Protonipumpun estäjien pitkäaikaiskäyttö ei lisää lonkkamurtumariskiä Alzheimeria sairastavilla
Tutkitut lääkkeet olivat Suomessa markkinoilla olevia protonipumpun estäjiä.
Lievästi kohonneen lonkkamurtumariski liittyi alle vuoden kestäneeseen käyttöön, mutta ei pidempiaikaiseen käyttöön, osoittaa Itä-Suomen yliopiston tutkimus. Tutkijoiden mukaan yhteenlaskettu lääkemäärä yli 10 vuoden seuranta-ajalta ei myöskään lisää lonkkamurtumariskiä. Myöskään eri lääkeaineiden välillä ei havaittu eroja, jotka lisäisivät riskiä.
Joissakin aiemmissa tutkimuksissa protonipumpun estäjien on esitetty lisäävän lonkkamurtumia, mutta nyt tutkijat saivat siis päinvastaista tietoa.
Tutkimuksessa käytettiin MEDALZ-rekisteriaineistoja, jossa on tiedot Suomessa asuvista vuosina 2005–2011 diagnosoiduista Alzheimerin tautia sairastavista. Tutkimusotos koostui 4 818 Alzheimeria sairastavasta, jotka olivat saaneet lonkkamurtuman sekä 19 235 vertailuhenkilöstä, joilla ei ollut lonkkamurtumaa. Keski-ikä tutkittavilla oli 84 vuotta.
Jokaista lonkkamurtuman saanutta Alzheimeria sairastavaa kohti oli neljä iän, sukupuolen ja Alzheimerin taudin diagnoosista kuluneen ajan mukaan kaltaistettua vertailuhenkilöä, joilla eivät saaneet lonkkamurtumaa.
Tutkitut lääkkeet olivat Suomessa markkinoilla olevia protonipumpun estäjiä.
Tutkijat ottivat analyyseissa huomioon muiden kaatumisvaaraa lisäävien lääkkeiden käytön, osteoporoosin, sosioekonomisen aseman, pitkäaikaisen sairaalahoidon sekä kaatumisvaaraa tai murtumariskiä lisäävät krooniset sairaudet.
Tulokset on julkaistu Alimentary Pharmacology & Therapeutics -lehdessä.
Kuva: Fotolia
