko Jäntti, Heikki Aho, Päivi Mäki-Jokela

Sisemmän kaulavaltimon ja nikamavaltimon dissektoituman oireet, diagnostiikka ja hoito

Kaulan valtimoiden dissektoituma voi syntyä trauman seurauksena tai spontaanisti sisemmän kaulavaltimon tai nikamavaltimon kallonulkoiseen tai kallonsisäiseen osaan. Useimmin dissektoituma sijaitsee kallon ulkopuolisessa sisemmässä kaulavaltimossa. Tavallisimpia alkuoireita ovat päänsärky, kasvo- tai kaulakipu, Hornerin oireyhtymä, iskeemiset aivo-oireet sekä oireet aivohermoista. Osa dissektoitumista on oireettomia, ja koska nämä yhdessä lieväoireisten dissektoitumien kanssa jäävät usein diagnosoimatta, tauti lienee edelleen alidiagnosoitu. Dissektoituma tulee muistaa erityisesti nuorten potilaiden aivoiskeemisten ilmentymien etiologiana. Nuorista aivoinfarktipotilaista jopa 20-50 %:lla infarktin syynä voi olla kaulan valtimoiden dissektoituma.

Outi Heikkilä, Tapani Tikkakoski, Sami Leinonen, Kyösti Sotaniemi, Martti Lepojärvi