Sairaalakohtaiset tiedot julkistetaan ensin omalle henkilökunnalle
Raportti sairaaloiden kunnosta ja ilmanvaihdosta liikkuu todella herkällä alueella. Selvityksestä vastaava professori Kari Reijula tuntui tiistain tiedotustilaisuudessa astelevan melkoisella miinakentällä.
Ensimmäiseksi media olisi luonnollisesti halunnut tietää sairaalakohtaiset tutkimustulokset. Tutkitut sairaalat julkistettiin, mutta tuloksia ei annettu, vaan Reijula totesi tiedotuksen siirtyvän nyt sairaanhoitopiireille. Kohtuullista onkin, että sairaaloiden henkilökunta saa ensimmäisenä tietää työpaikkansa ilmanlaadun.
Reijulan mukaan selvityksen tekijät liikkuivat sairaaloissa pyrkien hienotunteisuuteen. Kosteusvauriot ja homelöydökset tuntuivat olevan erittäin arkoja paikkoja asianosaisille, mutta niitä kuitenkin näytettiin ja annettiin valokuvata.
Toinen kummastelunaihe syntyi Reijulan esittämästä tilastosta, josta käyvät ilmi vuosina 1996-2002 tilastoidut sairaalatyössä todetut ammattitaudit. 108 todetusta ammattitaudista 70 on todettu Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä. Niistä 53 oli nuhia. Reijulan mukaan tutkimuksessa mukana olleen Keski-Suomen keskussairaalan ilmanlaadussa ei kuitenkaan havaittu mitään erityisen poikkeuksellista.
Keski-Suomen huimaa tilastopiikkiä seliteltiin vakavana paneutumisena sisäilman ongelmiin. Vain varovaisesti pohdittiin ylidiagnostisoinnin mahdollisuutta.
Reijulan suosituksissa muun muassa ehdotetaankin kosteus- ja homevaurioille altistuneiden työntekijöiden oireiden ja sairauksien tutkimuskäytäntöjen yhdenmukaistamista.
Altistuneiden ja sairastuneiden kohtalo on oma synkkä lukunsa. Maassa ei ole selkeää yhtenäistä korvauskäytäntöä. Tehyn henkilöstöpoliittinen asiamies Irmeli Vuoriluoto kritisoi myös Työterveyslaitoksen tutkimuskäytäntöjä; sairastunut pannaan yleensä sairauslomalle tutkimusjonoon - kotiin. Oireet ovat tietysti helpottaneet, kun tutkimus viimein koittaa.
