Ajan­kohtai­sta

Uutta tietoa rintasyövän sädehoidon aiheuttamista sydänmuutoksista

Seerumin troponiinipitoisuus nousi merkkinä sydänlihasvauriosta viidesosalla potilasta sädehoidon aikana.

Ulla Toikkanen
Kuvituskuva 1

Vasemmanpuoleisen rinnan sädehoidon saaneilla potilailla todettiin subkliinisiä muutoksia sydämen toiminnassa sydämen ultraäänitutkimuksella jo heti sädehoidon päätyttyä. Samanaikainen lääkehoito aromataasinestäjällä syvensi osaa havaituista muutoksista. Näin toteaa Tanja Skyttä väitöstutkimuksessaan.

Hänen mukaansa seerumin troponiinipitoisuus nousi merkkinä sydänlihasvauriosta viidesosalla potilasta sädehoidon aikana. Näillä potilailla sydämen saama sädeannos oli merkittävästi suurempi kuin muilla potilailla.

Liitännäissädehoidon, erityisesti vasemman rinnan sädehoidon, on todettu lisäävän sekä sydänsairauksien esiintyvyyttä että riskiä kuolla sydäntapahtumiin nuorempana. Sädehoidon aiheuttamat sydänhaitat tulevat oireisina esiin tyypillisesti 5–10 vuoden viiveellä itse hoidosta. Näitä ovat mm. sepelvaltimoiden ahtaumat, läppäviat ja sydämen vajaatoiminta.

Rinnan liitännäissädehoidossa sydän pyritään suojaamaan mahdollisimman hyvin hoidon aikana. Myöhempien sydäntapahtumien riski on annosriippuvainen: mitä suurempi on sydämen saama keskisädeannos, sitä suurempi on myöhempi riski. Täysin sydänturvallista annosrajaa ei tutkimuksissa ole voitu osoittaa. Sädeannoksen lisäksi sydänsairastuvuuteen vaikuttavat myös muut tekijät, kuten muu toteutettu syöpälääkehoito, lihavuus, verenpainetauti tai tupakointi.

Väitöstutkimuksen tarkoituksena oli seurata rintasyövän sädehoidon aiheuttamia akuutteja muutoksia sydämen toimintaan ja kiertäviin biomarkkereihin.

Lue myös

Skyttä arvioi samanaikaisten tai aiempien lääkitysten merkitystä havaittuihin muutoksiin ja tarkasteli keinoja parantaa hoidonaikaista toistettavuutta rintasyövän hengitystahdistetussa sädehoidossa.

Päivittäinen hoidon toistettavuus parani hengitystahdistetussa rinnan sädehoidossa asettamalla seurantakuutio rintalastan päälle palleatason sijaan ja korjaamalla hengityskorkeuden asetuksia hoidon aikana hoitokoneen kuvausprotokollan avulla. Tällä tavoin hoidon aiheuttamia sydänannoksia saatiin merkittävästi pienennettyä.

LL Tanja Skytän väitös Cardiotoxicity of adjuvant breast cancer radiotherapy tarkastetaan 2.12.2016 Tampereen yliopistossa.

Kuva: Fotolia

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030