• Ulla Toikkanen

Hallitus: Valinnanvapauden vaiheistusta lisätään ja maakuntien rahoitus turvataan

Hallitus on laatinut eduskunnalle vastineen, joka on luovutettu sosiaali- ja terveysvaliokunnalle.

Hallitus: Valinnanvapauden vaiheistusta lisätään ja maakuntien rahoitus turvataan Kuva 1 / 1

Valiokunta antaa tämän jälkeen asiasta mietintönsä vielä perustuslakivaliokunnan tarkasteluun. Hallituksen vastineen ovat valmistelleet sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö. Työhön ovat osallistuneet myös työ- ja elinkeinoministeriö ja oikeusministeriö.

Maakunta- ja sote-uudistuksen lainsäädäntö on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä ja perustuslakivaliokunta antoi siitä lausuntonsa 1.6.2018. Hallitus on tarkentanut tämän pohjalta uudistuksen etenemistä. Hallituksen muutosehdotukset annetaan eduskunnalle hallituksen vastineena.

Hallitus on perehtynyt huolellisesti perustuslakivaliokunnan lausuntoon sekä valiokuntien kuulemien asiantuntijoiden näkemyksiin. Maakunnilta on lisäksi pyydetty näkemys valmiudesta valinnanvapauden toimeenpanoon.

Vastine on valiokunnalle luovutettu asiakirja, jonka julkisuus määräytyy eduskunnan työjärjestyksen mukaan. Hallituksen puolesta vastine on valmis julkistettavaksi.

Maakuntien riittävä rahoitus varmistetaan

Hallitus varmistaa maakuntien oikeuden lisärahoitukseen tilanteessa, jossa riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen perusrahoituksella muutoin vaarantuisi. Näin varmistettaisiin riittävä rahoitus myös poikkeustilanteissa. Valtion rahoituksen tason määräytymisen lähtökohtana olisi edelleen toteutuneiden kustannusten huomioon ottaminen vain rajoitetusti (niin sanottu kustannusten kasvun hillintää koskeva rajoitin).

Lisärahoitusta voitaisiin myöntää yksittäiselle maakunnalle hakemuksen perusteella tai valtion aloitteesta. Uusi säännös korvaisi aiemmat ehdotukset yksittäisen taloudellisissa vaikeuksissa olevan maakunnan tukemisesta. Maakunnalla olisi kuitenkin edelleen mahdollisuus saada valtionavustusta sekä valtion laina tai takaus maksuvalmiusongelmien korjaamiseksi. Maakunnan hakemuksesta saatu lisärahoitus käynnistäisi jatkossakin arviointimenettelyn siirtymäajan jälkeen automaattisesti.

Valtion olisi korotettava maakuntien rahoitusta tilanteessa, jossa rahoituksen taso todettaisiin useissa maakunnissa riittämättömäksi turvaamaan sosiaali- ja terveyspalvelut. Rahoitusta korotettaisiin, jos maakuntien rahoituksen taso vaarantaisi riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisen vähintään kahdeksassa maakunnassa tai maakunnissa, joiden asukasluku on yhteensä enemmän kuin 40 prosenttia koko maan asukasluvusta.

Rahoituslakiin ehdotetut muutokset täsmentävät jo aiemmin rahoituslakiehdotukseen sisältynyttä valtion velvollisuutta turvata riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus, eivätkä ne vaaranna julkisen talouden kestävyyteen liittyviä tavoitteita.

Valinnanvapauden toimeenpanoon pidempi vaiheistus

Hallitus haluaa varmistaa, että maakunta- ja sote-uudistus voidaan toteuttaa hallitusti jokaisessa maakunnassa. Tämän vuoksi valinnanvapauden toimeenpanoa vaiheistetaan ja siihen varataan riittävästi aikaa.

Valinnanvapauden piiriin kuuluvat sosiaali- ja terveyskeskukset aloittaisivat toimintansa maakunnissa 1.1.2022. Maakunta voisi kuitenkin aloittaa sote-keskusten toiminnan jo vuonna 2020, jos se täyttää tarvittavat kriteerit. Tarvittaessa maakunta voisi myös hakea määräajan pidentämistä 1.1.2023 asti.

Suunhoidossa valinnanvapaus tulisi voimaan kuten hallitus on jo aiemmin esittänyt eli 1.1.2022 alkaen. Asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti otettaisiin käyttöön koko Suomessa 1.1.2021. Sitä ennen käytössä olisivat nykyiset välineet, kuten palveluseteli ja maksusitoumus.

Valinnanvapauden pilotoinnilla taattaisiin sujuva siirtymä uuteen valinnanvapausmalliin. Pilotit toteutettaisiin vuosina 2019–2020. Valinnanvapauslakiin lisättäisiin pykälä, jossa säädettäisiin pilottialueiden valintakriteerit.

EU:n valtiontukisääntely ei ristiriidassa valinnanvapauslakiesityksen kanssa

Hallitus on varmistanut valinnanvapausmallin suhteen EU:n valtiotukisääntelyyn, kuten perustuslakivaliokunta lausunnossaan edellyttää.

Maakunnan liikelaitoksen sosiaali- ja terveyskeskukselle maksettavat korvaukset olisivat kaikilta osin yhdenvertaisia yksityisille toimijoille maksettavien korvauksien kanssa. Lisäksi maakunnalla olisi mahdollisuus antaa maakunnan liikelaitokselle palveluvelvoite, johon sovellettaisiin EU-oikeuden SGEI-sääntelyä (yleisen taloudellisen edun palveluita koskevaa sääntelyä).

Näillä säännöksillä ja muilla lakiesityksessä jo olevilla kilpailuneutraliteetin takaavilla säännöksillä varmistettaisiin, ettei maakunnan liikelaitokselle muodostu EU:n valtiontukisääntöjen vastaista tukea.

Kuva: Panthermedia

Lisää aiheesta

Hallituksen sote-vastineessa voi olla kompastuskiviä
Hallitus: Valinnanvapauden vaiheistusta lisätään ja maakuntien rahoitus turvataan
Perustuslakivaliokunnan lääkärijäsen toppuuttelee pelkoja soten asiakassuunnitelmista

Kirjoittajat
Ulla Toikkanen

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Verkkouutiset jäävät kesätauolle

Uusia verkkouutisia on luvassa jälleen 30. heinäkuuta.

Tieteessä
Uutta tietoa WNT1-osteoporoosista

WNT1-geenivirhe johtaa merkittäviin, varhain alkaviin ja iän myötä eteneviin luuston poikkeavuuksiin.

Ajassa
Verkkouutiset jäävät kesätauolle

Uusia verkkouutisia on luvassa jälleen 30. heinäkuuta.

Ajassa
Kaikki Hilmot yhteisessä oppaassa

THL:n mukaan uudistuksessa on huomioitu sote-uudistuksen seurannan ja arvioinnin kannalta keskeiset tietotarpeet.

Blogi
Toisenlaiset maailmat

– Tärkein Etelä-Sudanista saamani oppi ei ole lääketieteellinen, vaan jotakin muuta, kirjoittaa Heidi Wikström.

Tieteessä
Metagenomisilla työkaluilla ja sovellutuksilla kohti tyypin 1 diabetesta

Ykköstyypin diabetesta sairastavien henkilöiden suolistossa todettiin olevan vahvempia bakteerien välisiä riippuvuuksia kuin terveellä henkilöllä.

Tieteessä
Varhaiset uloshengitysvaikeudet voivat ennustaa lasten astmariskiä

Lapsen atopia ja vanhempien tupakointi altistavat rinoviruksen aiheuttamille uloshengitysvaikeuksille.

Ajassa
Hallituksen sote-vastineessa voi olla kompastuskiviä

Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen epäilee, että ongelmalliseksi saattaa osoittautua muun muassa maakuntien rahoitus.