Ajan­kohtai­sta

Joka neljäs hakija sai Suomen Akatemian kliinisen tutkijan rahoitusta

Terveyden tutkimuksen toimikuntaa huolettaa uusien kliinisen tutkijan rahoituksen hakijoiden pieni määrä.

Minna Pihlava
Kuvituskuva 1

Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen toimikunta on valinnut rahoitettavaksi 11 akatemiatutkijaa yhteensä 4,8 miljoonalla eurolla ja 10 kliinistä tutkijaa 2,4 miljoonalla eurolla.

Viisivuotista akatemiatutkijarahoitusta haki 78 henkilöä, kliinisen tutkijan rahoitusta haki 39 henkilöä.

Terveyden tutkimuksen toimikunnan puheenjohtaja Mika Rämet kiittää hakemusten laatua.

– Akatemiatutkijahaussa näkyi selvästi tutkijaliikkuvuuden keskeinen merkitys nuorten tutkijoiden meritoitumisen kannalta. Nyt valituista tutkijoista valtaosa oli pohjustanut tutkimusuraansa vähintään vuoden pituisella jaksolla ulkomaisessa tutkimusryhmässä väitöksensä jälkeen, hän sanoo tiedotteen mukaan.

Kliinisen tutkijan rahoitus on tarkoitettu osa-aikaisen tutkimustyön palkkaus- ja tutkimuskuluihin.

Kliinisten tutkijoiden rahoitushakukierroksesta nousi myös huolenaihe.

– Toimikuntaa huolettaa uusien hakijoiden vähäinen määrä, Rämet sanoo.

Kliinisten tutkijoiden rahoitusjaksojen pituus on useimmiten neljä vuotta. Pienin myönnetty rahoitus on 133 254 euroa, suurin 302 031 euroa. Joukossa on yksi eläinlääketieteen tutkimus. Aihe liittyy saksanpaimenkoiran lonkkadysplasiaan.

Akatemiatutkimusrahoituksen suuruus on kaikilla saajilla sama, 438 874 euroa.

Akatemiatutkijarahoituksen saajat

Maija Hollmen, Turun yliopisto

Synnynnäisen immuniteetin hyödyntäminen kasvainta estävän tulehduksen säätelyssä

Kira Holmström, Helsingin yliopisto

Samspelet mellan hantering av mitokondrialt kalcium och cellandning i en modell av spinocerebellär ataxi

Erika Jääskeläinen, Oulun yliopisto

Psykoosilääkkeiden hyödyt ja haitat psykooseissa ja off-label käytössä

Saara Ollila, Helsingin yliopisto

Hermoston ja epiteelin interaktiot suolen kantasolujen ja syövän säätelyssä

Petteri Rinne, Turun yliopisto

Melanokortiinijärjestelmä sydämen kasvun säätelijänä ja lääkekehityskohteena sydämen vajaatoiminnan hoidossa

Biswajyoti Sahu, Helsingin yliopisto

Kudosspesifiset transkriptiotekijät ja onkogeeninen säätelyelementtien uudelleenohjelmointi syövän synnyssä

Heidi Taipale, Niuvanniemen sairaala

Skitsofrenian tehokkaampi, yksilöllinen lääkehoito

Jing Tang, Helsingin yliopisto

Yksilöllistetyt lääkeaineyhdistelmät – laskennallisista verkkomalleista potilaan hoitoon

Taru Tukiainen, Helsingin yliopisto

Terveydellisten sukupuolierojen genominen tausta

Kari Vaahtomeri, Helsingin yliopisto

Imusuonen endoteelin vuorovaikutukset imusuoniverkoston kasvussa ja toiminnassa.

Eero Vuoksimaa, Helsingin yliopisto

Kognitiivinen ikääntyminen keski-iästä myöhäisvanhuuteen

Kliinisen tutkijan rahoituksen saajat

Juhana Frösen, Kuopion yliopistollinen sairaala

Aivojen laskimo-valtimoepämuodostumat (AVM) ja kavernoottiset hemangioomat (CCM) - Harvinaisten mutta vaikutuksiltaan merkittävien sairauksien hoitotulosten parantaminen

Heli Hyytiäinen, Helsingin yliopisto

Fysioterapeuttisen harjoitusohjelman vaikutus nuoren saksanpaimenkoiran lonkka dysplasiaan ja siihen liittyvään nivelrikkoon

Lue myös

Mataleena Parikka, Tampereen yliopisto

Mykobakteeriyhteisöt lääketoleranssin lähteinä

Terhi Piltonen, Oulun yliopistollinen sairaala

Antimüllerian hormoni (AMH) -uusi kehityksen varhaisvaiheen tekijä raskauskomplikaatioiden ja metabolisten ja hormonaalisten häiriöiden synnyssä

Jukka Putaala, Helsingin yliopistollinen keskussairaala

Nuorten aivoinfarktin patogeneesi, ennuste ja sosioekonomiset seuraukset

Tuukka Raij, Helsingin yliopistollinen keskussairaala

Uudet toiminnalliset kuvantamismenetelmät ensipsykoosin aivotason perustan, ennusteen ja hoidon valinnan selvittämisessä

Teea Salmi, Tampereen yliopisto

Ihokeliakia ja muut keliakian ja gluteeniherkkyyden ihoilmentymät

Maria Sundvall, Turun yliopisto

BRCA2:n merkitys ja uudet molekyylimekanismit eturauhassyövässä

Terhi Tapiainen, Oulun yliopisto

Sikiön mikrobiomi, kehittyvä immuunijärjestelmä ja lasten terveys

Suvi Vaara, Helsingin yliopistollinen keskussairaala

Rajoitettu nestehoito ja akuutti munuaisvaurio tehohoidossa olevilla potilailla

Kuva: Panthermedia

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030