Alkoholinkäytön mini-interventio alkaa syksyllä Suurkuluttajasta voi saada kysellen kohtuuden ystävän
Perusterveydenhuollon ulottuvilla on edullinen ja helppo keino, jolla potilaiden alkoholinkäyttöä voidaan vähentää selvästi. Keino on kysyä potilaalta asiasta. Mini-interventiosta eli lyhytneuvonnasta halutaan tehdä rutiinikäytäntöä terveyskeskusten vastaanotoilla. Uutta tapaa ovat ensimmäisten joukossa omaksumassa toistakymmentä kuntaa, joiden terveyskeskuksissa alkoholista aletaan kysellä syksyllä.
Mini-interventio on tehokkaampi kuin moni muu yleisesti käytetty hoitomuoto, väittää Tampereen yliopiston professori Kaija Seppä.
- Tänä vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan alkoholinkäytön lyhytneuvonnan NNT-luku perusterveydenhuollossa on kymmenen. Siis kymmenen pitää hoitaa, jotta yksi tulisi autetuksi, Seppä kertoo.
Mini-intervention kohderyhmää ovat alkoholin suurkuluttajat. Heihin lasketaan miehet, jotka juovat päivittäin alkoholia yli kolme annosta ja naiset, joiden päiväkulutus on enemmän kuin kaksi ravintola-annosta. Sepän mukaan neuvonta alkaa olla paikallaan myös silloin, kun ihminen juo itsensä joka viikko humalaan. Vakihumaltuja leikkii jo tulella, vaikka viikkokulutus jää hänellä melko pieneksi.
Puolen miljoonan kohderyhmä
Suurkuluttajia on terveyskeskusten asiakkaista arviolta 10 prosenttia naisista ja 20 prosenttia miehistä. Yhteensä heitä lienee koko maassa puolisen miljoonaa. Mini-interventiosta tehtyjen tehoavuustutkimusten mukaan tästä joukosta noin 100 000 olisi mahdollista saada vähentämään juomistaan. Täysraittiutta mini-interventiolla ei tavoitella.
- Menetelmä on hyvin yksinkertainen. Lääkäri tai hoitaja kysyy ystävällisessä hengessä potilaan alkoholinkäytöstä ja antaa palautetta siitä, kuinka alkoholi vaikuttaa potilaan terveyteen. Erillisiä terveyskeskuskäyntejä ei tarvita, vaan mini-interventio ja sen seuranta hoituu, kun potilas tulee vastaanotolle muiden syiden takia.
Paitsi terveystepsivää, mini-intervention pitäisi amerikkalaisten tutkimusten mukaan olla myös kustannustehokasta. Yksi lyhytneuvontaan sijoitettu euro tuottaa lähes kuuden euron säästöt. Seppä löytää helposti säästöesimerkin.
- Suomessa on laskettu, että yhden komplisoituneen haimatulehduksen hoito maksaa noin 30 000 euroa. Samalla hinnalla järjestyy mini-interventio yhdelle tyypillisen kokoiselle väestövastuuyksikölle, 1 600-2 000 ihmiselle. Yksi sairastamatta jäänyt haimatulehdus siis tekee jo mini-interventioista kannattavaa, laskee Seppä. Alkoholihaimatulehdusten esiintyvyys on noin yksi 2 000:ta ihmistä kohden. Paljon useammin menoja aiheuttavat ylettömään juomiseen liittyvät tapaturmat, liikenneonnettomuudet ja muut lieveilmiöt.
Syksyllä kysytään jo kolmannekselta
Mini-interventio on parikymmentä vuotta vanha, mutta vähän käytetty keksintö. Vain noin kolmannes lääkäreistä ja hoitajista tohtii nykyisin kysellä potilaan juomatottumuksista. Syytä kainosteluun ei ole. Tampereella tehdyn kyselytutkimuksen mukaan valtaosa terveyskeskusten potilaista suhtautuu alkoholiuteluihin suopeasti tai neutraalisti.
Kuinka hyvin tämä pätee muualla Suomessa, selviää ensi syksynä. Tuolloin mini-interventio otetaan Tampereen ohella käyttöön Helsingin, Espoon, Kotkan, Mikkelin, Varkauden, Lempäälän, Valkeakosken ja seitsemän lappilaisen kunnan terveyskeskuksissa. Länsi-Suomesta mukana on Turun opiskelijaterveydenhuolto, Oulun läänistä ei ketään. Osapuilleen kolmannes suomalaisista tulee silti mini-intervention piiriin.
- Etsimme nyt sopivia lääkäri ja hoitaja -pareja, jotka koulutamme elokuussa. He ryhtyvät sitten puolestaan alueillaan kouluttamaan kollegoitaan, Seppä kertoo.
Varat lyhytneuvontaohjelmaan tulevat kansalliselta terveydenhuoltoprojektilta.
