Torjuntahanke on taltuttanut Pirkanmaan MRSA-vitsausta
Pirkanmaalla on onnistuttu suitsimaan MRSA-epidemiaa MARS-matkaan torjuntahankkeen avulla. Hanke saatiin päätökseen viime vuodenvaihteessa. Uusien löydettyjen MRSA-kantajien määrä on kääntynyt selvään laskuun.Pirkanmaan torjuntahankkeen vaikutuksista MRSA:n yleisyyteen Pirkanmaalla on kuitenkin liian aikaista tehdä lopullisia päätelmiä, seurantaa tarvitaan pidempään ennen kuin vaikutuksista voidaan todeta enempää.
Pirkanmaalla on vuoden 2001 lopulta lähtien esiintynyt tavanomaista herkemmin leviävä MRSA-kanta, johon eivät tepsineet aiempien MRSA-epidemioiden torjunnassa hyväksi havaitut keinot edes laajasti käytettyinä.
Metisilliinille resistentit MRSA-bakteerikannat ovat yleistyneet viime vuosikymmeninä ympäri maailman. Pohjoismaissa tilanne on viime vuosiin asti ollut kuitenkin melko hyvä.
Pirkanmaan vitsautena oleva Bel-EC3-kanta tunnistettiin ensimmäisenä Belgiassa. Kannan arvellaan tulleen Pirkanmaalle Keski-Euroopasta.
Infektiolääkäri Janne Laine Tampereen yliopistollisesta sairaalasta kertoo, että Pirkanmaan sairaanhoitopiiri päätti syksyllä 2003 käynnistää erillisen hankkeen MRSA-tilanteen parantamiseksi.
Mukana hankkeessa olivat kaikki Pirkanmaan ympärivuorokautista hoitoa tai hoivaa tarjoavat yksiköt lukuun ottamatta Taysia.
MRSA-kanta oli päässyt erityisen pahaksi ongelmaksi pitkäaikaishoidon laitoksissa, kuten vanhainkodeissa ja palvelutaloissa. Laitosten asukkaista moni sairastaa kroonisia sairauksia ja laitoksissa tehdään myös hoidollisia toimenpiteitä.
Laineen mukaan esimerkiksi vanhainkodeissa ja palvelutaloissa on kuitenkin haluttu säilytttää kodinomaisuus. Siksi sairaalamaailmaan kytkettyä käsihuuhteiden käyttöä on saatettu laitoksissa vierastaa.
MARS-matkaan -hankkeessa työskenteli kaksi lääkäriä ja kaksi hoitajaa. Hankkeen aikana he vierailivat 321 toimipisteessä, joista 220 sai kirjallista yksityiskohtaista palautetta. Luentotilauuksia oli pitkälti yli sata, joihin osallistui yli 8 000 sosiaali- ja terveydehuollon työntekijää.
Janne Ora
