Valtiontalouden tarkastusvirasto kritisoi järjestöjen terveyshankkeita
Valtiontalouden tarkastusvirasto perää lisää tuloksellisuutta Raha-automaattiyhdistyksen avustamilta hankkeilta. Sen mukaan terveysalan järjestöjen rooli kansansairauksien ehkäisyssä on selkiintymätön. Myös hankkeiden seurantaa pitäisi parantaa.
Tarkastusvirasto teki selvityksen kansansairauksien ennaltaehkäisyyn pyrkivistä hankkeista, joihin järjestöt saavat avustusta RAYlta.
Vaikka ennaltaehkäisevien terveyspalvelujen järjestäminen kuuluu ennen kaikkea kunnille, terveysalan järjestöillä on suuri merkitys kansansairauksien ehkäisemisessä, koska ne saavat RAYn avustusten kautta huomattavan määrän julkista rahaa. Terveyden edistäminen on monin paikoin kokonaan järjestöjen varassa.
- Tarkastuksessa havaittiin, että kansansairauksien ennaltaehkäisyn tehtäviä on liukunut ehkä liikaa kolmannelle sektorille, sanoo tarkastuspäällikkö
Armi Jämsä
.Järjestöjen toiminnan vaikuttavuutta haittaa hankkeiden pirstaleisuus ja koordinoinnin puute.
Jämsän mukaan avustusten hakijoita on todella paljon ja monet järjestöt ovat toiminnaltaan melko samankaltaisia. Hankerahat sirpaloituvat pieniin osasiin.
- Mikä on sitten näiden pienten hankkeiden vaikuttavuus, Jämsä kysyy.
Tarkastusvirasto tukeekin Kansanterveyslaitoksen yhteydessä toimineen asiantuntijaryhmän kannanottoa, jonka mukaan RAY:n rahoituksen painopistettä pitäisi suurissa kansansairauksissa kohdistaa laajempien ohjelmien rahoitukseen. Tarkastusviraston mielestä sosiaali- ja terveysministeriön olisi samalla otettava vastuuta näiden ohjelmien koordinoinnista. Koska kansansairauksien taloudellinen merkitys kasvaa koko ajan, vastuuta niiden ennaltaehkäisystä ei pidä siirtää vain kolmannen sektorin harteille.
RAYta tarkastusvirasto moittii siitä, ettei sen myöntämien avustusten perusteita ole kirjattu yhtenäiseksi, julkiseksi kriteeristöksi.
- Nykyinen avustusjärjestelmä ei ole läpinäkyvä, Armi Jämsä sanoo.
Tarkastusvirasto kävi läpi seitsemän RAYn avustamaa järjestöjen hanketta.
- Joukossa oli hyviäkin hankkeita mutta myös hankkeita, joissa oli puutteita projektin suunnittelussa ja toteutuksessa, Armi Jämsä sanoo.
Tarkastusviraston mukaan projektien tuloksellisuutta oli vaikea todentaa. Aikaan saatiin mm. koulutustilaisuuksia, viestintäkampanjoita ja aineistoja, mutta projektien todellisesta vaikuttavuudesta raportoitiin hyvin vähän.
Joidenkin hankkeiden tavoitteita tarkastusvirasto piti epärealistisina ja joidenkin vaikeasti mitattavina. Vain yhdessä hankkeessa oli mukana terveystaloustieteellinen arviointi, vaikka moni hanke perusteltiin kyseisen kansansairauden yhteiskunnalle aiheuttamilla kustannuksilla.