Miten lääkärin pitäisi suhtautua urheilijan astmaan?
Kilpaurheilijoiden, etenkin hiihtäjien, astmalääkkeiden käyttö on herättänyt keskustelua.
Onko urheilijoilla tutkitusti enemmän astmaa kuin muilla, liikuntalääketieteen professori ja erikoislääkäri Heikki Tikkanen Itä-Suomen yliopistosta?
– Ei enempää kuin muillakaan, mutta astma tulee esiin urheillessa, kun hengitystä käytetään enemmän. Väestössä astman esiintyvyys on hieman alle 10 %. Urheilua harrastavilla se on useiden tutkimusten mukaan noin 15 %. Se ei tarkoita sitä, että he kaikki olisivat astmaatikkoja joka päivä. Oireita voi olla talvella, siitepölyaikana tai vaikkapa hengitystieinfektion yhteydessä.
– Astma on vaihteleva keuhkoputkien supistumistaipumus. Vaihtelevuus tekee siitä hankalan sekä diagnostiikan että urheilun kannalta.
– Antidoping-käytännön takia jokainen urheilija, jolla on vuoden mittaan astmaoireilua, johon ehkä käyttää lääkkeitään, hakee erivapautta lääkkeen käyttöä varten. Tämä on lisännyt sitä urheilijoiden joukkoa, joka näyttää käyttävän astmalääkitystä.
Auttaako astmalääkitys parantamaan suoritusta?
– Se auttaa niitä, joilla on keuhkoputkien supistumistaipumus, joka tyypillisesti liittyy astmaan. He pääsevät samalle viivalle muiden kanssa.
Auttaako se niitä urheilijoita, jotka eivät sairasta astmaa?
– Käsitykseni mukaan ei auta. Asian tutkiminen on hankalaa. Usein ei ole riittävän hyvin varmistettu, ettei kellään tutkittavien joukosta ole keuhkoputkien supistumistaipumusta. Myös se, mitä ja miten tutkitaan ja mitataan, on hankala asia. Lisäksi suorituskyky on riippuvainen monista muistakin tekijöistä kuin hengityksestä.
Miten lääkärin pitäisi suhtautua urheilijan astmaan?
– Ilmiö on yleinen. Oireet kannattaa tutkia, koska osalla urheiluharrastus jää astman takia. Asialliseen lääkkeiden käyttöön on hyvä kannustaa, sillä moni urheilija jättää kohun takia astmalääkkeet pois. Jossain vaiheessa se johtaa urheilusuorituksen kärsimiseen, jopa urheilun lopettamiseen.
