Uusi kansanterveyslaki pyrkii parantamaan työterveyshuoltoa
Nykyisin monin seuduin toimii hyvin pieniä työterveyshuollon yksiköitä. Alueellinen tasa-arvo ei toteudu työterveyshuollon palveluissa. Työterveyshuollon yksiköitä halutaan suurentaa ja niiden tarjoaman hoidon tasoa parantaa.– Kyse on lähinnä siitä, että pienissä yksiköissä on vaikea varmistaa työterveyden osaamisen taso. Laki lähtee siitä, että kunnat voivat hyvin vapaamuotoisesti muodostaa työterveydenhuollon yhteenliittymiä, sanoo lääkintöneuvos Matti Lamberg.
Jo nyt on olemassa kirjava joukko kuntien yhteistyön malleja, jossa työterveyshuollosta vastaavat kunnalliset liikelaitokset ja myös yksityiset palveluntarjoajat. Hallitus ei esityksessään ota kantaa mikä yhteenliittymän muoto olisi paras.
Myös terveyden edistämiseen liittyvät kunnan tehtävät on tarkoitus määritellä laissa laajasti. Kuntaa velvoitetaan muun muassa ”seuraamaan väestön terveydentilaa” sekä ”huolehtimaan siitä, että terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikessa kunnan toiminnassa”.
– Ydin on siinä, että uudistuva kansanterveyslaki pyrkii turvaamaan ehkäisevän kansanterveystyön, sanoo apulaisosastopäällikkö Tapani Melkas sosiaali- ja terveysministeriöstä.
– Kun hoitoonpääsyä on varmistettu lainsäädäntöä kehittämällä, on pelättävissä että resurssit imetään ehkäisevästä kansanterveystyöstä, josta ei laissa ole annettu yhtä selkeästi ohjeita. Siksi ehkäisevä kansanterveystyö on haluttu kirjata lakiin entistä selkeämmin.
Hallitus ei lakiesityksessään nykykäytännön mukaisesti suurestikaan halua ohjata kuntia. Asetuksen avulla on kuitenkin tarvittaessa mahdollista säätää ehkäisevien palvelujen minimitasoa.
– Jos kunta esimerkiksi vähentää lastenneuvoloiden tarkistuksia puoleen entisestä, voimme asetuksella säätää, että lapset on tarkastettava ennen kouluikää vähintään x kertaa.
Hallitus antoi lakiesityksen eduskunnalle kesäloman kynnyksellä, joten laki tulee käsittelyyn vasta syksyllä. Laki tullee voimaan vuoden 2006 alusta.
Janne Ora
