Antibioottien vaikutus normaaliin bakteerikantaan tarkentuu
Voidaanko antibioottikuuriin löytää vastavaikutuskeino, jolla normaali mikrobiomi palautettaisiin, kysyttiin Lääkäri 2018 –tapahtumassa.
Lääkäri 2018 –tapahtuman tämän päivän ohjelmaan kuului muun muassa kurssi antibiooteista, mikrobiomista ja probiooteista.
Osana kurssia dosentti, lastentautien erikoislääkäri Terhi Tapiainen kertoi siitä, kuinka tutkijat nyt pyrkivät selvittämään voidaanko antibioottikuuriin löytää vastavaikutuskeino, jolla normaali mikrobiomi saataisiin mahdollisimman nopeasti takaisin.
Antibioottien vaikutusta mikrobiomiin on tutkittu vain vähän, mutta vaikuttaa siltä, että eri antibiooteilla on erilainen vaikutus erityisesti suoliston bakteerikantaan. Tiedetään, että tietyt antibiootit tuhoavat suolen mikrobiomia erityisen tehokkaasti, ja niiden jälkeen Clostridium difficile -bakteerin aiheuttaman hankalan antibioottiripulin riski on suurimmillaan.
– Tulevien vuosien aikana tarkentuu, pitäisikö meidän suhtautua erityisellä varovaisuudella tiettyihin antibioottiryhmiin niiden laajempien, ei-toivottujen vaikutusten takia. Selvitettävänä on myös, onko lapsella olemassa jotain herkkyysaikoja, jolloin antibioottialtistus voisi aiheuttaa pidempiaikaisia vaikutuksia, kertoo Terhi Tapiainen, joka toimii Oulun yliopistossa ja OYS:ssa lasten infektiolääkärinä, kliinisenä opettajana ja lasten infektiotutkimusryhmän johtajana.
Mitä antibiootti tekee nenänielun bakteereille?
Antibioottien vaikutuksesta muuhun kuin suoliston mikrobiomiin tiedetään varsin niukasti.
– Tutkimukset ovat osoittaneet antibioottien erinomaisen tehon lasten korvatulehduksen hoidossa. Nyt olemme tutkimusryhmässämme kääntäneet näkökulmaa ja haluamme selvittää, mitä nenänielun normaaleille bakteereille tapahtuu hoidon aikana, Tapiainen kertoo.
Ruotsalaistutkimuksessa 2000-luvun alussa todettiin, että jos korvatulehdusta sairastava lapsi sai tavallisen antibioottikuurin jälkeen suihkeena suun ja nenä-nielun normaaliflooraan kuuluvia streptokokkibakteereja, korvatulehduksen uusimisriski väheni selvästi.
– Voitaisiinko löytää keinot vastavaikuttaa antibioottikuuriin niin, että normaali mikrobiomi saataisiin mahdollisimman nopeasti takaisin? Probiootteihin on luotu paljon toiveita, ja laktobasillit toimivatkin hyvin tietyissä tilanteissa suoliston tukena. Korvatulehduksen ehkäisyssä tarvittaisiin valmiste, joka vaikuttaisi suoraan nenänieluun.
Tapiaisen mukaan Suomesta ja muualta saatava tieto tarkentuu merkittävästi 5–10 vuodessa.
Kuva: Panthermedia
