Suomeen laaja pandemiasuunnitelma

Suomessa tehdään laaja toimintasuunnitelma pandemian varalta. Varautumissuunnitelma tehdään eri hallinnonaloja edustavassa työryhmässä, jota sosiaali- ja terveysministeriössä parhaillaan kootaan.

Ministeriössä arvioidaan nyt myös antiviraalisten lääkkeiden varmuusvarastoon tarvittavaa lisäystä. Päätökset asiasta tehdään lähiviikkoina.

Antiviraalisia lääkkeitä on nyt varmuusvarastossa noin 28 000 annosta. Esimerkiksi Ruotsissa kymmenmiljoonaiselle väestölle on suunniteltu ostettavan 500 000 viiden vuorokauden hoitokuuria niin, että hankinta jaetaan usealle vuodelle.

Valtakunnallisen varautumissuunnitelman tavoitteena on varmistaa terveydenhuollon ja muun yhteiskunnan toiminta pandemian aikana, jolloin eri arvioiden mukaan 10-25 prosenttia väestöstä sairastuu. Myös Kansanterveyslaitos päivittää jatkuvasti omaa influenssapandemiasuunnitelmaansa, joka koskee ennen kaikkea tautien seurantaa ja diagnostiikkaa sekä varautumista rokotuksiin.

Koska Suomessa ei ole omaa rokotetuotantoa, rokotteen saanti voi olla vaikeaa poikkeustilanteessa. Kansanterveyslaitoksen kaksivuotisissa hankintasopimuksissa, jotka koskevat tavallisia influenssarokotteita, on kuitenkin ehto, jonka mukaan Suomeen saadaan pandemiarokotetta, jos sopimusaikana syntyy pandemia ja kyseinen rokotevalmistaja tekee pandemiarokotetta.

Pohjoismaiden kesken on kuitenkin keskusteltu myös yhteispohjoismaisen rokotetuotannon käynnistämisestä. Asiasta ei ole toistaiseksi mitään konkreettisia suunnitelmia eikä tietoa tuotannon aloittamisen kustannuksista. Rokotetuotantoa on Pohjoismaista vain Tanskassa ja Ruotsissa. Rokotteen mahdollisena tuottajana on ollut esillä Tanskan Statens Serum Institut.

- Yhteispohjoismaisen tuotannon suhteen on runsaasti mutkia matkassa, mutta se on hyvin varteenotettava mahdollisuus, koska se takaisi meille paremman rokotteiden saannin, sanoo laajaa pandemiatyöryhmää kokoava lääkintöneuvos Merja Saarinen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Laajassa pandemiasuunnitelmassa on monien terveydenhuollon henkilökuntaan liittyvien kysymysten lisäksi suunniteltava, mistä sairaaloille ja terveyskeskuksille hankitaan tarvittavat lisätilat. Kyseeseen voisivat tulla esimerkiksi puolustusvoimien kasarmit.

Terveydenhuollossa on varauduttava siihen, että myös osa henkilökunnasta sairastuu. Lisäksi tarvitaan esimerkiksi ohjeistusta hoitokäytännöistä, joilla tartuntavaaraa voidaan vähentää, ja materiaalista varautumista, kuten henkilökohtaisia suojaimia ja eristystiloja.

Pandemiatyöryhmän tehtävänä on myös suunnitella, miten turvataan yhteiskunnan muu toimivuus palo- ja pelastustointa, poliisia, sähkönjakelua ja päätöksentekoa myöten.