Kommentti

Livahdusväistö

Livahdusväistö ei rajoitu vain joihinkin yksilöihin, vaan jotkut rusinoiden poimintaan keskittyneet organisaatiotkin osaavat sen lahjakkaasti.

Heikki Laine
Kuvituskuva 1

Aikanaan Kuopion yliopistollisessa sairaalassa törmäsin hauskaan käsitteeseen "pohjois-savolainen livahdusväistö". Käsite oli muistaakseni keksitty kirurgialla ja termillä tarkoitettiin sitä, että kollega jollakin konstilla onnistui siirtämään potilaan leikkaamisen toiselle kollegalle. Livahtaja kirjaimellisesti siis livahti karkuun.

Käytän tästä lyhempää muotoa livahdusväistö, koska ilmiö on varmasti useammalle meistä tuttu muissakin maakunnissa eikä rajoitu vain Kuopion ympäristöön. Tietenkään livahdusväistö ei myöskään rajoitu joihinkin lääkäreihin tai terveydenhuoltoon ylipäätään, mutta koska ammennan tarinani aiheet terveydenhuollosta, en livahda tältä alueelta pois.

Livahdusväistö on sitä, kun päivystäjä pyytää potilaasta aikaa vievän tutkimuksen, jonka tulosta joutuu seuraava päivystäjä pohtimaan. Livahdusväistö tehdään, kun potilas lähetetään erikoissairaanhoitoon vaivan takia, jota ei vain viitsitä itse hoitaa, vaikka hoito kuuluisi perusterveydenhuoltoon. Livahdusväistäjä tekee liukuhihnalla konsultaatiopyyntöjä sen sijaan, että viitsisi ottaa anamneesia. Livahdusväistäjän homman hoitaa lopulta se tunnollinen, jolle vaikeat ja hankalat työt sitten kasaantuvat.

Livahdusväistö ei rajoitu vain joihinkin yksilöihin, vaan jotkut rusinoiden poimintaan keskittyneet organisaatiotkin osaavat sen lahjakkaasti. Lopputuloksena on suuri määrä suorituksia, joilla ei saada mitään aikaiseksi.

Suurin osa lääkäreistä tai terveydenhuollon työtekijöistä ei tietenkään livahda, vaan puurtaa tunnollisesti vaikka minkälaisessa suolakaivoksessa. Livahtajien välttämällä työllä on vain taipumus terveydenhuollossa itsessään generoida lisää työtä ja tämä lisätyö sitten kaatuu tunnollisen enemmistön niskaan. Livahtaminen ei lisää kenenkään potilaan terveyshyötyä, vaan se sitoo suuremman porukan hoitamaan yhden ihmisen ongelmia ja luo siten lisäkustannuksia.

Lue myös

Terveydenhuolto on siinä mielessä hyvin poikkeuksellinen, että se pystyy ikiliikkujan tapaan tuottamaan itse tarvitsemansa energian luomalla lisää työtä ja lisää hoitoprosesseja esimerkiksi juuri riittävällä määrällä livahduksia.

Terveydenhuoltoa on oltu uudistamassa jo tuskastuvan pitkään eikä loppua vieläkään taida näkyä. Uusien organisaatioiden ja prosessien yksi tärkeä tavoite on minimoida livahtamisen mahdollisuus. Livahtajien työt eivät saa kasautua tunnollisille, koska silloin väsyvät ne, joiden varassa terveydenhuolto toimii.

Heikki Laine

Kirjoittaja on anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Mikkelin keskussairaalassa.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030