Autismi yleisempää kuin on luultu
Autistista oireyhtymää esiintyy kahdella lapsella tuhannesta: esiintyvyys on lähes neljä kertaa yleisempää kuin aikaisemmin tutkimuksissa on esitetty. Autismi esiintyy harvoin yksin, ja henkilöllä voi olla samanaikaisesti useita diagnooseja. Aiemmin ajateltiin, että kehitysvammaisuutta esiintyy jopa 80 prosentilla autismidiagnoosin saaneista ihmisistä.
- Väitöstutkimukseni toi esiin sen, että lähes puolella tutkituista henkilöistä ei ollut kehitysvammadiagnoosia. Epilepsiaa esiintyi 18 prosentilla ja muita liitännäisdiagnooseja hieman yli 12 prosentilla. Kuulossa, näössä ja motoriikassa ilmeni eriasteisia vaikeuksia, kertoi FT Marko Kielinen, joka väitteli äskettäin Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa autismista Pohjois-Suomessa.
Autistinen henkilö tarvitsee myöhemmissä elämänvaiheissa sitä vähemmän tukitoimia, mitä aikaisemmin hänen yksilöllinen kuntoutuksensa aloitetaan. Autististen lasten kuntoutuksen laiminlyöminen tulee myöhemmin kalliiksi yhteiskunnalle.
Kielisen mielestä on tärkeää kouluttaa opettajia tuntemaan autismin kirjoa ja opettaa autististen lasten pedagogisia menetelmiä niin täydennys- kuin peruskoulutuksessakin. Kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen on myös merkityksellistä. Ongelmana on ollut se, että koulussa ei usein tiedetä lapsen ongelmista. Vanhemmat taas olettavat, että tiedot lapsen tutkimuksista kulkeutuvat sairaalasta kouluun.
- Kun kuntoutusmenetelmät ovat kehittyneet ja on tullut käyttäytymisterapeuttisia keinoja, näyttää siltä, että autististen lasten arjesta selviytyminen paranee koko ajan. Useimmat autistiset henkilöt tarvitsevat kuntoutusta ja apua koko elämänsä ajan. Kaikkien autististen kohdalla tukitoimet eivät kuitenkaan ole tarpeellisia, jos vain ympäristöstä löytyy suvaitsevaisuutta erilaisuutta kohtaan.
- Kouluissa pitäisi olla edelleen pienryhmiä, joissa voisi eriyttää opetusta ja ottaa autistinen lapsi muiden lasten mukaan silloin, kun hän pystyy.
