Kirurgi altistuu salissa pienhiukkasille
Tavallinen kirurginmaski ei juuri suojaa pienhiukkasten haitoilta.
Leikkauksessa syntyvät pienhiukkaspäästöt vaihtelevat sen mukaan, mitä kudosta leikataan, eivätkä käytössä olevat menetelmät suojaa henkilökuntaa riittävästi. Tämä havaittiin Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston tutkimushankkeessa.
Kudosta polttavaa sähköveistä käytetään kirurgiassa laajasti. Sähköveitsi leikkaa kudoksia valokaarella, joka syntyy, kun potilaaseen johdetaan sähköä veitsen kärjen läpi. Virta poistuu turvallisesti potilaaseen asetetusta maaelektrodista. Valokaari höyrystää leikatun kudoksen ja syntyy savua, joka sisältää terveydelle vaarallisia pienhiukkasia.
– Erityisen vaarallisia ovat hyvin pienet partikkelit, jotka pääsevät elimistön puolustusmekanismien kautta aina keuhkorakkuloihin asti. Sieltä ne pääsevät verenkiertoon. Toistuva partikkelialtistus altistaa hengitystiesairauksille, syöville sekä verisuonisairauksille, tohtorikoulutettava Markus Karjalainen Tampereen teknillisestä yliopistosta kertoo.
Vastaavan kaltaisia hiukkasia vapautuu myös dieselautojen pakokaasuissa, joiden poistamiseksi on kehitetty erityisiä suodattimia.
Leikkaussalissa hiukkasilta voidaan suojautua joko riittävän tehokkaalla hengityssuodattimella tai savuimurilla, joka poistaa ja suodattaa syntyvän savun. Tavanomainen kirurginmaski ei juuri suojaa pienhiukkasten vaikutuksilta.
Savuimuri käyttöön kaikissa toimenpiteissä
Karjalainen tutki savun koostumusta ja pienhiukkaspäästöjä eri kudoksia leikattaessa. Plos One -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa kävi ilmi, että eri kudokset tuottavat poikkeavia määriä pienhiukkasia.
– Kudokset voidaan jakaa kolmeen riskiluokkaan. Korkean riskin maksakudos tuottaa moninkertaisen määrän partikkeleita verrattuna matalan riskin rasvakudokseen. Lihas- ja munuaiskudokset asettuvat keskikastiin, Karjalainen toteaa.
Maksakudoksen leikkaamisesta syntyvät pienhiukkaspäästöt ylittävät turvalliset rajat myös savun poistoon erityisesti suunniteltua imuria käytettäessä. Mikäli käytetään tavanomaista nesteimua, partikkelialtistus on yli nelinkertainen ja täysin ilman savuimua yli kahdeksankertainen.
– Keskikorkean riskin kudoksilla kirurgi altistuu haitallisille pitoisuuksille, jos erityistä savuimuria ei käytetä. Pienenkään riskin kudoksia ei voida turvallisesti leikata ilman jonkinlaista savunpoistoa. Savuimureita käytetään laajasti plastiikkakirurgiassa, mutta useimmissa toimenpiteissä asianmukaista imuria ei ole käytössä.
Yhdessä leikkauksessa tulee käytännössä yli tupakka-askillista vastaava passiivinen altistus.
– Jokaisen leikkaussalissa työskentelevän oikeus on, että hän ei altistu työssään päästöille, joita muilla toimialoilla ei hyväksyttäisi lainkaan, kommentoi tutkimusta ideoinut LT Antti Roine.
