Sairaaloista kerrotaan, että erikoistumispaikkaa kyselevien määrä on kasvanut ”räjähdysmäisesti”. Opiskelijat yrittävät taktikoida, milloin ja mistä paikkaa kannattaa hakea.

– Tuntuu, että pitää olla koko ajan jalka kytkimellä valmiina muuttamaan erikoistumispaikan perään. Johonkin paikkaan olen liian ajoissa ja johonkin ihan liian myöhässä. Hämmentää, miten lähivuosien elämää pitäisi suunnitella.

Näin kertoo Helsingin yliopiston lääketieteen opiskelija. Opiskelijoiden keskuudessa on herännyt syksyn aikana huoli kirurgian erikoistumispaikoista.

– Nelos- ja vitosvuoden opiskelijat ovat alkaneet suunnitella elämäänsä peruskoulutuksen jälkeen, ja nyt onkin selvinnyt, että aika monella alueella erikoistumispaikat menevät useamman vuoden päähän, kertoo Helsingin yliopiston lääketieteen kandidaattiseuran opintovastaava Topias Muukkonen.

Joillakin hyvinvointialueilla erikoistumispaikkoja on saatavilla aikaisintaan keväällä 2030.

– Opiskelijan ja nuoren lääkärin näkökulmasta on hieman hähmäistä, miten paikkoja on tarjolla ja mihin on jonoja. Myös rekrytointikäytännöt vaihtelevat ja ovat osin epäselvät.

Opiskelijat epävarmoja taktiikasta

Helsingin yliopistossa opiskeleva viidennen vuoden lääketieteen opiskelija kommentoi tilannetta nimettömänä, koska hän pelkää kommenttiensa vaikuttavan tuleviin rekrytointeihin. Opiskelijan nimi on toimituksen tiedossa.

– Valmistun todennäköisesti vuoden 2027 lopussa ja toivon, että voisin aloittaa erikoistumisen vuonna 2029. Ajattelin, että nyt voisi olla hyvä alkaa kysellä tilanteesta.

Jyväskylästä kuitenkin vastattiin, että seuraavat aloituspaikat menevät loppuvuoteen 2030.

Lappeenrannasta puolestaan tuli vastaus, että kaikki paikat on nyt täytetty, ja vuodesta 2029 tiedetään paremmin vasta syksyllä 2028.

Myös Hämeenlinnasta tuli vastaus, että kahden vuoden päähän ei vielä katsella.

– Tuntuu, että joka paikassa on hieman erilaiset systeemit. Olen epävarma siitä, mikä olisi se oikea taktiikka. Pitäisikö vain odotella luottavaisin mielin vai lähteä jonottamaan?

Opiskelija toivoo, että hän voisi suorittaa erikoistumisen Husin sijaan jossakin maakunnan keskussairaalassa.

– Itselleni on selkeää, että haluan erikoistua kirurgiaan ja olen valmis myös joustamaan ja vaikka muuttamaan. Mutta kaikille se ei ole mahdollista. Kurjaa, jos potentiaalisilta hyviltä tulevaisuuden kirurgeilta jää erikoistuminen sivu suun siksi, etteivät he pysty joustamaan samalla tavalla.

Hakijoiden määrä noussut selvästi

Keskussairaaloissa tunnistetaan, mistä opiskelijoiden huoli kumpuaa.

Keski-Suomen hyvinvointialueen gastrokirurgian ylilääkäri Mika Ukkonen kertoo, että erikoistumaan hakevien määrä on noussut selvästi.

– Vielä vuosi sitten hakemuksia tuli 1–2 kuukaudessa, nyt on tullut parhaimmillaan kahdeksan päivässä. Meillä on tietysti ollut jo pitkään hyvä maine kouluttajana.

Lisäksi Suomesta valmistuu suurempia kurssikokoja, ja myös ulkomailta tulee jatkuvasti enemmän lääkäreitä Suomeen.

– Aikaisemmin monet erikoistuvat saivat kokemusta aluesairaaloiden ja terveyskeskussairaaloiden kirurgialta, mutta nyt näitä paikkoja ei enää ole.

Ukkonen kertoo keskustelleensa tilanteesta useamman eri kirurgian klinikan vetäjän kanssa.

– Suosituissa klinikoissa on nyt taas reilun kolmen vuoden jono erikoistumaan. Muutama vuosi sitten oli tilanne, jossa monet arvostetut kirurgian klinikat olivat helisemässä, kun erikoistuvia ei ollut.

Myös työskentely julkisella kiinnostaa aikaisempaa enemmän.

– Huomasin omassa opetuksessanikin, että joillakin kandeista näkyi ehkä hivenen penseä suhtautuminen julkisella tehtävään työhön ja päivystämiseen. Nyt asenne on selkeästi muuttunut.

Jonotusmallista hakuperusteiseen valintaan

Päijät-Hämeen keskussairaalan kirurgian koulutusvastaava Nina Alaranta kertoo, että kirurgian erikoistumispaikkaa kyselevien määrä on ”räjähdysmäisesti kasvanut” pienten aluesairaaloiden lopettamisen ja kurssikokojen kasvamisen jälkeen.

– Tämän vuoksi siirrymme aiemmasta jonotusmallista hakuperusteiseen valintaan. Näin valinta erikoistumispaikkaan voidaan tehdä tasapuolisesti ja läpinäkyvästi siten, että jokaisella on mahdollisuus hakea vapaana olevaa paikkaa.

Päijät-Hämeen keskussairaala joutuu vähentämään erikoistuvien lääkäreiden virkapohjia hyvinvointialueen säästöjen ja sopeuttamistoimien vuoksi.

– Ketään ei ole jouduttu eikä jouduta irtisanomaan, mutta vähennettäviin virkapohjiin ei voida ottaa uusia erikoistuvia lääkäreitä. Meille jää joka tapauksessa 23 virkapohjaa, mikä on suuri määrä erikoistuvia, Alaranta lisää.

Uusia erikoistuvia voidaan jatkossa ottaa vain vapautuviin virkapohjiin esimerkiksi silloin, kun palvelut valmiiksi saava erikoistuva lähtee jatkamaan koulutustaan yliopistosairaalaan.

Kyllä pohjoinenkin kiinnostaa

Lapin keskussairaalan kirurgian ylilääkäri Kyösti Haataja kertoo, että kysyntää on kyllä pohjoisessakin.

– Hakijoiden määrä on selvästi lisääntynyt, ja entistä varhaisemmassa vaiheessa aletaan kysyä paikkoja. Meille tulee joka viikko kirurgiksi erikoistuvien hakemuksia, mutta vuodelle 2027 emme voi enää ottaa.

Lappiin tullaan joka puolelta Suomea. Valtaosa erikoistuvista tulee edelleen Oulun yliopistosta, mutta yhä enemmän myös Etelä-Suomesta.

– Meillä saa laadukasta koulutusta, ja tieto tietysti leviää nuorten lääkäreiden keskuudessa.

Tilanteen kääntöpuolenkin Haataja on nähnyt.

– Keväällä kolme erikoistuvaa perui jo sovitun aloituksen, mikä vaikeutti kesäloman ajan töiden järjestelemistä.

Opiskelijoiden vertailu hyvin vaikeaa

Mika Ukkosen mukaan tilanne on haastava myös rekrytoijalle.

Suurin osa opiskelijoista on samalla lähtöviivalla hakiessaan paikkaa, ja haastattelun perusteella persoonaltaan sopivia.

– Tästä syystä suurimmalle osalle lopulta tarjoutuu myös mahdollisuus asettua jonoon.

Ukkonen lisää, että työurallaan kokemattoman ihmisen vertaaminen toiseen on hyvin vaikeaa.

– Akateemisia meriittejä ei oikein voi priorisoida, ja akateemikoksikin voi kasvaa kliinikon uran aikana.

Nyt alkaa kuitenkin näkyä myös se, että erikoistuvat vaihtavat erikoisalaa.

– Eikä pelkästään sen vuoksi, että keskussairaalat ja yo-sairaalat eivät vedä, vaan myös työnäkymien vuoksi.

Lue lisää: Keski-Suomen ylilääkärit vetoavat lääkärikoulutusten puolesta

Lue lisää: Millainen on hyvä pomo? Erikoislääkäri halusi tietää, opiskelijat vastasivat