Keskeisin laatupalkintoon johtanut oivallus oli selvittää terveyskeskuspalveluiden todellinen kysyntä. Ja pienentää sen vaihtelua.

Kuntaliiton raportti 48 kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon menoista ei mairittele Pieksämäkeä. Olemme sairastavuudessa TOP-3:ssa, samoin yli 65- ja yli 75-vuotiaiden väestöosuudessa sekä nettokuluissa per asukas. Tarvekerroin on raportin isoin (1).

Valtimotautien ehkäisyn laatuverkosto nimesi Pieksämäen silti vuoden 2019 laatuterveyskeskukseksi.

Perusteena oli kehittämisaktiivisuus. Laatuverkoston mittaukset kertoivat muutoksista, jotka eivät valtakunnallisissa sairastavuusindikaattoreissa vielä näy. Diabeetikkojen, verenpainepotilaiden ja sepelvaltimotautipotilaiden hoitotulokset ovat meillä jatkuvasti parantuneet. Kustannusten nousu on pysähtynyt.

Miten olemme saaneet tämän aikaan?

Hyödynsimme Lean-filosofiaa ja vaihtelun teoriaa. Eriytimme valtaosan pitkäaikaissairaiden hoidosta konsulttilääkäreille, segmentoimme asiakkuudet ja jaoimme työtä uudelleen.

Kehitystyö ilman isoja investointeja

Keskeisintä oli selvittää todellinen kysyntä ja pienentää vaihtelua.

Pieksämäellä oli aiemmin kokeiltu väestövastuu- ja tiimimalleja eli suunnittelu perustui pikemmin maantieteeseen ja väestömäärään kuin hoidon tarpeeseen. Lääkärin työpohjissa oli tietty määrä akuuttiaikoja ja tietty määrä kiireettömiä aikoja.

Käytännössä aikatyypit eivät eronneet.

Akuuttiajalle saattoi päätyä esimerkiksi c-lausunto. Se tilastoitui akuuttikäynniksi, joten kysynnän tarkastelu oli jälkikäteen mahdotonta.

Pienet, kolmen lääkärin ja kolmen sairaanhoitajan, tiimit olivat haavoittuvia. Yksikkö eli kroonisessa lääkäripulassa, joten hoidon saatavuus ja laatu heittelivät. Hoitoa sai se, joka aktiivisesti ja aggressiivisesti sitä pyysi.

Kehitystyö on tehty kolmen vuoden aikana ilman lisäresursseja

Mitä teimme?

Aluksi jaoimme lääkärien työn akuuttipäiviin ja kiireettömien vastaanottojen päiviin. Tiimijako on voimassa enää lääkärien kiireettömissä ajanvarauksissa. Potilas sai akuuttiajan aiempaa paremmin, koska ajat eivät enää olleet tiimikohtaisia.

Koska lääkäriresurssi vaihteli, kiireettömän hoidon kysyntään oli välillä mahdotonta vastata. Siihen syntyi jonoja, jotka muuttivat kysynnän ennustettavammaksi ja palvelun tasavertaiseksi. Potilas sai yhden soiton periaatteella arvion siitä, milloin aika lääkärin vastaanotolle toteutuu.

Nyt jonoja esiintyy enää vain, jos lääkärimäärä notkahtaa.

Hoitajien vastaanottoajat on myös irrotettu tiimijaosta. Hoidon jatkuvuus turvataan paremmalla kirjaamisella. Mahdollisuuksien mukaan aika toki annetaan tutulle työntekijälle.

Ennustettava kysyntä tietoon

Pitkäaikaissairaiden määrästä meillä ei ollut aiemmin todellista tietoa.

Määrä alkoi hahmottua, kun yksi sairaanhoitaja ryhtyi tekemään hoidon tarpeen arviointeja reseptien uusimisen yhteydessä. Hoitaja teki arvion aina kun havaitsi pitkäaikaissairauteen tarkoitetun lääkkeen. Samalla määriteltiin ajankohta seuraavalle kontrollille hyödyntäen kutsujärjestelmää (jonoja).

Koska lisäresurssia ei ollut, uudistimme hoitokäytäntöjä. Pitkäaikaissairaita on nyt kutsujärjestelmässä 3 413 eli 19 % kaupungin väestöstä.

Segmentoimme pitkäaikaissairaat sairauden tilan ja asiakkaan omahoitokyvyn mukaan.

Vuosikontrollit teki aiemmin lääkäri. Tavoiteasettelun, ohjauksen ja hoitosuunnitelman sijaan aika kului lääkelistan ja esitietojen keräämisen parissa. Nyt tarkastus on suunnitelmallista.

Aluksi ovat sairaanhoitajan vastaanotto, omahoitolomakkeen täyttö, laboratoriokokeet, kotimittausten ohjaus sekä tarkistus ja tarvittaessa käynti farmaseutilla. Pitkäaikaissairauksien hoitoon keskitetty konsultoivia lääkäri kutsutaan hoitajavastaanotolle, jos potilaan asia vaatii välitöntä lääkärin arviointia, lääkemääräyksiä tai hoitolinjojen määrittämistä.

Tavallisimmin hoitaja kuitenkin konsultoi lääkäriä tietojärjestelmien kautta.

Häiriökysyntää pois

Kysynnästä piti vielä erottaa itse luotu häiriökysyntä. Esimerkkejä siitä ovat päällekkäinen kirjaaminen ja toistuvat soitot.

Sovimme potilaan kanssa, että kiireettömissä asioissa lääkäri ottaa tutkimustuloksista yhteyttä kahden viikon sisällä. Viestintä tapahtuu Kannan tai Pegasoksen tekstiviestien kautta.

Soittoaika on mahdollinen erityistapauksissa. Potilas ohjataan myös soittamaan, jos lääkäristä ei kuulunut mitään kahdessa viikossa.

Ajanvarauksessa potilas joutui aiemmin soittamaan uudelleen, jos aikaa ei ollut ensimmäisellä soitolla antaa. Uudessa käytännössä potilas soittaa kerran ja saa arvion siitä, milloin kiireetön aika suurin piirtein toteutuu ja häneen ollaan siitä yhteydessä.

Potilaan ei siis tarvitse tiedustella aikaa toistuvasti. Hänellä on toki lupa soittaa uudestaan tilanteen muuttuessa. Viikossa tulee nyt 350 puhelua aiempaa vähemmän.

Lääkärin tulospostiin tulevat enää itse pyydetyt tutkimukset. Hoitajan pyytämät laboratoriokokeet tulevat hoitajan tulospostiin. Lääkäriä konsultoidaan tarvittaessa sähköisesti ja selvällä kysymyksenasettelulla.

Mottona on hoitaa potilasta niin pitkälle kuin mahdollista ja välttää eteenpäin siirtelyä.

Lääkärien oman työn hallinta

Konsultaatiopäivät sisältävät vastaanottopäivää enemmän potilastapauksia, joten konsulttipäivien määrää on lääkäreillä rajattu.

Toisaalta uusi toimintamalli on vähentänyt keskeytyksiä ja paperilappukonsultaatioita. Sähköiset hoitajakonsultaatiot laitetaan ajanvarauspohjaan. Työ tulee näin näkyväksi ja on helpommin hallittavissa sekä jaettavissa.

Lääkärin työajan seurantaa on parannettu, ja ajanvarauspohjia sekä työmäärää on sopeutettu osaamiseen ja pystyvyyteen. Tauoista huolehditaan ja perustyöajan tulee riittää lääkärillekin.

Pieksämäen maine työnantajana on parantunut. Eläköitymisistä ja toisiin tehtäviin siirtymisistä auenneet kolme vakituista virkaa on saatu täytettyä, samoin neljä muuta avointa vakituista virkaa. Saavutus on pienehkölle kaupungille noin 90 kilometrin päässä yliopistosta hyvä.

Kokemuksemme kehittämistyöstä ovat olleet rohkaisevia. Sitä on voitu tehdä entisillä resursseilla ilman isoja investointeja.

Useamman tekijän samanaikainen muuttaminen paransi suorituskykyä sekä palvelun yhdenvertaisuutta. Uudet käytännöt ovat vähentäneet häiriökysyntää, parantaneet esitietojen selvittämistä sekä kirjaamista ja näin potilaan hoitoa.